Kuitu ja muut hiilihydraatit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osana

Kirjoittajat: Katariina Koivusaari, Saara Hakonen, Laura Jalkanen, Jasmin Latva-Koivisto, Jenna Toivola, Irina Jokinen, Eevaliisa Hopeasaari, Mikko Linnola, Laura Manner, Juuli Leppänen, Lotta Toivonen, Ville Väisänen, Nina Erkkilä, Päivi Vikgren, Saija Rautio

Hiilihydraattien ja erityisesti kuitujen merkitystä osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota on korostettu enenevissä määrin lähivuosina. Kuluttajan halutessa lisätä kuitua ruokavalioonsa tulee hänen olla tarkkana siinä, mitä tuotteita hän valitsee. Tuotteiden kuitu- ja sokeripitoisuuksien välillä on huomattavia eroja. Monet tuotteet joita kuluttaja mieltää hyviksi kuidun lähteiksi saattavatkin sisältää runsaasti sokeria mutta vain vähän kuituja.

Beetaglukaani

Beetaglukaani on liukoinen kuitu, jota on kaurassa ja ohrassa. Liuetessaan veteen beetaglukaani muodostaa viskoosin geelin. Suolistossa beetaglukaani muodostaa massan, joka sitoo itseensä sappihappoja ja kolesterolia. Koska beetaglukaani kuljettaa tämän massan elimistöstä pois, kauralla katsotaan olevan kolesterolia alentava vaikutus. EFSA katsoo beetaglukaanin säännöllisen käytön edesauttavan normaalin veren kolesterolin ylläpitämistä.

Kauraa on välttämätöntä prosessoida, jotta sitä voidaan tuoda markkinoille. Prosessoiminen saattaa kuitenkin heikentää beetaglukaanin terveysvaikutuksia. Erityisesti hapettuminen on haitallista beetaglukaanille. Siksi tuotteissa, joissa käytetään beetaglukaanin terveysväittämää, kauran tulisi olla mahdollisimman vähän prosessoitua.

Prebiootit ja lisäaineet

Prebiootit, probiootit ja mitkä biootit vielä. Nykyään meillä on ruokana ainesosista muodostuvia elintarvikkeita, kun ennen tarjolla oli lihaa, maitoa ja kasviksia. On siis selvitettävä, mitä ainesosia ruokamme oikein sisältää. Tässä käsittelyssä prebiootit ja lisäaineet.

Prebiootit ovat kuidunkaltaisia hiilihydraatteja, jotka parantavat mikrobien kasvua tai aktiivisuutta suolistossa. Yleisimpiä prebiootteja ovat inuliini, oligofruktoosi, laktuloosi, galakto-oligosakkaridi ja frukto-oligosakkaridit.

Prebiootit eivät imeydy ohutsuolessa. Niiden imeytymättömyys johtuu tietynlaisista glykosidi-sidoksista, joita suoliston ruoansulatusentsyymit eivät pysty pilkkomaan. Ne parantavat mikrobien kasvua tai aktiivisuutta suolistossa. Prebioottien (oligosakkaridien) kulkeutuessa ohutsuolesta paksusuoleen, paksusuolen mikrobit tuottavat niistä lyhytketjuisia rasvahappoja ja kaasuja. Prebioottien vaikutuksesta suolistossa muodostuu vetykaasua, joka aiheuttaa vatsaoireita, kuten turvotusta, vatsakipua ja ilmavaivoja. Pieninä päiväannoksina (alle 10g) ne ovat yleensä hyvin siedettyjä.

Ilmeisesti prebioottien mahdolliset terveysvaikutukset välittyvät hyödyllisten bakteerien kuten bifidobakteerien lisääntymisestä. Yhdessä hyödyllisten bifidobakteerien kanssa prebiootit:

•stimuloivat immuunijärjestelmää

•estävät haitallisten bakteerien kasvua

•tuottavat B-ryhmän vitamiineja

•voivat toimia laksatiiveina ja olla avuksi ummetuksen hoidossa

•voivat tehostaa kivennäisaineiden, kuten kalsiumin, magnesiumin ja raudan imeytymistä ohutsuolesta.

