Lipidit

 

Kirjoittajat: Helena ???, Noora Juuti, Kristiina Rekola, Miia Laitinen, Sanna Vuorela, Anni Oksanen, Saara Oksanen, Jarno Kinnunen, Nelli Äijö, Ida Lepistö, Heini Kutvonen, Lauri Pasanen, Katariina Kaarre, Juuso ???

Rasva, tuo elämän eliksiiri, joka saa ruoan maistumaan hyvältä, mutta voi ikävästi kertyä vyötärölle, on meille monelle todellinen sydämen asia. Mediassa käytävä rasvakeskustelu kuumentaa tunteita rasvan ollessa vuoroin hyvä ja vuoroin paha asia. Rasva parantaa ja sairastuttaa yhtä aikaa, eikä ole ihme, jos termien ja mielipiteiden viidakko saa kenen tahansa pään pyörälle.
Kenen joukoissa sinä marssit rasvasodassa? Onko Becel vastaus kaikkeen, vai löytyykö onni kookosöljyä käyttämällä? Jos et tiedä, mitä tästä kaikesta tulisi ajatella, ei hätää! Tässäkin asiassa totuus on usein tarua ihmeellisempää ja seuraavan tieteellisen tykityksen jälkeen olet luultavasti vielä enemmän sekaisin.

Rasvat kuuluvat lipidien ryhmään. Lipideihin kuuluu suuri kirjo erilaisia veteen liukenemattomia yhdisteitä, jotka ovat joko hydrofobisia tai joiden toinen pää on hydrofiilinen ja toinen hydrofobinen hiilivetyketju.  Yksinkertaisimpia lipidejä ovat rasvahapot, jotka koostuvat karboksyylihappo -ryhmästä sekä hiilivetyhännästä. Vain yksinkertaisia sidoksia sisältävät rasvahapot ovat tyydyttyneitä ja elimistön lämpötilassa usein kiinteitä (rasvat). Kaksoissidoksellisia rasvahappoja kutsutaan tyydyttymättömiksi ja ne ovat usein lyhythäntäisten rasvahappojen tapaan nestemäisiä (öljyt).  Rasvahapot ovat monien monimutkaisempien rasvarakenteiden pääkomponentteja niiden liittyessä glyserolin kahteen tai kolmeen hydroksyyliryhmään. Tällaisia rakenteita ihmiselimistössä ovat muun muassa triasyyliglyserolit, glyserofosfolipidit ja sfingolipidit. Myös fosfolipidit, glykosfingolipidit, vahat, rasvaliukoiset vitamiinit, kolesteroli ja steroidit ovat lipidejä.

Lipideillä on monenlaisia tehtäviä ihmiselimistössä. Rasvasoluihin on koottu elimistön rasvaenergiavarasto, joka muodostuu pääosin triasyyliglyseroleista, koska niiden hapettaminen vapauttaa paljon energiaa. Varastorasva toimii myös lämpöeristeenä ja elimien suojana.

Solujen kalvorakenteet, jotka ympäröivät soluja ja niiden elimiä (myös vesikkelit ja liposomit), muodostuvat lipideistä kuten glyserofosfo- ja sfingolipideistä sekä kolesterolista.  Hormonit ovat kolesterolin kaltaisia viestiaineita, jotka osallistuvat elintoimintojen säätelyyn.
Elimistö pystyy rakentamaan tarvitsemiaan rasvoja ravinnosta saaduista rasvahapoista, mutta myös tekemään hiilihydraateista varastorasvaa lipogeneesissä. Näin tapahtuu veren glukoosipitoisuuden ollessa liian korkea. Lipogeneesi tapahtuu erityisesti maksa-, rasva- ja toimivan maitorauhasen soluissa.


Triglyseridi

Lipideistä puhuttaessa nousee esiin useita terveysnäkökulmia, kuten kohonnut kolesteroli ja siitä aiheutuvat haitat kuten sydän- ja verisuonisairaudet. Terveysnäkökulmista klassisin taitaa olla väittely kovan ja pehmeän rasvan välillä. Viime aikoina erityiseen asemaan on noussut väittely kookosöljystä ja sen mahdollisista terveysvaikutuksista.

Kovat rasvat

Tyydyttyneessä rasvahapossa hiilirungon hiiliatomien välillä on ainoastaan yksinkertaisia sidoksia. Tästä johtuen rasvahapot pääsevät pakkautumaan tiiviisti ja ovat huoneenlämmössä yleensä kiinteitä.  Tyydyttynyt rasvahappo-nimi johtuu siitä, että näiden rasvahappojen hiilirunko ei voi sitoa enempää vetyatomeja eli molekyyli on vetyatomien suhteen tyydyttynyt. Koviksi rasvoiksi kutsutaan niitä ravinnon rasvoja, jotka sisältävät etupäässä tyydyttyneitä rasvahappoja sekä transrasvahappoja. Tyydyttyneitä rasvahappoja ovat mm. voihappo, lauriinihappo, myristiinihappo, palmitiinihappo sekä steariinihappo.
Elimistö käyttää tyydyttyneitä rasvoja erityisesti energiaksi. Terveyden kannalta kuitenkin merkityksellisintä on tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutus kolesteroliaineenvaihduntaan,sillä tyydyttyneet rasvahapot (varsinkin ne joita on maito- ja kookosrasvassa) suurentavat veren kolesterolipitoisuutta. Suurentunut LDL- kolesterolipitoisuus veressä lisää verisuonten ahtautumisen riskiä. Tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla vähentää tutkitusti kuolleisuutta sepelvaltimotautiin (joka on suomalaisten yleisin sydäntauti…).
Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain.

 

Seuraavaksi otamme tarkasteluun tuotteen, joka on herättänyt suuren määrän keskustelua puolesta ja vastaan:

Kookosöljy

Kookosöljy on kasviöljy, jota valmistetaan erittämällä se koprasta, kookospähkinän kuivatusta lihasta. Toisin kuin monet muut kasviöljyt, kookosöljy koostuu 90 % tyydyttyneistä rasvoista. Öljy sisältää pääasiassa keskipituisten rasvahappojen triglyseridejä, joista 86,5 % on tyydyttyneitä rasvahappoja. Tyydyttyneistä rasvahapoista kookosöljy sisältää mm. lauriinihappoa (44,6 %), myristiinihappoa (16,8 %) japalmitiinihappoa (8,2 %), vaikkakin se kokonaisuudessaan sisältää seitsemää erilaista tyydyttynyttä rasvahappoa. Kookosrasvan ainoa kertatyydyttymätön rasvahappo on öljyhappo ja ainoa monityydyttymätön rasvahappo on linoleenihappo. Kookoksen sisältämät kovat rasvat ovat kuitenkin erilaisia kuin maitorasvan (esim. voin) ja niiden kolesterolipitoisuutta suurentava vaikutus näyttäisi olevan jonkin verran maitorasvaa heikompi. Terveystuotteena kookosrasvaa ei kuitenkaan missään nimessä voi pitää, sillä siinä ei ole oikeastaan lainkaan terveydelle edullista pehmeää rasvaa.
Siitä huolimatta esimerkiksi Ruohonjuuri Ekomarket myy kookosöljyä ”superfoodina” ja netistä löytyy useita kookosrasvan terveyttä edistäviä vaikutuksia ylistäviä sivustoja.  Kylmäpuristetun neitsytkookosöljyn mainostetaan olevan erinomainen energianlähde (sisältäähän se paljon energiaa…), sillä elimistö pystyy käyttämään sen suoraan energiantuotantoon eikä varastointiin. Tuote-esittelyn mukaan se myös kiihdyttää aineenvaihduntaa, auttaa kehoa pääsemään irti huonosta rasvasta ja olevan näin erinomainen apu painonpudotuksessa. Se sisältää myös (mainoksen mukaan) paljon terveellisiä rasvahappoja mm. lauriinihappoa (tyydyttynyt rasvahappo) ja neitsytkookosöljyllä on todettu olevan paljon suotuisia vaikutuksia mm. rasvahappoaineenvaihdunnalle, kolesteroliarvoille sekä ihon hyvinvoinnille. (tuote-esittelyn väittämien todellisuutta jokainen voi pohtia luettuaan tyydyttyneistä rasvahapoista kertovan tekstin…)
Tässä yksi esimerkki kookosöljyn mainoksesta:

 

Kookosöljyn väitetään myös esimerkiksi auttavan astmaan, masennukseen, krooniseen väsymykseen, akneen, nenäverenvuotoihin, migreeniin ja jopa HIViin! (Varsinainen ihmetuote!!!)… ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kookosta sanotaankin sivustoilla funktionaaliseksi elintarvikkeeksi sen monien terveyttä edistävien vaikutustensa vuoksi.
Kuinka pitkälle saadaan mennä tuotteita mainostaessa? Väittämät alkavat vaikuttaa jo räikeästi kuluttajien huijaamiselta ja harhaanjohtamiselta. Onko mahdollista, että nämä tuotteet saattavat jopa vähentää käyttäjiensä terveyttä? On erikoista, että tämänkaltaisia väittämiä voidaan esittää näinkin vapaasti ottaen huomioon melkoisen tarkat EU-säädökset terveysväittämistä.

