Kriittinen ajattelu toiminnan peruskivenä

Kriittistä ajattelua voidaan pitää kansalaisen perusoikeutena ja demokratian kulmakivenä. Sen kehittäminen onkin ollut koulutuksen keskeinen tavoite kautta historian. Kriittinen ajattelija selviytyy arkielämän haasteista, kuten talouden- ja ajanhallinnasta ja niihin liittyvistä päätöksistä kyeten punnitsemaan päätöksiä eri näkökulmista. aamun lehteä lukeva tai asunnon ostoa harkitseva tarvitsee kriittisen ajattelun taitoja. Kriittisen ajattelun taito voidaan nähdä myös tärkeänä selviytymiskeinona tietoyhteiskunnassa. Myös yhteiskunta tarvitsee kriittisesti ajattelevia kansalaisia, jotka osaavat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja päätöksiä. Kansalaisten kykenemättömyys arvioida esimerkiksi tietolähteiden luotettavuutta ja poliitikkojen toimintaa ovat vakava uhka demokratialle.

Kyky ajatella kriittisesti on yksi työantajien eniten arvostamista taidoista heidän tehdessään rekrytointipäätöksiä. Ne korkeakouluista valmistuvat, jotka kokevat kehittyneensä kriittisessä ajattelussa ja muissa työelämätaidoissa, myös työllistyvät muita paremmin ja ovat tyytyväisempiä tutkintoonsa. Osa valmistuneista kokee tarvitsevansa työelämässä kriittisen ajattelun taitoja enemmän kuin opintojensa aikana oli oppinut. Myös viime aikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että korkeakoulutus ei välttämättä tue kriittisen ajattelun kehittymistä. Erityisesti argumentointi sekä tietolähteiden soveltaminen ja tulkinta oman ajattelun tukena ovat osalle suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vaikeita taitoja.

Kriittisen ajattelun taidot eivät siinnä kuitenkaan vain maisterintutkinnon tuolla puolen. Kriittinen ajattelu on avain menestyksekkääseen oppimiseen erityisesti korkeakouluissa. Jotta opiskelija voisi omaksua tieteenalaansa liittyviä tietoja ja taitoja, hänen on pystyttävä ajattelemaan kriittisesti.

Suomessa kriittistä ajattelua on tutkittu ylipäätään aika vähän, ja tutkimustieto keskittyy paljolti taitojen tutkimukseen. Jatkossa EACH-hankkeen puitteissa on tulossa tutkittua tietoa siitä, miten eri alojen suomalaiset korkeakouluopiskelijat oppivat kriittistä ajattelua opintojensa aikana.

Blogiin on tulossa kevään aikana asiaa muun muassa kriittisen ajattelun arvioinnin menetelmistä ja niiden haasteista.

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Arum, R., & Roksa, J. (2011). Academically adrift: Limited learning on college campuses. Chicago: University of Chicago Press.

Hyytinen, H. (2015). Looking beyond the obvious: Theoretical, empirical and methodological insights into critical thinking. Väitöskirja. Helsingin yliopisto

Tuononen, T., Kangas, T., Carver, E., & Parpala, A. (2019). Yliopisto-opintojen anti viisi vuotta valmistumisen jälkeen–Tukivatko yliopisto-opinnot työelämätaitojen kehittymistä työuran näkökulmasta?. Yliopistopedagogiikka, 26(1).

Tuononen, T. (2019). Employability of university graduates: The role of academic competences, learning and work experience in the successful transition from university to working life. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *