Vuoden avoin oppimateriaali -palkinto 2022 CRITICAL-hankkeen maantieteilijöille

Teksti: Petteri Muukkonen

CRITICAL-hankkeen maantieteilijöiden tiimi Helsingin yliopistosta palkittiin kautta aikain ensimmäisellä kansallisella Vuoden avoin oppimateriaali -palkinnolla. Palkinnon myönsi Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristö, joka toimii osana Tieteellisten seurain valtuuskuntaa. Aiemmin on jaettu vain avoimen tieteen edistämisestä palkintoja, mutta nyt ensimmäistä kertaa palkittiin myös avoimen oppimisen edistäjiä. Palkinto jaettiin Avoimen tieteen kesäpäivien yhteydessä 31.5.2022. Työpaketin vetäjä Petteri Muukkonen on yhdessä muiden CRITICAL-hankkeen maantieteen tutkijoiden sekä opettamansa projektikurssin opiskelijaryhmän kanssa laatinut avoimia oppimateriaaleja paikkatiedon ja geomedian opetukseen käytettäväksi eri koulutustasoilla – esimerkiksi maantieteen lukio-opetuksessa tai yliopistossa kandivaiheen opiskelijoiden kanssa.

TSV:n Petteri Muukkoselle, CRITICAL-hankkeelle sekä GIS project work -kurssin opiskelijoille myöntämä diplomi. (Oikeanpuoleinen kuva: TAUSTA 123RTF, Diplomikuva Ilmari Jauhiainen)

Geomedia vaatii kriittistä lukutaitoa

Monet globaalin internetin aikakauden uutisista ja informaatiosta kertovat alueista ja paikoista eri puolelta maailmaa. Uutiset esimerkiksi katastrofeista ja konflikteista saavuttavat meidät nopeasti. Harhaanjohtavalla tai vahingossa väärin luodulla geomedialla eli esimerkiksi kartoilla, teemakartoilla ja paikkatiedolla voidaan johtaa informaation lukijaa harhaan. Luotettavan ja harhaanjohtavan geomedian erottamiseen tarvitaan perustietoja ja -taitoja geomedian tuottamisesta, käyttämisestä ja visualisoimisesta. Vahvojen perustaitojen päälle on mahdollista rakentaa syvällisempää kriittistä geomedian lukutaitoa. Juuri näitä perustaitoja palkitun avoimen oppimateriaalin avulla voidaan kehittää.

Palkittu oppimateriaali on kokoelma erilaisia ohjekortteja ja opetusvideoita. Materiaalit muun muassa kertovat selkeästi ja esimerkkien avulla, mitä geomedia on, mitä kartat ovat, millaisia karttoja tyypillisimmin mediassa käytetään sekä miten opiskelijat voivat luoda itse hyviä karttoja. Kokoelmassa on oppimateriaalia eri koulutuksen luokka-asteille – perusopetuksen luokilta 5–6 yliopiston kandivaiheen opetukseen asti. Oppimateriaalia voi käyttää soveltaen eri kouluasteille, sillä on oppijoista ja innokkaista opettajista kiinni, minkä tasoisia materiaaleja he haluavat käyttää ja miten opettajat soveltavat opetussuunnitelmien perusteita ja geomediaa opetuksessaan.

Materiaalia suunnittelemassa laaja joukko

Oppimateriaalin palkitsemisperusteissa nostetaan esille yhteistyössä ja laajalla joukolla yhdessä tekeminen. Kiitos palkinnosta kuuluukin suurelle joukolle opiskelijoita ja tutkijoita, sillä materiaalin tuottamiseen on osallistunut lukuisia henkilöitä. Erityisen iso kiitos menee innokkaille ja luoville yliopisto-opiskelijoille, jotka maantieteen projektikurssilla saivat tehtäväkseen tuottaa pienryhmissä karttoihin, paikkatietoon ja geomediaan liittyvää oppimateriaalia. Projektikurssin ja tutkimushankkeen tavoitteet tukivat hienosti toisiaan ja nyt palkitusta oppimateriaalikokonaisuudesta on kehittymässä hyvä paketti opettajille ja opiskelijoille niin peruskoulun yläluokille ja lukioon kuin yliopistoon opintojen alkuvaiheen opiskelijoille. Oppimateriaalikokonaisuus ei ole vielä valmis, vaan se kasvaa ja syvenee koko ajan, kun CRITICAL-hankkeen maantieteen tiimin työ etenee.