Kasvistanolit ja kasvisterolit

Yksi suurimpia terveysnäkökulmia rasvoista puhuttaessa on kolesteroli ja erityisesti ”paha” eli LDL-kolesteroli. Kolesterolin ympärillä pyörivä mylläkkä on johtanut lukemattomiin tuotteisiin ja ilmiöihin joilla väitetään voitavan alentaa kolesterolia, muun muassa edellä mainittu kookosrasva. Yksi suurimpia ryhmiä näille tuotteille on erilaiset kasvisteroli ja kasvistanoli tuotteet.

β-sitosteroli

Sterolit ovat hiilestä, hapesta ja vedystä muodostuneita rengasrakenteisia yhdisteitä. Steroleista tunnetuin on kolesteroli, jota esiintyy eläinten solukalvoilla. Sen tehtävänä on lisätä solukalvojen jäykkyyttä sekä toimia esiasteena sappihapoille, D-vitamiinille ja steroidihormoneille. Kasvisterolit ovat rakenteellisesti pitkälti samankaltaisia kolesterolin kanssa. Ainoana eroavaisuutena kasvisteroleilla on yksi kaksoissidos rengasrakenteessa sekä ylimääräinen metyyli- tai etyyliryhmä molekyylin sivuketjussa. Kasvisteroleita esiintyy ainoastaan kasvikunnan tuotteissa ja niiden tehtävänä on kolesterolin tavoin säädellä solukalvon jäykkyyttä sekä osallistua lipidimetaboliaan. Stanoleiksi kutsutaan sterolien kaltaisia molekyylejä, joiden rengasrakenne on tyydyttynyt eli ei sisällä kaksoissidoksia. Kasvistanolin kolesterolista erottaa siis vain haaroittunut sivuketju.
Kasvisteroleita ja kasvistanoleita on vuodesta 1995 asti lisätty elintarvikkeisiin, erityisesti levitteisiin, koska niiden on todettu tutkitusti alentavan veren kolesterolipitoisuutta. Korkea LDL-kolesteroli tutkitusti altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Kasvisterolit eivät imeydy lainkaan ruuansulatuselimistössä ja niiden kolesterolia alentava vaikutus perustuu kykyyn estää osittain myös kolesterolin imeytymistä. Kasvisteroleiden luonnollisia lähteitä ravinnossa ovat mm. kasviöljyt, pähkinät, viljat sekä kasvikset. Sterolien määrä näissä tuotteissa on kuitenkin riittämätön vaikuttamaan veren kolesterolitasoihin. Ihmiset saavat tavallisesta ruuasta kasvisteroleita keskimäärin 138-437 mg päivässä, mutta tutkimusten mukaan kolesterolia alentava vaikutus saavutetaan vasta noin kolmen gramman päivittäisellä annoksella. Tämän määrän voi saada nauttimalla kasvisteroleilla tai -stanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita.

Kasvisteroleilla ja –stanoleilla on tutkitusti terveydelle edullisia vaikutuksia, joten niistä voi käyttää EUn hyväksymiä terveysväittämiä. Yksi tunnetuimpia tuotemerkkejä tässä ryhmässä ovat ehdottomasti Becel-tuotteet.

Becel-tuotteet on valmistettu siemenistä saatavien kasviöljyjen yhdistelmästä. Täten tuotteet sisältävät välttämättömiä monityydyttymättömiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Tuotteiden sisältämien rasvahappojen sanotaan auttavan pitämään sydämesi terveenä ja ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Becel-tuotteille on myönnetty sydän-merkki. Sydän-merkin saaneet tuotteet ovat tuoteryhmässään rasvan laadun suhteen parempi valinta.
Becel pro.activ -tuotteisiin on puolestaan lisätty kasvisteroleja. Becelin omilla sivuilla kerrotaan, että kasvisterolit alentavat veren kolesterolia 7-10 % 2-3 viikossa, kun niitä nautitaan päivittäin 1,5-2,4 grammaa. Tämä tarkoittaa esim. kuutta teelusikallista Becel pro.activ margariinia (2,25 g kasvisteroleita) päivässä. Siirryttäessä monipuoliseen ruokavalioon ja terveellisiin elämän tapoihin, kolesteroli voi Becelin antamien tietojen mukaan alentua jopa 15 prosenttia. Nämä Becel pro.activ -tuotteet on tarkoitettu vain sellaisille ihmisille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoa.
Becel-tuotteiden markkinointi ei sen sijaan ole ollut niin selkeää. Talous Sanomien artikkelin mukaan (5.3.2012) saksalainen terveysjärjestö Foodwatch on haastanut Becelin tuottajan Unileverin oikeuteen koskien Becel pro.activ-levitteen terveysväitteitä. Foodwatch vetoaa EFSA:n lausuntoihin, joiden mukaan ihmisten, joilla ei ole liian korkeaa verenpainetta, tulisi välttää näiden levitetuotteiden käyttöä, jotta verisuonet eivät tukkiutuisi. Unilever puolestaan antaa mainoksissaan ymmärtää, että tuotetta voisi käyttää sekä ennakoivasti että korjaavasti. Foodwatchin mukaan levitettä tulisi myydä kontrolloidummassa ympäristössä eli apteekeissa, koska tuotteiden markkinointi on harhaanjohtavaa.
Ohessa linkki alkuperäiseen artikkeliin Taloussanomien sivuilla:

  • http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2012/03/05/becel-kolesterolimargariini-joutuu-oikeuteen-saksassa/201224575/135

Jos Foodwatchin kanne menee läpi, siitä tulee ennakkotapaus, joka voi määrittää muiden kasvissterolia ja kasvisstanolia sisältävien tuotteiden myyntiä Saksassa ja jopa muualla Euroopassa.
Suomessa terveysväitteitä sisältäviä tuotteita (Becel, Danacol, Benecol) saa myydä tavallisessa ruokakaupassa. EFSA:n lausunnon mukaan kasvisteroleita ja kasvistanoleita sisältävät tuotteet voivat käyttää terveysväitettä ”alentavat kolesterolia” mainonnassaan ja pakkauksissaan.

Monityydyttymättömät rasvahapot

Monityydyttymättömillä rasvahapoilla tarkoitetaan rasvahappoja, joiden hiilivetyketjussa on useampi kuin yksi kaksoissidos. Monityydyttymättömiin rasvahappoihin viitataan usein n-numeroinnilla (myös omega-nimityksellä), jolla tarkoitetaan ensimmäisen kaksoissidoksen paikkaa ketjun metyylipäästä lukien. Näistä tärkeimpiä ovat n-3 ja n-6-sarjojen rasvahapot, joista alfalinoleenihappo (ALA, n-3) ja linolihappo (LA, n-6) määritellään nykyään ihmiselle välttämättömiksi. Elimistö ei kykene valmistamaan n-3 tai n-6-rasvahappoja itse, mutta pystyy hiiliketjua pidentämällä muokkaaman alfalinoleenihaposta ja linolihaposta muita saman sarjan rasvahappoja. Omega-3-rasvahapot ovat terveyden kannalta tärkeitä, sillä niiden puutteella on esitetty olevan yhteyttä mm. suurentuneeseen masennusriskiin ja verisuonten kalkkeutumiseen. DHA on tärkeä solukalvon rakenneosa.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan monityydyttymättömien rasvojen osuus tulisi olla 5-10 % ja n-3 rasvahappojen osuus 1 % kokonaisenergiansaannista. [1] Suomalaiset saavat nykyisellään ravinnostaan noin 5,7 E% monityydyttymättömiä ja noin 1,2 E% n-3-sarjan rasvahappoja. Saanti on siis niukahkoa, täyttäen juuri vähimmäissuosituksen.

