Kriittinen ajattelu – taitoa, tahtoa ja tietoa

Kriittinen ajattelu on perusteellista ja reflektiivistä eli pohtivaa ja harkitsevaa ajattelua päätöksentekotilanteissa. Suunnilleen näin määritteli kriittisen ajattelun yhdysvaltalainen Robert Ennis 90-luvulla. Kriittisen ajattelun käsite yleiskielessä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä; ajatellaan ehkä, että kriittinen ajattelu olisi vain kyynistä vikojen etsimistä. Se on kuitenkin paljon laajempi ja monella erilaisella tavalla ilmenevä taito, jota pidetään yhtenä koulutuksen tärkeimmistä tavoitteista.

Kriittiseen ajatteluun mielletään kuuluvaksi useita erilaisia taitoja. Kriittinen ajattelija osaa tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta ja huomioida nämä näkökulmat toiminnassaan. Hän osaa tunnistaa ja ratkaista ongelmatilanteita sekä arvioida ja suhteuttaa tilanteeseen liittyviä tietoja. Lisäksi hän osaa testata erilaisten ratkaisujen toimivuutta ja seurauksia sekä perustella johtopäätöksensä.

Pelkät taidot eivät kuitenkaan kanna pitkälle kriittisessä ajattelussa. Omaksuttuja taitoja on myös aktiivisesti käytettävä, ja on ymmärrettävä, milloin niitä on tarpeen käyttää. Tätä kutsutaan tiedejargonissa ”dispositioksi”. Se sisältää paitsi tahdon, myös asenteen, motivaation ja sinnikkyyden. Ilman näitä kriittinen ajattelu jää toteutumatta. Kriittisen ajattelun kolmiyhteys taitojen ja tahdon rinnalla täydentyy tiedolla. Ei voi ajatella kriittisesti, jos ei tiedä yhtään mitään ajattelun kohteesta. Vähempikin tietämys kuitenkin riittää. Kriittinen ajattelu ei siis ole asiantuntijoiden yksinoikeus, vaikka asiantuntijuus kriittistä ajattelua auttaakin. Kenen tahansa on mahdollista oppia ajattelemaan kriittisesti, ja kriittistä ajattelua voi opettaa.

Mikä sitten tekee kriittisestä ajattelusta niin merkittävän taidon, että se mainitaan usein koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena? Kerromme tästä lisää helmikuisessa blogikirjoituksessamme! Kiinnostaako kriittinen ajattelu niin paljon, ettet malta odottaa helmikuulle? Tässä muutamia hyviä englanninkielisiä lukuvinkkejä:

Halpern, D. F. (2014). Thought and knowledge: An introduction to critical thinking (5th ed.). New York, London: Psychology Press.

Hyytinen, H. (2015). Looking beyond the obvious: Theoretical, empirical and methodological insights into critical thinking. Väitöskirja. Helsingin yliopisto

Hyytinen, H., Toom, A., & Shavelson, R. J. (2019). Enhancing scientific thinking through the development of critical thinking in higher education. Teoksessa M. Murtonen, & K. Balloo (toim.), Redefining scientific thinking for higher education (s. 59-78). Cham: Palgrave Macmillan. doi:https://doi.org/10.1007/978-3-030-24215-2_3

Ennis, R. (1991). Critical thinking: A streamlined conception. Teaching philosophy, 14(1), 5-24.

Keitä me olemme ja mitä me teemme?

EACH-hankkeen ryhmäkuva
EACH-hankkeen väkeä: Katri Kleemola (vas.), Heidi Hyytinen ja Auli Toom

EACH (Korkeakouluopiskelijoiden kriittisen ajattelun kehittäminen) -hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää korkeakouluopiskelijoiden kriittistä ajattelua sekä kriittisen ajattelun opetusta tutkimuksen kautta. Tutkimuksemme kohteena on paitsi kriittinen ajattelu, myös sen arviointiin käytettävät välineet, joita projektissa kehitetään. Tutkimuksemme tuottaa uutta tietoa siitä, millaisilla kriittisen ajattelun taidoilla opiskelijat aloittavat korkeakouluopinnot ja miten kriittinen ajattelu kehittyy opintojen aikana. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, millaisia vaikutuksia kriittisen ajattelun taidoilla on yliopisto-opinnoille.  Hankkeessa tehtävän tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muun muassa korkeakouluopetuksen ja oppimisen kehittämisessä.

Kriittinen ajattelu on demokraattisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan keskeinen voimavara. Lisäksi se on korkeakouluopintojen keskeinen tavoite. Kriittisen ajattelun taitoja tarvitaan myös tieteenalakohtaisten tietojen ja taitojen oppimisessa. 

EACH-projektin ”äiti” ja vetäjä on yliopistonlehtori Heidi Hyytinen. Mukana ovat myös tohtorikoulutettava Katri Kleemola, yliopistonlehtori Tarja Tuononen ja yliopistopedagogiikan professori Auli Toom. EACH-projektin kotipesä on Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskus HYPE.

EACH-poppoo tekee sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä muiden tutkimusryhmien kanssa. KAPPAS!-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa arvioidaan korkeakouluopiskelijoiden oppimistuloksia Suomessa. KAPPAS!-hankkeessa tutkitaan sitä, millä tasolla suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleiset eli geneeriset taidot ovat. Kansainvälisessä iPAL-konsortiossa taas kehitetään kriittisen ajattelun arvioinnin välineitä. Konsortio kokoaa yhteen kansainvälisiä kriittisen ajattelun tutkijoita.

EACH-blogissa on tarkoitus julkaista pääasiassa suomenkielisiä, yleistajuisia tekstejä liittyen kriittiseen ajatteluun ja sen arviointiin. Tervetuloa mukaan! Seuraavassa blogitekstissä kerromme tarkemmin siitä, mitä kriittinen ajattelu oikeastaan on.