Oppimateriaalin suunnittelemisen myötä yliopistossa tehtävää tutkimusta ja opetusta on pyritty tuomaan lähemmäksi toisiaan. On myös erityisen arvokasta antaa yliopisto-opiskelijoille todellisia kysymyksiä tai ongelmia ratkottavaksi kurssien aikana. Pandemian ja etäopetuksen asettamista haasteista huolimatta onnistuttiin tuomaan tutkimusta, tutkimuksella tuotettua tietoa, opetusta ja oppimista lähemmäksi toisiaan. Opiskelijat oppivat syvällisemmin esimerkiksi hyvien karttojen visualisointia tai karttojen saavutettavuuden huomioimista, kun he joutuivat oikeasti pohtimaan, kuinka opettaisivat asian muille. Samalla ryhmän tutkijat joutuivat pohtimaan, kuinka tutkittua tietoa ja ymmärrystä voidaan jalkauttaa käytäntöön opettajille.

Palkittu oppimateriaali on julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC-BY Avointen oppimateriaalien kirjastossa Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille (aoe.fi).

Tämä kirjoitus on julkaistu aiemmin CRITICAL-konsortion blogissa 10.6.2022.

Geoparsing: How to gain location information from (Finnish) texts?

Author: Tatu Leppämäki

In a nutshell: A geoparser recognizes place names and locates them in a coordinate space. I explored this topic in my thesis and developed an open source geoparser for Finnish texts: find it in this GitHub repo. 

As geographers, we are interested in the spatial aspects of data: where something is located is a prerequisite to the follow-up questions of whys and hows. Of the almost innumerable data sources available online – news articles, social media feeds, digital libraries – a good portion are wholly or partly text-based. Texts and the opinions and sentiments within are often related to space through toponyms (place names). For us humans, it’s very easy to understand a sentence like “I’m enjoying currywurst in Alexanderplatz, Berlin” and the spatial reference there, but geographical information systems process data in unambiguous coordinates. To bridge this gap between linguistic and geospatial information, the text must be analyzed and transformed: in other words, it must be parsed. This is the motivation for the development of geoparsers. 

Geoparsing: what and why 

Geoparsing can be divided into two sub-tasks: toponym recognition and toponym resolution. In the former, the task is to find toponyms amidst the text flows and in the second, to correctly locate the recognized toponyms. A geoparser wraps this process and outputs structured geodata. 

Geoparsing: a top-level view. 

Continue reading “Geoparsing: How to gain location information from (Finnish) texts?”

Geomediaosaaminen esillä Geoinformatiikan tutkimuspäivillä 9.-10.5.2022

Geoinformatiikan tutkimuspäivät kokoavat vuosittain yhteen paikkatietoalan osaajia eri organisaatioista. Tapahtuma järjestettiin vuonna 2022 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella 9.-10.5.2022. Mukana oli n. 80 kuulijaa, osa paikan päällä, ja osa etäyhteyden kautta. CRITICAL-hanke oli tiistaina 10.5. esillä sessiossa Teaching and learning map and GI skills in various age groups and education levels. Sessio koostui kolmesta esityksestä sekä lyhyestä johdannosta:

  • Petteri Muukkonen, HY. Session johdanto. Katso tallenne.
  • Petteri Muukkonen, HY. CRITICAL-project: Educating critical literacy skills on geomedia and thematic maps. Katso tallenne.
  • Martin Hanus, Charles University, Tsekki, Maps as tools for the development of geographical thinking. Katso tallenne.
  • Sirpa Ojansuu, HY. Kasvattamassa nuoria osallistuviksi kansalaisiksi: kansalaisten kartta- ja paikkatietotaidot tukemassa kaavoitushankkeisiin osallistumista. Katso tallenne.