 

N-6-sarjan rasvahapot

N-6-rasvahappojen määrälle ei sen sijaan ole asetettu erillisiä vähimmäissuosituksia, ja välttämättömän linolihapon saanti on hyvinkin riittävää. [2] On päinvastoin esitetty väitteitä, että liiallinen n-6-rasvahappojen saanti suhteessa n-3-rasvahappoihin saattaisi vaikuttaa tulehdustekijöitä lisäävästi. Epidemiologiset tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä, ja n-6/n-3 –suhteen merkitys on kyseenalaistettu. [5] Nimenomaiselle n-6-rasvahappojen lisäämiselle ruokavalioon ei kuitenkaan ole tarvetta.

N-3-sarjan rasvahapot

N-3-rasvahappohin kuuluu välttämättömän alfalinoleenihapon (ALA) lisäksi mm. stearidonihappo (SDA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Elimistö kykenee valmistamaan SDA:ta, EPA:a ja DHA:ta jonkin verran alfalinoleenihaposta, mutta tutkimusnäytön mukaan näitä on hyödyllistä saada myös suoraan ravinnosta.
N-3-rasvahappojen saannilla näyttäisi olevan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, erityisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen sekä tromboosiriskiin verihiutaleiden aggregaation ja tulehdusvälittäjäaineiden kautta. [3] Suomalaisten ruokavaliossa olisi siis mahdollisesti hyödyllistä kasvattaa ensisijaisesti n-3-rasvahappojen saantia.
N-3-sarja: ALA, SDA, EPA ja DHA

Alfalinoleenihapon saanti ei yksinään vaikuta alentavan veren triglyseriditasoa, mutta se saattaa alentaa LDL-kolesterolia. [4] Tutkimusnäyttöä runsaan ALA:n saannin yhteydestä kuolleisuuden vähenemiseen on jonkin verran, mutta se ei ole yhdenmukaista. Vahvinta näyttö on sydänsairauksista toipuvilla. On kuitenkin huomattava, että ALA:n pääasiallinen lähde ovat kasviöljyt, joiden lisääntynyt käyttö korjaa ravinnon yleistä rasvahappoprofiilia vähentäen tyydyttyneiden rasvahappojen osuutta. [8]
Eikosapentaeenihapon ja dokosaheksaeenihapon edullisesta vaikutuksesta rasva-aineenvaihduntaan ja sydänperäisten äkkikuolemien vähenemiseen on melko vahvaa näyttöä.[6] Näitä rasvahappoja saadaan pääasiassa mikrolevistä ja kalasta, mutta niitä voidaan tuottaa elintarvikkeiksi myös mikrobiologisin menetelmin. Stearidonihappo on ensimmäinen välituote pidennettäessä ALA:n hiiliketjua muiksi n-3-sarjan rasvahapoiksi. Ravinnosta sitä saa esimerkiksi hampunsiemenistä. SDA:lla vaikuttaa olevan samansuuntaisia hyödyllisiä vaikutuksia kuin EPA:lla verrattuna pelkkään ALA:n saantiin. [10]
Kalanrasva

Ei tiedetä varmasti, onko kalassa muita sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavia tekijöitä kuin rasvahappokoostumus. [4] Suomessa kalasta saadun EPA:n ja DHA:n positiivisia vaikutuksia saattaa vähentää joidenkin kalojen merkittävän suuret elohopeapitoisuuksuudet. [7]
Kalan rasvaa on saatavana funktionaalisina kalaöjy- ja kalanmaksaöljyvalmisteina. Lääkelaitos on hyväksynyt kalanmaksaöljyvalmisteille käyttöaiheen ”A- ja D-vitamiinien puute ja edullinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan”. Vaikutus rasva-aineenvaihduntaan välittyy puhtaasti rasvahappokoostumuksen kautta, joten kalaöljyllä saavutetaan samat hyödyt,ellei rasvaliukoisista vitamiineista ole kliinistä puutetta. [4]

Mikrolevät

Mikrolevät ovat kasviperäinen DHA:n ja EPA:n lähde. Tänä vuonna julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan mikroleväperäisellä DHA:lla on edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin, ja ne ovat samanlaisia kuin kalanrasvan DHA:lla. [9] Mikäli kalanrasvan vaikutukset välittyvät puhtaasti DHA:n ja EPA:n kautta, olisi mikrolevillä myös samanlainen vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen. Alhaisen ravintoketjuaseman vuoksi mikroleviin ei juuri kerry raskasmetalleja. Levien rasvapitoisuus on melko pieni, mutta viljellyistä levistä tuotettua öljyä on saatavilla funktionaalisina valmisteina. On myös saatavilla valmisteita, joissa jotka sisältävät hiivoissa tuotettua DHA:ta ja EPA:a.

Kalanmaksaöljy

onelle tulee kalanmaksaöljytuotteista ensimmäisenä mieleen Möllerin kalanmaksaöljy. Se on turskan maksasta uutettu ravintolisä, joka sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja (EPA + DHA) ja lisäksi A-, D- ja E-vitamiineja. A-vitamiini vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan sekä näkökykyyn. D-vitamiini puolestaan vaikuttaa luuston ja hampaiden kuntoon ja E-vitamiini toimii kehon soluja hapettumiselta suojaavana antioksidanttina.
Tuote on erityisen hyvä niille henkilöille, joilla ei tule syötyä tarpeeksi rasvaista kalaa, mutta hyvä myös kaikille niille, jotka tahtovat huolehtia terveydestään.
Tuotetta ei tulisi käyttää raskauden aikana, eikä henkilöiden, joilla veren hyytyminen on heikentynyt. Lisäksi henkilöiden, joilla on voimakas kala-allergia, on noudatettava varovaisuutta.
5 ml:n suositellussa vuorokausiannoksessa on omega-3-rasvahappoja 1200 mg, EPA:a 400 mg, DHA:ta 600 mg, A-vitamiinia 250 mikrogrammaa, D3-vitamiinia 10 mikrogrammaa ja E-vitamiinia 10 mikrogrammaa.

 

Yhteenveto funktionaalisista lipideistä

Yhteenvetona todettakoon jälleen, kuinka monipuolinen ja samalla vaikea kenttä rasvat ravitsemuksellisesti on. Rasvoilla on lukematon määrä funktionaalisia ominaisuuksia ihmisen elimistössä. Samalla rasvat ovat välttämätön ravintoaineryhmä jo pelkästään normaalin hyvinvoinnin kannalta. Tieteellisesti tarkasteltuna rasvoista ja niiden terveyteen vaikuttavista ominaisuuksista on vaikea vetää yhtä yhtenäistä totuutta tai myyviä mediaseksikkäitä otsikoita. Lisäksi on hyvä muistaa, että jokainen meistä on yksilö, eikä terveys paljoa parane esim. yhdellä kolesterolia alentavalla funktionaalisella elintarvikkeella, jos ravintotottumukset ovat muuten retuperällä. Mainosmiesten lupauksien sijaan kannattaa uskoa ennemmin mummoaan; stressaa vähemmän, syö kalanmaksaöljysi ja pidä ruokavaliosi monipuolisena. Sydämen terveyden kannalta vähintää yhtä oleellista, kuin ravinnon rasvahappokoostumus, on elämästä nauttiminen ja huoleton elämänasenne.

