Perinteiseen tapaan Open repositories 2012 -konferenssin odotetuimpaan antiin kuului torstain ja perjantain user group -osion avaukseksi sijoitettu DuraSpace-sessio, jolta odotettiin etenkin uutisia DSpace- ja Fedora-ohjelmistojen tulevaisuudennäkymistä. Niitä myös saatiin.

DSpacen ja Fedoran aiempien taustaorganisaatioiden yhdistymisen tuloksena syntynyt DuraSpace on toiminut nyt kolmisen vuotta. Sinä aikana se on saanut aikaan uuden DuraCloud-nimisen pilvipalvelusovelluksen, jonka avulla se pyrkii hankkimaan lisätuloja. Alkuperäisen yhdistymisajatuksen taustalla olleet visiot DSpacen ja Fedoran kehityslinjojen yhdistymisestä eivät sen sijaan ole toteutuneet.

Puhtaasti taloudellisessa mielessä yhdistyminen oli varmasti järkevää, sillä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tukiorganisaation tulonlähteet ovat tietysti suhteellisen rajalliset. DuraSpace-pomo Michele Kimptonin mukaan järjestöllä ei ole enää tukenaan säätiöiltä saatavaa rahoitusta, mutta se on pyrkinyt aktiivisella kampanjoinnilla kasvattamaan sponsoriensa määrää ja näiltä saatavia tuloja. Kimptonin mukaan sponsoreilta saatavat tulot ovat tällä hetkellä 379.000 dollaria, mutta tavoitteena on päästä reilusti yli puolen miljoonan. Summassa ei ole toistaiseksi mukana senttiäkään suomalaista rahaa, mutta tähän toivon mukaan saadaan vähitellen korjausta.

DuraSpacen strategiasta vastaava Jonathan Markow maalasi hieman pessimistissävyisen kuvan nykytilanteesta. Ydintekniikoiltaan kymmenkunta vuotta vanhat DSpace ja Fedora ovat jo melko pitkällä elinkaaressaan, eli niiden jatkokehitykseen on alkuvaiheita vaikeampaa saada projektirahaa. Kokopäiväistä työtä tekeviä kehittäjiä ei ole siten juurikaan käytettävissä, vaikka sovellusten laajuuden ja laajan käyttäjäkunnan vuoksi merkittävien muutosten tekeminen edellyttäisi runsaasti keskittymistä. Markow nostikin perinteisen spontaanin kehitystyön ja erilaisilla ulkopuolisilla rahoituksilla tehtävän kehitystyön rinnalle selkeästi määritellyt lyhytkestoiset projektit, joihin organisaatiot voisivat antaa käyttöön omia kehittäjäresurssejaan jonkin ennalta sovitun päämäärän saavuttamiseksi.

Markow kiinnitti huomiota myös siihen, että alkaa olla jo aika ryhtyä alustavasti pohtimaan millaisia ominaisuuksia DSpacen ja Fedoran mahdollisella seuraajalla oletetaan olevan. Hyvä kysymys on tietysti se, ovatko ohjelmistojen taustayhteisöjen tarpeet riittävän yhtenäiset, jotta tulevaisuutta kannattaa miettiä yhdessä. Markowin mukaan käyttötarpeet ovat olleet jossain määrin erilaisia, mutta yhteistäkin toki löytyy.

DSpacen ja Fedoran yhdistyminen eli pitkään visioitu DSpace 2.0 näyttää nyt olevan lopullisesti historiaa. Asiasta käytiin vielä keskustelua vuosi sitten Austinissa (“DSpace with Fedora inside”), mutta nyt kaikki näyttivät alistuneen tilanteeseen. Kyseessä oli lopulta suurelta osin poliittinen projekti, jonka taakse kehittäjäyhteisöjä ei saatu riittävissä määrin, ja kehitystyötä ei ole enää käytännössä tehty aktiivisesti pitkään aikaan. Osa DSpace 2.0:aa varten kehitetyistä teknisistä ratkaisuista on toki käytettävissä nykyisissä DSpace-versioissa. Irtiottona tästä historiasta DSpacen versionumerointisysteemi muuttuu: nykyisestä 1.8-sukupolvesta hypätään suoraan syksyllä julkaistavaan versioon 3.0, eli 2.0 jää kokonaan väliin. DSpace 2.0:aan suunniteltuja ominaisuuksia kaipaaville Markow suositteli Hydraa tai Islandoraa.

Käytännössä aktiivisin DSpace-kehittäjä taitaa tällä hetkellä olla belgialais-amerikkalainen @mire-yritys, jolla on palkkalistoillaan useita päteviä DSpace-kehittäjiä. @mire on voimakkaasti profiloitunut nimenomaan DSpace-palveluiden tuottajaksi, ja sillä on selkeä intressi tukea koko yhteisön toimintaa, minkä vuoksi se on antanut asiakkaita varten tekemänsä kehitystyön tuloksia (asiakkaiden luvalla) yleiseen käyttöön. @miren Lieven Droogmans ja Mark Diggory esittelivät omassa puheenvuorossaan useita firman DSpace 3.0:aa varten kehittämiä ominaisuuksia. Fasetoituun hakuun/selailuun, tilastoihin ja workflow’n muokkaamismahdollisuuksiin tehtyjen parannusten lisäksi tarjolla on joitakin pitkään toivottuja uutuuksia, mm. uusi, aiempaa monipuolisempi embargo-toiminnallisuus, julkaisujen/tiedostojen versiointi ja tuki handlen lisäksi muillekin tunnistejärjestelmille.

@miren kontribuutioiden ohella myös luvatut parannukset DSpacen OAI-PMH-rajapintaan herättivät innostusta. Tähän asti haravoinnissa käytettävissä olevat setit ovat perustuneet (ainakin ilman lisäpalikoita) suoraan DSpacen kokoelmarakenteeseen, mutta tulevaisuudessa rajauksia voitaneen tehdä myös metadatan perusteella.

Fedoran kehittäjäyhteisö on selkeästi DSpacea pienempi, eikä kehitystyötä koordinoivan Chris Wilperin hieman pessimistisen oloinen sävy tuntunut ihan oikeuttavan ulkopuolisena saamiani vaikutelmia. Fedoran ydintoimintojen osalta päähuomio tuntui tällä hetkellä olevan ohjelmiston vanhentunutta teknologiaa sisältävien osien uudelleenkoodaamisessa. Toisaalta tuntuu siltä, että innostavin kehitystyö on tällä hetkellä tapahtumassa nimenomaan Fedoran ympärillä Hydra-, Islandora- ja Hylandora-kuvioissa.

Pohjoismainen julkaisuarkistoyhteistyö on omalta osaltani viime vuosina jäänyt vähiin, minkä vuoksi tietoni kaipaisivat ilmiselvästi päivitystä. Juttelin konferenssin aikana sekä norjalaisille yliopistoille mm. DSpace-palveluita tarjoavan BibSysin Hege Johannsenin että Uppsalan yliopiston Uwe Klosan kanssa. Klosa kertoi, että monien ruotsalaisten yliopistojen käyttämän Diva-palvelun (ks. yhteinen Diva-portaali) taustalla varastointijärjestelmänä on jo puolen vuosikymmenen ajan ollut Fedora. Minulta tämä oli jostain syystä mennyt aiemmin ohi, mitä ehkä selittää se, että Divan ulkoinen käyttöliittymä ei ole muuttunut kovin radikaalisti kymmenen viime vuoden aikana. Kuulemma ulkoasuunkin on tulossa lähitulevaisuudessa muutoksia.