Koko tapahtuman ohjelma.

Helsingin yliopiston kriittisen geomedialukutaidon tutkimustiimi on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa CRITICAL-tutkimushanketta.  Tiimissä työskentelevät:
Petteri Muukkonen (tiiminvetäjä, yliopistonlehtori, tutkija, aineenopettaja)
Tua Nylén (tutkija, aineenopettaja)
Markus Jylhä (yliopisto-opettaja, aineenopettaja, viestintävastaava)
Panu Lammi (väitöskirjatutkija, aineenopettaja)
Laura Hynynen (tutkimusavustaja, varhaiskasvatuksen opettaja)
Ronja Päivärinta (harjoittelija)
Michaela Söderholm (harjoittelija)

Modelling and understanding greenery on the scale of people: A look into Jussi Torkko’s MSc thesis

Author: Jussi Torkko

The highlights of the study

Throughout late 2020 and 2021, with the help of Digital Geography Lab, I did my master’s thesis on modelling and understanding how people experience greenery. Most often greenery is observed from a top-down point of view, through the sensors of aerial vehicles or satellites. However, we do not know sufficiently well how greenery measures captured from high above match the true greenery experience by the people on the ground level. This experienced greenery is termed human-scale greenery for this thesis. Methods for modelling and quantifying human-scale greenery are based on data sources like street view images or LiDAR. Similarly to the top-down perspective, it is not known how well these data and methods reflect the experience of people.

This lack of knowledge is what I set out to solve with this thesis. By comparing greenery assessments collected from people by interviews to modelled greenery values from the same locations, I was able to show that all tested greenery modelling methods have a strong linear relationship with the greenery that people experience. However, the results also revealed that the modelling methods underestimate the amount of greenery people perceive and that while the modelled values share a strong relationship with surveyed greenery, there are significant deviations between the modelled and perceived values. Also interestingly, methods created specifically for quantifying human-scale greenery do not always appear to have an advantage over traditional top-down greenery assessment methods.

While interviewing people, I also collected limited sociodemographic data of the respondents. I found that age may affect people’s relationship with greenery, but this could not be confirmed with certainty. However, it was clear that people with less experience of nature and belonging to the age group around 30 years were met more frequently at study sites with low greenery values than other groups of respondents. In future studies, additional attention should thus be given to how people can experience human-scale greenery. More detailed descriptions of the results for both modelled and sociodemographic pathways can be found in the thesis.

Continue reading “Modelling and understanding greenery on the scale of people: A look into Jussi Torkko’s MSc thesis”

New study on cyclists’ behaviour in Finland

(C) Christoph Fink

Authors: Steve O’Hern (Tampere University), Elias Willberg (University of Helsinki), Christoph Fink (University of Helsinki), Sergio Useche (University of Valencia)

Highlights:

    • We have published a new study on cyclists’ behaviour in Finland in the journal Safety together with researchers from Tampere University and the University of Valencia
    • Using a survey, we aimed at understanding the behaviour and attitudes of bicycle riders in Finland.
    • Our results show that Finnish bicycle riders report low errors and violations, and high levels of knowledge regarding traffic rules, which is consistent with previous similar studies from other countries.
    • Most participants also report low levels of aggression, which is generally dealt with in constructive ways,
    • Anger was most commonly reported a result of interactions with motor vehicles and less with other road users such as pedestrians,
    • The results point to a need for further separation between bicycle riders and motorised vehicles. Furthermore, we recommend to encourage positive behaviour and train risk perception among those engaging in risky behaviors.

Continue reading “New study on cyclists’ behaviour in Finland”

Wrapping up my unforgettable stay at the Digital Geography Lab as a visiting member

Author: Bryan R. Vallejo (@BryanRVallejo)

I remember one day when I was carrying out research about the accessibility of elderly population in the context of the steep streets of the historical center of Quito, Ecuador. I found an outstanding paper related to accessibility modelling as a function of time. Since then, I started reading papers written by the members of the Digital Geography Lab (DGL) and my curiosity about their work in geography got awaken. I hoped that one day I will be able to learn from them and gain understanding how to examine our society through digital data and novel tools. Surprisingly, after a year and a half, I am a former visitor of DGL, and I can truly say that this experience was life changing!