Lähteet

Kirjallisuus

  • Bjålie, J. G., Haug, E., Sand, O., Sjaastad, Ø.V., Toverud, K. C., Ihminen. Fysiologia ja anatomia. WSOY0pro Oy, 2011.
  • Hyvä terveys, nro 16, 12/2010.
  • Lehtonen, M. Oxidation of steryl esters. 4.5.2012. Helsinki. 87 s. (EKT-sarja)
  • Principles of biochemistry 4st ed. Horton, Moran, Scrimgeour, Perry, Rawn
  • 1.    Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005
  • 2.    Finravinto 2007 -tutkimus
  • 3.    Walsh: Plant Based Nutrition and Health (The Vegan Society 2003)
  • 4.    Enkovaara: 101 luontaistuotetta (Duodecim 2006)
  • 5.    Johnson et al: Effect of dietary linoleic acid on markers of inflammation in healthy persons (Journal of Academic Nutrition and Dietetics 2012; 112: 1036-1037)
  • 6.    Current Opinion in Clinical Nutrition&Metabolic Care 2004;7:131-138
  • 7.    Salonen et al: Intake of mercury from fish, lipid peroxidation, and the risk of myocardial infarction and coronary, cardiovascular, and any death in Eastern Finnish men. (Circulation 1995; 91: 646-655)
  • 8.    Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus (Edita 2004)
  • 9.    Bernstein et.al: A Meta-Analysis Shows That Docosahexaenoic Acid from Algal Oil Reduces Serum Triglycerides and  Increases HDL-Cholesterol and LDL-Cholesterol in Persons without Coronary Heart Disease (The Journal of Nutrition, 2012 Jan;142(1):99-104)
  • 10.    Dietary Stearidonic Acid Is a Long Chain (n-3) Polyunsaturated Fatty Acid with Potential Health Benefits (The Journal of Nutrition, 2009 Jan;139(1):5-10)

Sähköiset:

  • http://www.becel.fi/ Haettu internetistä 15.10
  • http://kauppa.ruohonjuuri.fi/
  • http://www.moller.fi/p-8-12-product.aspx#/product_9
  • http://www.solunetti.fi
  • http://terveyskirjasto.fi
  • http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00116&p_haku=kalanmaksa%C3%B6ljy
  • http://www.terveysportti.fi
  • http://www.unilever.fi/brands/foodbrands/becel.aspx Haettu internetistä 15.10
  • http://wikipedia.org
  • http://yksterveysblogi.com
  • http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/product.aspx?pagetype=1&catalog=yasalescatalog&productid=5555100%28yabasecatalog%29

47 thoughts on “Lipidit

  1. Ihan aluksi iso kiitos sille, kuka oli vastuussa kirjoituksenne alusta ja lopusta (muukin teksti oli kyllä vallan mainiota…:)) Pidin todella tyylistäsi; se jopa hieman piristi muuten niin harmaana päivänä.

    Olen samoilla ihmetyksen linjoilla kanssanne kookosöljyn suhteen. Asia kiinnostaa minua niin paljon, että aloittelen juuri kandityötäni sen tiimoilta. Haluaisinkin kysyä, että saitteko aihetta tutkiessanne mitään käsitystä siitä, mihin edes osa jutussanne mainituista väittämistä voisi perustua? Olen jostain kuullut, että lauriinihapon rakenteella voisi olla jotain tekemistä sen kanssa…?

    Olen myös samaa mieltä siitä, että on se ihme, että tällaisena terveysväittämien syynäämisen aikakautena ei puututa kookosöljystä liikkeellä oleviin väittämiin mitenkään. Parantaa HIV:n. Huh!

    T: Ilona

    P.S Olisiko muuten mahdollista saada kookosöljy kappaleen lähteet vielä eriteltynä? Kiitos:)

  2. Kiitos mielenkiintoisesta lehtijutusta liittyen kasvissteroleihin ja -stanoleihin!
    On tosiaan hämmentävää, että näitä tuotteita markkinoidaan kaikille, vaikka niitä suositellaan vain korkeasta kolesterolista kärsiville. Kasvissterolit ja -stanolit kun eivät ilmeisesti ole aivan haitattomia ainakaan suurina määrinä nautittuina.
    Eräs ravitsemustieteen tutkija kertoi saaneensa näyttöä kasvisstanoleiden (ja -steroleiden? En muista) yhteydestä paksusuolen syöpään. Hänet olikin tutkijaryhmineen kutsuttu elintarvikealan edustajan “puhutteluun”. Edustaja tenttasi, että miksi oli saatu tällaisia tuloksia, kun muissa tutkimuksissa on saatu vastakkaisia tuloksia…
    Toivottavasti aiheesta tehdään lisää puolueetonta tutkimusta!

    • Syöpäväitteiden todenperäisyydestä en osaa sanoa mitään, mutta kai mekanismi voisi perustua siihen, etteivät kasvisterolit ja stanolit koskaan imeydy ohutsuolesta elimistöön vaan ne lopulta jatkavat matkaansa paksusuoleen yhdessä imeytymättömän kolesterolin kanssa. Voisikohan bakteerien aineenvaihdunta sitten kohdistua näihin yhdisteihin ja tuotteena olisi soluille mahdollisesti vaarallisia yhdisteitä?

  3. Hei, kiitos perusteellisesta blogipostauksesta. Tässä oli paljon perustietoa lipideistä selkeästi ja yksinkertaisesti. Olisin kuitenkin toivonut tarkempaa tietoa lipideihin liittyvistä terveysväittäistä. Mitä siis saa mainostaa ja mitä ei? Mistä löytyy riittävästi näyttöä ja mistä taas ei?

    Unileverin Becel pro.activ-levitte tapaus oli mielenkiintoinen. Sitä paitsi ajatus apteekeissa myytävistä margariineista on suorastaan hulvaton 🙂

    • Aloin pohtia myös mainostamisen problematiikkaa. Kuka saa mainostaa ja mitä (ja missä)? Voinko minä esimerkiksi lähteä julkiselle paikalle myymään kookosöljystä valmistettuja makeisiani ja markkinoida niitä terveyselintarvikkeina? En siis ole menossa, mutta olen törmännyt monesti vastaavanlaisiin tapauksiin. 🙂

      Nykypäivän ja tulevaisuuden kuluttaja on toden totta haasteiden edessä. Perehtyneisyys ja kriittisyyskään eivät välttämättä riitä, kun puhutaan ruokavalinnoista. Yhdyn siis kirjoittajien ajatukseen siitä, että mummoa kannattaa kuunnella. Tietynlaista maalaisjärkeä käyttämällä pääsee varmasti pitkälle valintaviidakossa.

  4. Mielenkiintoinen teksti! Jännä, että kookosöljystä on tuollaisia väitteitä!

  5. Kiitos monipuolisesta ja kattavasta tekstistä! Pidin asioiden käsittelytavasta ja sisällön selkeydestä. Tuo kookosöljy juttu on kyllä todella mielenkiintoinen…

    Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa tietää rasvahappokoostumuksen muuttumisesta paistamisen yhteydessä. Mitä rasvoja paistamiseen kannattaisi käyttää? Eikö esim. muuten niin terveellinen kylmäpuristettu rypsiöljy ole huono paistamiseen, koska sen sisältämä alfalinoleenihappo härskiintyy helposti?

    • Tosiaan mahtava teksti, asenteellista ja täynnä asiaa.
      Kuten Tanjakin, olen miettinyt juuri tuota paistamiseen käytettävän öljyn laatua. Löytyykö kirjoittajilta siihen mielipidettä?

      • Hei Tanja, Saara ja muut blogin lukijat!

        (Kirjoitin paistorasvoihin liittyen eilen vastauksen tähän, mutta jostain syystä se katosi teille tietämättömille…Koitetaan siis uudelleen.)

        Paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät kasviöljyt kestävät siis tosiaan huonosti paistamista. Käytännössä mitä enemmän rasvahapoissa on kaksoissidoksia, sitä herkempiä ne ovat reagoimaan ja täten alttiita kemiallisille muutoksille. Paistamisen aikana (korkea lämpötila ja läsnä happea) rasvahapot mm. hapettuvat. Lyhyesti kerrottuna se tarkoittaa rasvahappojen muuttumista ensin hydroperoksideiksi, jotka reagoivat edelleen muodostaen valtavan määrän erilaisia hajoamistuotteita. Nämä yhdisteet heikentävät merkittävästi öljyn laatua ja turvallisuutta. Monet hajoamistuotteista ovat myös haihtuvia (mm. aldehydit), minkä vuoksi aistimme öljyistä härskin ja pahan haju.

        Paistamiseen soveltuisi siis kemiallisesti parhaiten mahdollisimman paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat. Ne ovat kuitenkin olomuodoltaan varsin kovia ja tuovat mukanaan omat terveysriskinsä. Koska ei ole tietääkseni olemassa mitään ylivertaista paistorasvaa, joudutaan miettimään sopivinta mahdollista tuotetta terveellisyyden ja toisaalta kemiallisen kestävyyden suhteen. Aiemmin käytettiin paljon kovetettuja kasvirasvoja, joista kaksoissidoksia on muutettu hydraamalla yksinkertaisiksi sidoksiksi. Tässä prosessissa taas on vaarana syntyä trans-rasvahappoja, jotka ovat varsin huonossa maineessa ja siksi kovetettujen kasvirasvojen käytöstä on paljolti luovuttu. Teollisuus käyttääkin nykyisin hyvin paljon palmuöljyä paistamiseen, koska sen rasvahappokoostumuksessa on luontaisesti suhteellisen suuri tyydyttyneisyysaste. Kuluttajana sitä ei kuitenkaan kaupanhyllyltä taida Suomesta löytää ja tuleehan siinä taas omat eettiset kysymykset koskien palmuöljyn alkutuotantoa (viljelijöiden työoikeudet, peltoalan raivaaminen kestävällä tavalla jne.)….

        En siis osaa valitettavasti antaa yksiselitteistä vastausta paistorasvojen parhaimmistosta. Sama ongelma tulee aina vastaan; joko kovaa ja kestävää tai pehmeää ja pilaantuvaa. Että pitäisiköhän sitten vaan totella sitä mummoa ja laittaa voita pannulle vai odottaa margariiniteollisuuden läpimurtoa verisuonia vetreyttävästä ja kaiken kestävästä paistoöljystä….???

      • Kiitos kivasti kirjoitetusta blogista.
        Löysin Voi Hyvin lehdestä nr 8/2012 hyvän artikkelin rasvoista. Artikkelissa oli seuraavanlainen maininta öljyn kuumentamisesta: kaikki rasvat ja öljyt ovat parhaita kuumentamattomina, sillä kuumentaminen heikentää rasvan laatua. Paistamiseen ja kuumentamiseen sopivat yleensä parhaiten voi, kookosöljy ja oliivi- ja avokaadoöljy. Muut kylmäpuristetut kasviöljyt kannattaa lorauttaa salaatteihin eikä pannulle.

        Myös kalan hyödylliset omega-3-rasvahapot ovat herkkiä kuumentamiselle. Rasvaiset kalat kannattaa paistaa nopeasti miedolla lämmöllä ja suosia graavattua ja kylmäsavustettua kalaa. Paistamista hellempi tapa on valmistaa kalaa on tehdä kalakeitto tai uunikalaa…

        • Kysyin joskus ravitsemustieteen luennon aikana juuri tuosta, miten öljyjen rasvahappokoostumus muuttuu paistaessa. Vastaukseksi sain, ettei öljyt (esim. rypsiöljy) muutu juuri miksikään kotioloissa paistaessa (liian lyhyet ajat ja matalat lämpötilat). Eli rasvahappokoostumus ilmeisesti on ja pysyy hyvänä “kotioloissa”. Tilanne on tosin aivan eri ravintoloissa, missä rasvakeittimissä kuumennetaan samaa ölyerää yhä uudelleen ja uudelleen koko vuorokauden ajan. Tämä koskee myös teollista tuotantoa: kuumennusajat ja lämpötilat poikkeavat suuresti kotioloihin verrattuna.

  6. Pidin tekstin tyylistä ja siitä, että asiat oli selitetty ymmärrettävästi. Minä en ole törmännyt tuohon kookosöljy-keskusteluun aiemmin, mutta aika kovia väitteitä siitä on ilmeisesti esitetty.. Myös ajatus apteekissa myytävästä margariinista ihmetyttää. Ja samalla huvittaa.

    Jäin vielä miettimään Möllerin kalanmaksaöljyn soveltuvuutta: ilmeisesti A-vitamiinin takia ei sovi raskauden aikana, mutta minkä takia sitä ei suositella verenhyytymisongelmista kärsiville..?

    • Kalaöljykapseleista saatavat rasvahapot (EPA ja DHA) rajoittavat veren hyytymismekanismeja. Taisivat lisätä hyytymisen ns. vastatapahtumaa? Tämän vuoksi niillä ihmisillä, joilla on ongelmia veren liian vähäisen hyytymisen kanssa kalaöljyn nauttiminen voi aiheuttaa verenvuototaipumusta.

      • Tohtori.fi -sivusto antaa tällaista tietoa: “EPA ja DHA vaikuttavat veren rasvataseisiin siten, että triglyseridit laskevat ja HDL-kolesteroli nousee, mikä hidastaa valtimonkovettumataudin ja sydäninfarktin kehittymistä. Myös veren hyytymisaika pitenee ja verihiutaleiden yhteenliimautuminen vähenee, mikä vähentää veritulpan riskiä, mutta toisaalta nostaa verenvuotoriskiä.”

        Ja nuo EPA ja DHA ovat eikosapentaeenihappo ja dokosaheksaeenihappo.

  7. Mielenkiintoinen ajatus, että margariinia myytäisiin apteekissa. Ei siis sillä, etteikö apteekissa muutenkin myytäisi hyvin monenlaisia tuotteita. Mukaan vain margariinitkin 🙂 Mutta en tiedä, kuinka apteekissa voitaisiin kontrolloida sitä, meneekö margariini varmasti henkilölle, jolla on sille tarvetta. Tuskin sitä reseptillä myytäisiin tai vain farmaseutin kautta, kuten lääkkeitä. Toki neuvontaa olisi mahdollista saada ja vastauksia kysymyksiin – niitä ei saa kaupassa. Siinä mielessä apteekit olisivat perusteltu myyntipaikka näille tuotteille. On kuitenkin niin, että vain lääkkeitä saa myydä ainoastaan apteekeissa. Margariinin matka lääkkeeksi on kuitenkin aika pitkä…

    • Margariinista ei nykyisellä lainsäädännöllä edes voisi tulla lääkettä. Ensimmäisellä luennolla oli esillä elintarvikelaki, jonka mukaan ruoka ei paranna, ehkäise tai hoida sairautta. Mutta apteekissahan nyt myydään paljon kaikkea muutakin kuin vain lääkkeitä. Valmistaja tuskin ilahtuisi jos Becel siirrettäisiin apteekkiin, myynti varmasti tipahtaisi. Kuka muka muistaisi mennä apteekkiin margariiniostoksille 🙂

  8. Tosi kattava ja erinomaisen viihdyttäväkin katsaus lipideihin. Toi kookosöljy onkin ihmetyttänyt. Olen nähnyt tuon neitsytkookosöljymainoksen ja miettinyt, mikä tuossa on takana. Nyt näyttää siltä, että mainonta on funktionaalisten elintarvikkeiden suhteen ollut vähintäänkin kuluttajaa harhauttavaa (ei siis vain lipideihin liittyen) ja lainsäädännön muutos tosi tarpeen. Enkä yhtään ihmettele, että peruskuluttaja aika vietävissä/hukassa näissä elintarvikeasioissa, sillä markkinointiviestintä ja viranomaisviestintä usein toisiaan kumoavaa.