Thanks to the University of Tartu, I got the opportunity to be an exchange student during my master studies in geoinformatics. I wanted to learn geospatial analysis and Python programming, and advance my skills in the well-known Python courses given by the members of DGL. The courses taken at the University of Helsinki were an excellent match, and fortunately, I was able to use my new coding skills when joining DGL as a trainee in the BORDERSPACE project under the supervision of Olle Järv.

Continue reading “Wrapping up my unforgettable stay at the Digital Geography Lab as a visiting member”

Open spatial data reveals 24-hour population dynamics of people in Helsinki Metropolitan Area

Press release

The researchers of the Digital Geography Lab at the University of Helsinki have published spatial data describing the daily rhythms in the population distribution in the Helsinki Metropolitan Area as open data.

Spatial population distribution in the Helsinki Metropolitan Area between 11-12 AM on a regular workday. The diagrams show the variation of the population in given locations during 24 hours from the daily average. (Bergroth et al. 2022)

Their article in the journal Scientific Data describes how the data set was created based on mobile phone data, and how it can be used. This is one of the first times that detailed dynamic population data is released openly for any city of the world. Continue reading “Open spatial data reveals 24-hour population dynamics of people in Helsinki Metropolitan Area”

Taidot käyttää ja kriittisesti tulkita geomediaa ovat tärkeitä maantieteen opetuksessa

Kirjoittajat: Petteri Muukkonen, Virpi Hirvensalo, Tua Nylén, Markus Jylhä, Laura Hynynen & Panu Lammi

Uutisissa, medioissa ja jopa verkossa kiertävissä meemeissä on nopeasti saatavilla runsaasti informaatiota eri puolilta maailmaa. Tällainen informaatio – tilastot, kuvat, videot ym. – luo kuvan maailmasta ympärillämme. Siksi geomediataidot ovat merkittävä osa maantieteen opetusta.

Opetussunnitelmien perusteissa ei kuitenkaan tällä hetkellä kuvata tarkasti, mitä geomedian käsitteellä tarkoitetaan ja millaista osaamista oppilailta tai opiskelijoilta edellytetään. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa CRITICAL-hankkeessa tutkimme kriittistä geomedian lukutaitoa – ja onkin ollut tärkeää aloittaa kartoittamalla opettajien näkemyksiä ja kokemuksia siitä. Aluksi haastattelimme geomediaa opetuksessaan hyödyntäviä aineenopettajia ja luokanopettajia sekä opettajankouluttajia siitä, mitä he ymmärtävät geomediataidoilla ja – ennen kaikkea – kriittisellä geomedian lukutaidolla.

Haastatteluiden perusteella aloimme hahmotella oppilaiden geomediataitojen tikapuita, jotka voivat toimia tulevaisuudessa maantieteen opetuksen suunnittelun apuna ja tukena. Haastattelujen tuloksista kirjoitamme tieteellisen julkaisun, jossa paneudumme geomediataitojen osaamisen ikäkausittaisiin vaatimuksiin. Mielestämme tällainen malli auttaa sekä maantieteen opettajia että opetuksen suunnittelijoita jäsentämään opetukseen ja oppimiseen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Lisäksi tällainen osaamisen kehittymisen ja syventymisen malli auttaa rakentamaan maantieteen opetusta kriittiset geomediataidot (tuottaminen, käyttäminen ja analysointi) huomioiden.

Kriittisen geomedian lukutaidon avulla lukija tunnistaa ja ymmärtää, että kaikki informaatio ei ole laadukkaasti tuotettua, ei pidä paikkaansa tai saattaa jopa tahallaan liioitella tai vääristää oikealta vaikuttavaa tietoa.

Continue reading “Taidot käyttää ja kriittisesti tulkita geomediaa ovat tärkeitä maantieteen opetuksessa”

Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä

Kirjoittajat: Virpi Hirvensalo, Tua Nylén & Petteri Muukkonen

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Kartta.Nyt 2.0 -sivustolla 2.12.2021.


Asiantuntijoiden ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä – koottu keskusteluista Maantieteen päivillä 2021. CRITICAL-hankkeen tutkijamme pitivät Maantieteen päivillä 2021 oman session maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä aina alakoulusta lukioon. Tämän vuoden Maantieteen päivien järjestelyvuorossa oli Oulun yliopisto ja koronapandemian takia päivät järjestettiin virtuaalitapahtumana marraskuussa. Tämä blogikirjoitus käsittelee työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden ajatuksia. Postauksessa esitetyt taitotasot eivät ole kattava kuvaus maantieteellisen ajattelun kehittymisestä, vaan Maantieteen päivien 2021 sessiossamme esille nousseita ajatuksia. Työryhmän keskustelua pohjustivat Sanna Mäen (maantieteen yliopistonlehtori, Turun yliopisto) alustus ”Maantieteen opettaja on lukutaidon opettaja”, Markus Hilanderin (ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto) alustus ”Mitä taitoja lapsi ja nuori tarvitsee päästäkseen eteenpäin maantieteellisen lukutaidon osalta?” ja Virpi Hirvensalon (tutkijatohtori, CRITICAL-hanke, Helsingin yliopisto) alustus ”Maantieteellisen lukutaidon kehittyminen alakoulusta lukioon”. Session osallistujien ideoita käytetään yhtenä aineistona kriittisen geomedian lukutaidon tikapuumallin kehittämiseen. Muodostamme tätä mallia geomedian kriittisen lukutaidon tutkijatiimissä Helsingin yliopistossa. Tiimimme on osa kriittisen medialukutaidon kehityksen tukemiseen keskittyvää monialaista CRITICAL-hanketta.

Kuva: Hirvensalo, Nylen & Muukkonen (Helsingin yliopisto)
Alustusten jälkeen työryhmän keskustelu jakautui neljään osaan: maantieteellinen lukutaito 1.-2.-luokilla, 3.-6.-luokilla, 7.-9.-luokilla ja lukiossa. Keskustelussa tarkasteltiin lukutaitoa tiedon tuottamisena ja käyttämisenä. Taustalla keskustelussa käytettiin muun muassa Bloomin uudistettua taksonomiaa.

Continue reading “Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä”

Maantieteen opiskelijat tuottivat hyvien karttojen visualisoinnin ohjekortit opettajille ja opiskelijoille

Kirjoittaja: Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto

Ryhmä maantieteen yliopisto-opiskelijoita laati hyvien karttojen visualisointiin ohjekortit. Ohjekorttien avulla maantieteen opettajat niin lukioissa kuin yliopistoissa voivat opettaa maantieteessä tärkeitä kartografia-, geomedia- -ja paikkatietotaitoja oppilaille. Ohjekortit sopivat kurssimateriaalien pohjaksi ja tueksi tai itseopiskelumateriaaliksi.

Ohjekortit on ladattavissa sekä Avoimien oppimateriaalien kirjastossa että tutkimusryhmän Geography of Well-being and Education kotisivuilla. Maantieteen opiskelijat, jotka tuottivat karttojen visualisoinnin ohjekortit, tekivät sen osana geoinformatiikan projektityökurssia Helsingin yliopistossa. Kurssitehtävä toteutettiin sekä yhdessä Opettajien Akatemian kanssa että yhteistyössä CRITICAL-tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa. CRITICAL-hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) koordinoimaa ja rahoittamaa LITERACY-ohjelmaa. Maantieteilijät tutkivat hankkeessa mm. oppilaiden kriittisiä geomediataitoja osana monitieteistä CRITICAL-konsortiota. Continue reading “Maantieteen opiskelijat tuottivat hyvien karttojen visualisoinnin ohjekortit opettajille ja opiskelijoille”