  9. Selkeä ja tyhjentävä paketti lipideistä! Mielenkiintoinen oli kookosöljy ja siihen littyvät väittämät.

  10. Kiitos hyvin kirjoitetusta ja asiapitoisesta tekstistä, joka sisältää loistavaa kyseenalaistamista!
    Kookos on rasvahappokoostumukseltaan erikoinen poikkeus muiden öljykasvien joukossa. Kasviöljyjä pidetään yleisesti terveellisinä, mikä mielestäni näkyy monien käsityksessä kookosta koskien Perehtymätön voi pitää sitä vähintään yhtä terveellisenä kuin muita kasviöljyjä. Hyvä juttu, että tekstissä käsitellään kookosöljyä ja sitä koskevia räikeitä väitteitä!
    Onko kalanmaksaöljyn käyttökielto raskausaikana seurausta A-vitamiinin määrästä vai raskasmetallien kertymisestä kaloihin ja sitä kautta valmisteisiin? Olen pohtinut kalaöljyvalmisteiden kohdalla juuri näiden haitallisten yhdisteiden esiintymistä tuotteissa. Toki on yleisesti tunnustettua, että kalan syömisen terveyshyödyt peittävät alleen mahdolliset haitat, joita myrkylliset yhdisteet aiheuttavat. Ihmettelen henkilökohtaisesti kuitenkin kalaöljyn käytön suositusta myös niille, jotka saavat sen sisältämiä yhdisteitä riittävästi muusta ruokavaliosta – loogisesti ajatellen raskasmetallialtistus kasvaa suurempien käyttömäärien myötä.

    • Mä perehdyin joskus jonkin verran noihin kalaöljyvalmisteiden raskasmetalleihin jne. Useimmat valmistajat mainostaa kalojen pyyntipaikan olevan Atlantin valtameri/Jäämeri ja näin ollen raskasmetallien pitoisuudet jäisivät pieniksi. Osassa valmisteita valmistaja myös ilmoittaa, että valmiste on tutkittu raskasmetallien osalta ja se täyttää EU-vaatimukset. Tuskin voisivat tälläistä valehdella, mutta mistä sitä koskaan tietää 😀

    • http://www.terveysala.turkuamk.fi/ravter/perusterveydenhuolto/materiaalit/odottava.html

      Tuolla on Turun amk:n ilmeisesti terkkarien tai vastaavien kokoama sivu raskauden ajan muistilistasta. Sen mukaan kalanMAKSAöljy -tuotteita ei saisi käyttää juurikin korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi.

      http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,3437,26264,28379

      Tämä HUS:n sivusto taas kertoo liiallisen A-vitamiinin saannin johtavan mahdollisesti sikiövaurioon mm. hermoston, luuston ja sydämen epämuodostumia.

  11. Löysittekö kookosöljylle yhtään terveysväitettä? Hain itse sekä hyväksytyistä että hylätyistä terveysväitteistä hakusanoilla coconut oil ja Cocos nucifera, mutta niillä ei löytynyt mitään. Eikö kukaan ole viitsinyt edes yrittää tehdä hakemusta, vai onko hakemus vedetty pois negatiivisen välipalautteen takia? Jäämme seuraamaan, muuttuko mainonta kuukauden päästä!

  12. Hieno teksti.
    Tuo kookosöljy jäi minuakin puhuttamaan ja moni on täällä jo vienyt jalat suustani. Mietin sitä, oliko tuo esitetty mainos kuinka vanha? Onko tällä hetkellä vastaavaa uskaliasta mainontaa tästä kookosrasvasta? Aika rohkeaa väittää että sen nauttiminen stimuloi kilpirauhasen toimintaa ja sitä kautta pysyy nuorekkaana..
    Tavan (terveys?)pommi.

  13. Hyvä ja mielenkiintoinen teksti! Selkeytti tietoja joita en ennen osannut. Pakko myös sanoa tosta kookosöljystä että sillon kun siitä alettiin enemmän höyrytä mietin että eikö mulle oo ennen opetettu että kookosöljy ei oo mitenkään terveellisimmästä päästä. Ajattelin kuitenkin että ehkä se on joku muu osa kookoksesta tai erilainen valmistustapa mistä ihmiset nyt meuhkaa:D Tosi jännää että tuntuu et niin monet puhuu sen puolesta eikä mitään kritiikkiä ole tullut eteen.

  14. Tosi avartava ja selkeä kirjoitus lipideistä! Lipidit ovat itselleni ollut aina jotenkin hämärän peitossa…

    On kyllä hiukan harhaan johtavaa mainontaa tuossa kookosöljy jutussa 🙂 Kuinkahan lipidien väittämiin ei olla puututtu tarkemmin kun tuntuu tosiaan että määräykset ovat aika tiukat ainakin kaikilla muilla osa-alueilla.

    Ja Becel apteekkeihin…kyllä Becelin myynti tosiaan tippuisi rajusti! Mutta uskon kuitenkin että vaikka Becel on kaupoissa niin ei sitä kovin helposti sellaiset ihmiset osta joilla ei ole kolesterolin kanssa ongelmaa, onhan se kuitenkin kalliimpi vaihtoehto kuin tavanomaiset levitteet. Olen myös kuullut että osa lääkäreistä suosittelee beceliä “lääkkeenä” ettei tarvitsi käyttää lääkkeitä kolesterolin alentamiseen. Eli sen ainakin luulisi olevan toimiva ja väitteet oikeasti sisältävä tuote. 🙂

  15. Teksti lisäsi hyvin rasvatietämystä, hirveästi kun ei ole tullut pohdittua erilaisten rasvahappojen saantia. Mietin vielä sitä, että riittääkö kalan syönti kerran viikossa täydentämään omega-3 varastot?, kun esimerkiksi tuota Möllerin kalanmaksaöljyä suositellaan ottamaan päivittäin.

    • En usko, että kalan syönti kerran viikossa ihan riittää. Ainakin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen (koska ainakin rasvaisiin kaloihin kertyy erilaisia ympäristömyrkkyjä kuten dioksiinit ja PCB).

  16. Hyvä teksti kokonaisuus! Erityisesti kookosrasvan kriittinen tarkastelu oli mielestäni hyvä, kaikkea mitä mainoksissa sanotaan ei todellakaan pidä uskoa. Mutta niin surullista kuin se onkin, monesti kun tietoa puuttuu, on ihmisten helppoa uskoa mainoksien lupaamiin ihmeisiin.

  17. Kiitos mainiosta tekstistä!
    Itseäni kiinnostaa kovasti (koska syön aivan liian vähän kalaa) saako teollisesti valmistetuista kalaöljykapseleista läheskään samoja terveyshyötyjä kuin rasvaista kalaa nauttimalla? Tiedättekö onko aiheesta tehty mitään tutkimuksia?

  18. Kiitos mielenkiintoisesta ja kattavasta katsauksesta lipideihin.

    Moni täällä onkin jo ottanut kantaa tuohon kookosöljy topicciin ja ajattelin ottaa myös osaa tuohon keskusteluun. Otitte tekstissänne aika kärkkäästi kantaa kookosöljyn markkinointi fraaseihin ja terveysväittämiin, joita siitä on käytetty, mitkä eittämättä ovat liioteltuja ainakin osittain.(Parempia tutkimustuloksia odotellessa). Kantaaottava ote tekstiin oli varsin piristävää vaihtelua monotoniseen tekstiin verrattuna.

    Itse asiaan. Tekstinne kanta on selvästi hyvin negatiivinen tyydyttynyttä rasvaa sekä kookosöljyä kohtaan, vaikka todellisuudessa sitäkin(tyydyttynyttä rasvaa) tarvitaan kohtuullisesti ruokavaliosta normaalin rasva-aineenvaihdunnan ja solutoimintojen ylläpitämiseksi. Ihanteellisintahan olisi jos kaikkia rasvahappoja saataisiin samassa suhteessa, mutta tuo taitaa olla aika mahdotonta sillä ruoka-aineet sisältävät suhteessa pieniä määriä monityydyttyneitä rasvahappoja jos vertaa vaikka kertatyydyttyneiden rasvahappojen määrän ruoka-aineissa.

    Haluaisinkin kuitenkin nimenomaan nostaa sellaisen näkökulman esille, että tuskin millään taholla kookosöljyn puolesta puhujat ovat tarkoittaneet, sillä korvattavan kaikkia muita ruokavalion rasvoja vaan lähinnä muita tyydyttyneitä rasvoja, kuten lihasta tai juustoista yms lähteistä saatavia tyydyttyneitä rasvoja. Mikä tekstin kirjoittajien näkemys on tästä asiasta? Jos pidetään katse pelkästään lähteissä, joista tyydyttynyttä rasvaa saa niin, voisiko silloin kookosöljyn mielestänne lukea terveystuotteisiin. Ottaisitteko päivittäisen tyydyttyneen rasva-annoksen ennemmin kookosöljystä vai punaisen lihan rasvasta.

    Ongelmanahan on suomalaisten ruokavalion rasvahappo jakaumassa nimenomaan liika tyydyttyneen rasvan saanti jo ennestään, joten luonnollisesti kookosöljyä sen määrän päälle nauttimalla ei saada hyötyjä, joita kookosöljy tuotteissa saatetaan mainostaa, kun ruokavalion rasvahappo jakauma yksipuolistuu entisestään.

    Henkilökohtaisesti käytän kookosöljyä ruuanlaitossa juuri sen paremman paistamiskestävyyden takia, vaikka aiemmissa kommenttien vastauksessa tuota “myyttiä” jo hiukan murrettiin. “”Oma näkemykseni on, että mikäli ruokavalio on muutenkin terveellinen ja kunnossa niin kookosöljyä voi pitää terveystuotteena jolloin siitä on positiivista hyötyä terveydelle. Mutta mikäli syö epäterveellisesti ja syömistottumukset ovat retuperällä niin kookosöljyn nauttiminen “ihmelääkkenä” huonompilaatuisen ruuan päälle ei tuo terveyshyötyjä vaan enemmänkin haittoja. Kookosöljyn pitäisi olla nimenomaan osa ruokavaliota, eikä sen “päälle” nautittava asia kuten vitamiinivalmistetteet yms, joita ei välttämättä saada tarpeeksi normaalista ruuasta.””

    • Hyvä että kookosöljy-keskusteluun tulee vähän toisenlaistakin näkökulmaa 🙂 Itse kuitenkin (anteeksi vaan Heikki) yhdyn edelleen tähän kookosöljyn käyttöä ihmettelemään ryhmään, sillä en mitenkään voi ymmärtää, millä perusteella kookosöljy voisi olla terveystuote ja parempi vaihtoehto esim. punaiselle lihalle? Saahan siitä jälkimmäisestä sentään esim. rautaa…

      Kookosöljy on myös vahvasti profiloitunut mm. karppaajien suosikkiöljyksi ja rohkenen epäillä, että kookosöljy ei korvaa lihaa heidän ruokavaliossaan 🙂 Ja kehottaahan itse ihmelääkäri Antti Heikkiläkin syömään kookosöljyä ihan ruokalusikalla suoraan purkista! Hieman pelottava ajatus tämän maan tautiperimän omaavalle porukalle…

      • Kookosöljy todellakin on ihmeöljy …ainakin ulkoisesti käytettynä. Sopii hyvin vartalon kosteuttamiseen ja itse sekoitan kahviporoista ja kookosöljystä vartalonkuorinta-ainetta. Toimii! Iho on pehmeä kuin vauvan pylly, eikä erillistä kosteutusta (tai turhia kosmetiikan lisäaineita) enää tarvita. (Tällainen asiaan liittymän vinkkivinkkinen kaikille ;))

        Lisäksi käytän kylmäpuristettua kookosöljyä joskus leivontaan ja esim. itämaisten ruokien paistamiseen. Tulee kiva aromi. Kai se on juuri tuo kylmäpuristus, joka tekee kookosöljystä ihmeainetta verrattuna kovetettuun kookosrasvaan. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että sen enempää en itse asiasta tiedä, onko väitteessä perää, mutta onhan rasvojen fysiologisessa käyttäytymisessä selvästi eroa. Omissa rasvavalinnoissani maku ratkaisee.

        Karppaajat käyttävät kookosöljyä kuulemma kermakahvinsa joukossa. Tulee huuletkin samalla kosteutettua 😀

  19. Mielenkiintoinen ja kattava teksti, kiitos siitä. Minua jäi mietityttämään n-6- ja n-3-rasvahappojen suhde tulehdustekijöiden suhteen. Mikä on ollut alunperin näiden väitteiden taustalla? Viittaan siis tähän lyhyeen tekstinpätkään:
    “On päinvastoin esitetty väitteitä, että liiallinen n-6-rasvahappojen saanti suhteessa n-3-rasvahappoihin saattaisi vaikuttaa tulehdustekijöitä lisäävästi. Epidemiologiset tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä, ja n-6/n-3 –suhteen merkitys on kyseenalaistettu.”

    • Hei,

      n-3 ja n-6 rasvahappojen vaikutus elimistön tulehdustekijöihin johtuu niiden erilaisesta metaboloitumisesta. Linoli- ja linoleenihappo ovat siis ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, ja niitä on saatava ravinnosta. n-3 ja n-6 rasvahapot metaboloituvat eikosanoideiksi; leukotrieeneiksi ja prostaglandiineiksi. Nämä ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. elimistön tulehduksiin, veren hyytymiseen ja rytmihäiriöihin. n-3 rasvahapoista muodostuneiden eikosanoidien vaikutus on vastakkainen varrattuna n-6 rasvahapoista syntyviin eikosanoideihin, toisen sarjan lopputuotteet kiihdyttävät esimerkiksi tulehdusreaktioita elimistössä ja toinen hillitsee niitä. Tämän takia rasvahappojen oikealla suhteella katsotaan olevan merkityksellinen vaikutus tulehdusvasteen.

  20. Kiitos kattavasta tekstistä! Jäin miettimään samaa asiaa kuin Tiina, eli miksi väärä n-6:n-3- rasvahapposuhde aiheuttaa tulehduksia? Olen ymmärtänyt,että liiallinen n-6-rasvahappojen saanti lisäisi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, liityyvätkö tulehdustekijät tähän väitteeseen?

  21. Olipa rasvantäyteinen blogi-teksti!:)
    Oli oikein mukavasti tietoa eri rasvoista. Kookosöljy rupesi hieman kiinnostamaan sillä eräs urheilija-kaverini käyttää kookosöljyä paistamiseen ja olen ihmetellytkin asiaa. Täältähän se vastaus näytti löytyvänkin. (Tosin toivottavasti hän ei käytä sitä HIV:iin!!HEH)
    Itselläni on ollut kovinkin rasvantäyteien syksy ja paljon on tullut luettua noita samoja asioita. Mitenhän selittäisitte sen, että kalaöljyllä on positiivista näyttöä lasten keskittymis- ja oppismisvaikeuksissa? Löytyyköhän siitä näyttöä solutasolta? Olisi mielenkiintoista ja siitä onkin ollut jonkin verran puhetta.
    Rasvoja on nähtävästi paljon erillaisia ja luulenpa että mainonta vaikuttaa ihmisten ostopäätökseen, sillä ei välttämättä tavallisilla tallaajilla ole kattavia tietoja erillaisista rasvoista.
    Rasva on aika kiusallinen tapaus sillä harvoin sitä omin silmin näkee!;)

  22. Selkeä kokonaisuus, josta opin paljon uutta! Varsinkin tosiaan tuo kookosöljy kohta oli kiinnostava ja jäi mietityttämään!

  23. Hyvä rasvablogi! Erityisesti kookosrasva pisti silmään, sillä sen terveellisyys on puhuttanut tänä syksynä melkoisesti. Kookosrasvasta tosiaan kuulee noita blogissakin mainittavia terveysväitteitä ja keskustellaan ylipäätään kookosrasvan käytöstä hyvänä vaihtoehtona korvaamaan kovia rasvoja.. Miten tuo sitten ikinä keksijän mielestä onkaan parempi vaihtoehto.. On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan lauriini, myristiini- ja palmitiinihappo nimenomaan nostavat veren kolesterolitasoa. Tällaisten tutkimuksien varjolla on häikäilemätöntä mainostaa kookosrasvaa terveyttä edistävänä vaihtoehtona. Onkin ollut mielenkiintoinen syksy, kun on yrittänyt selittää tuttaville, miksi kookosöljyn käyttöä ei kuitenkaan pitäisi aloittaa mainonnan suosituksista huolimatta.. =)

  24. Todella kattava ja asiapitoinen teksti! Opin paljon uutta ja jäin miettimään kookosrasvan hyötyjä. Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, millaisia ja miten luotettavia tutkimuksia asiasta on tehty. Väitteet kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta…

  25. Hyvin kirjoitettu teksti. Sain tästä paljon enemmän irti kuin kyseisen luennon luentomateriaalista! Asiat oli selitetty tarpeeksi yksityiskohtaisesti ja lähdetty liikkeelle tarpeeksi perusasioista (pystyy ymmärtämään, vaikka ei olisi juuri aiempaa tietämystä aiheesta).

  26. Hyvä blogikirjoitus!

    Kookosrasvasta mainitut lupaukset pistivät tosiaan mietityttämään. Pitänee seurata tutkimuksia ja keskusteluja kookosrasvasta ja katsoa mihin suuntaan keskustelu etenee 🙂

  27. Huh! Paljon uutta tietoa ja vanhan kertausta yhdestä tekstistä! Mielenkiintoinen aihealue, ja eipä tule vastakkainasettelu tällä rintamalla loppumaan. Itse olisin kaivannut hieman lisää faktaa kookosöljyn terveellisyydesta. Mutta hyvä, että blogi otti asian esille, tulen varmasti itsekin aktivoitumaan tämän asian suhteen. Toinen mielenkiintoinen asia blogissa oli kasvistanolien ja kasvisterolien esiin tuominen. Kun ei itse käytä Becel-tuotteita, jää koko tuoteryhmä hieman vieraaksi.

  28. Jos jotakuta vielä kiinnostaa, niin kirjoittelin aikanaan nopeasti jotain juttua CLA:sta. En ota vastuuta tietojen paikkaansapitävyydestä.

    CLA

    Teoria
    Konjugoitut linolihapot ovat monityydyttymättömän linolihapon isomeereja, joissa kahden kaksoissidoksen välillä on vain yksi hiiliatomi. Kaksoissidokset ovat siis konjugoituneet. Toinen kaksoissidos on cis- ja toinen trans-muodossa: yleisimmät ravinnossa esiintyvät ja tutkimuksissa käytetyt isomeerit ovat cis9-trans11 ja trans10-cis12.
    Konjugoituja linolihappoja saadaan eniten laiduntavien eläinten lihasta ja maidosta sekä munista. Suomalaisesta ruokavaliosta niitä tulee 0-500 mg vuorokaudessa. Markkinoilla on myös synteettisiä CLA-valmisteita, mutta niiden sisältämä isomeeriseos on rajatumpi kuin luonnossa esiintyvissä lähteissä [7,8].
    Näyttö
    Eläimillä suurten (4-7 g/vrk) annosten CLA:ta on havaittu vähentävän rasvakudosta ja lisäävän rasvatonta kudosta jonkin verran. [2] Tutkimusnäytön perusteella CLA ei kuitenkaan vaikuta kehon painoon ihmisillä. [1,2] Joissain tutkimuksissa melko suurilla annoksilla (mediaani 3,2 g/vrk) on havaittu rasvakudoksen vähenemistä [5], mutta näyttö ei ole yhdenmukaista [1]. Lisäksi tutkimukset ovat usein olleet lyhyitä, ja näyttää siltä, ettei CLA estä painon palautumista tai rasvan kertymistä laihdutusjakson jälkeen vuoden seurannassa. [10]
    Yksittäisillä isomeereilla tehdyissä kokeissa on havaittu vaikutusten olevan hyvin erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia isomeerista riippuen. T10-c12-CLA:n epäillään olevan tehoikkaimmin eläinkokeissa painoa alentanut isomeeri [2], mutta sillä on ihmisillä mahdollisesti useita haittavaikutuksia, esimerkiksi veren rasva-arvoihin [3], oksidatiiviseen stressiin ja insuliiniresistenssiin [4]. Tämä on otettava huomioon, jos CLA:ta käytetään laihdutusvalmisteena keskivartalolihavilla ihmisillä, joilla insuliiniresistenssi voi ennestään olla korkea. C9-t11-isomeerilla on joissain hiirikokeissa havaittu olevan antikarsinogeenisia vaikutuksia [6], ja ne mahdollisesti ovat yhteydessä veren rasva-arvojen paranemiseen ihmisillä [3]. Spesifioiduilla isomeereilla tehtyjä ihmiskokeita on kuitenkin julkaistu vähän.

    Tuote-esittely: Tonalin CLA Extra

    ”Tonalin on valittu vuoden 2006 terveystuotteeksi..”
    https://www.terveysmarket.fi/tuoteryhmat/70-rasvanpolttajat/tuote/395-tonalin-extra/

    Faktat
    Tonalin CLA Extra sisältää 750 mg konjugoituneita linolihappoja, joista c9-t11 ja t10-c12 –isomeereja on 96-99 %. Pakkauksessa ei ilmoiteta isomeerien suhdetta. Suositeltu vuorokausiannos on 3-6 kapselia, joka sisältää 1,8-5,4 g CLA:ta.
    Pakkauksessa kerrotaan tuotteen terveysvaikutuksista seuraavaa: ”Polttaa rasvaa. Auttaa hoikistumaan ja kiinteytymään.”

    Mielipide
    Näyttö pakkauksessa esitettyjen väitteiden tueksi ei ole riittävää. Pakkaus on myös säädösten vastainen, sillä CLA:lla ole terveysväitehyväksyntää EU:ssa.
    Isomeerien suhde tulisi ilmoittaa, jotta haittavaikutuksien riskiä voisi arvioida. Ainakaan diabeetikkojen ei ole järkevä käyttää tuotetta, sillä saattaa heillä heikentää insuliinin vaikutuksia. [1]
    Suositeltu annos on periaatteessa järkevä. Tosin selvää näyttöä hyödyistä kasvatettaessa annosta yli tason 3,2 g/vrk ei havaita, kun tarkastellaan tutkimuksia, joissa rasvakudoksen merkitsevää vähenemistä on havaittu. [5] 3,2 g/vrk täyttyy syömällä 4 kapselia päivässä. Tällöin purkki riittää 30 vuorokaudeksi, ja päiväannoksen hinnaksi tulee 1,23 euroa.
    Vuoden terveystuotteen valitsee Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto itse. Valintaperusteena on tutkimustiedon lisäksi mm. onnistunut tuotekehitys ja positiivinen kuluttajapalaute [9]. Kyseessä ei siis ole erityiseen epidemiologiseen näyttöön perustuva kunniamaininta.

    Lähteet:
    1. Enkovaara: 101 luontaistuotetta (Duodecim 2006)
    2. Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus (Edita 2004)
    3. Opposing effects of cis-9,trans-11 and trans-10,cis-12 conjugated linoleic acid on blood lipids in healthy humans (Am J Clin Nutr. 2004 Sep;80(3):614-20)
    4. Supplementation With Conjugated Linoleic Acid Causes Isomer-Dependent Oxidative Stress and Elevated C-Reactive Protein (Circulation 2002; 106: 1925-192)
    5. Efficacy of conjugated linoleic acid for reducing fat mass: a meta-analysis in humans.(Am J Clin Nutr. 2007 May;85(5):1203-11)
    6. Conjugated Linoleic Acid Isomers and Cancer (J. Nutr. 2007 vol. 137 no. 12 2599-2607)
    7. Wikipedia
    8. Tonalin Extra https://www.terveysmarket.fi/tuoteryhmat/70-rasvanpolttajat/tuote/395-tonalin-extra/
    9. TERVEYSTUOTEALAN VUODEN 2012 VOITTAJATUOTTEET VALITTU http://www.terveystuotekauppa.fi/page008.aspx
    10. Conjugated linoleic acid supplementation for 1 y does not prevent weight or body fat regain. (Am J Clin Nutr 2006 Mar;83(3):606-12)

Leave a Reply

Your email address will not be published.