Prebiootteja voi olla tuotteessa myös luonnostaan (esimerkiksi pienissä määrin niitä löytyy sikurista, parsasta, artisokasta, sipulista, valkosipulista ja soijapavuista, sekä myös äidin- ja lehmänmaidosta), mutta niitä voidaan myös lisätä elintarvikkeisiin. Lisäämisellä on tarkoitus saada aikaan terveydelle edullisia vaikutuksia erityisesti ruoansulatuksen kannalta ja auttaa esimerkiksi ummetuksen ehkäisemisessä.

Kuten yllä mainittiin hyödyllisten vaikutusten vuoksi prebiootteja lisätään elintarvikkeisiin monissa maissa.  Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat mm. Nutrician äidinmaidonkorvikkeet ja monet probiootti-prebiootti-yhdistelmävalmisteet, kuten Gastronel+, Sana-Sol maitohappobakteeri. A. Vogelilla on myös prebioottisesti toimivana mainostettu tuote Molkosan.

 

Sen lisäksi niitä lisätään esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeisiin, jogurtteihin ja välipalajuomiin. Esimerkiksi Yosa-tuotteissa, jotka ovat jogurtintyyppisiä kauravalmisteita käytetään prebioottisia hiilihydraatteja. Muita esimerkkejä ovat mm. ruoansulatusjogurtit ja –juomat.

Oligofruktooseja sisältäviä tuotteita: Ylläpitää ja vahvistaa elimistön vastustuskykyä.

 

Galakto-oligosakkarideja sisältävä tuote:

 

Ruoansulatusjogurtti.

Apteekissakin myydään ravintolisiä, jotka sisältävät prebiootteja. Apteekista saatavia prebiootteja sisältäviä tuotteita ovat mm. Urisan ja Duphalac.

Inuliinia sisältävä tuote:

 

Ylläpitää ja vahvistaa elimistön vastustuskykyä.

Käyttötarkoitus:

Karpalovalmiste virtsateiden hyvinvointiin. Karpalouute ja inuliini yhdessä vähentävät haitallisten bakteerien ja hiivojen kasvua. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. Ravintolisä.

Virtsatie infektion ennaltaehkäisyyn

Laktuloosia sisältävä tuote:

 

Ummetuksen hoitoon

Käyttötarkoitus:

Pääasiassa eri syistä johtuvan ummetuksen hoito. Lääke myös helpottaa ulostamista mm. peräpukamien hoidossa. Lisäksi sitä käytetään eräiden melko harvinaisten maksasairauksien hoidon apuna.

Hiilihydraatti-lisäaineet

Lisäaineet ovat elintarvikkeiden ainesosia, jotka on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. Ne lisätään tarkoituksella elintarvikkeisiin tiettyä tehtävää varten ja niitä voidaankin pitää elintarvikeparanteina. Lisäaineiden tehtävät elintarvikkeissa ovat joko teknologisten ominaisuuksien tai elintarviketurvallisuuden parantaminen.

Vaikka lisäaineita ei kuluteta sinällään, voivat ne olla yhtä luonnollisia kuin elintarvikkeen sisältämät ainesosat. Esimerkiksi stabilointi ja -sakeuttamisaine guargumi on valmistettu guar-palkokasvin siemenistä ja makeutusaine, joka koostuu steviaglygosideista, on valmistettu steviakasvin lehtiuutteesta. Toisaalta on olemassa kemiallisesti modifioituja lisäaineita kuten sakeuttamis- ja stabilointiaine muunnettu tärkkelys ja täysin keinotekoisia lisäaineita kuten makeutusaine sukraloosi.

Koska lisäaineryhmiä, eli lisäaineiden tehtäviä kuvaavia ryhmiä, on jo itsessään 26 kappaletta, on myös niiden elintarvikkeiden, joissa lisäaineita käytetään, määrä hyvin suuri. On helpompi määritellä mitkä elintarvikkeet eivät sisällä lisäaineita. Peruselintarvikkeisiin kuten tuoreeseen lihaan, kalaan, maitoon ja vihanneksiin ei ole sallittua lisätä lisäaineita. Muihin elintarvikkeisiin niitä voi lisätä kuitenkin säädösten puitteissa. Muun muassa eräiden lisäaineiden käyttö on rajattu tiettyyn elintarvikeryhmään, kuten keinotekoisten makeutusaineiden käyttö vähäenergisiin tai lisättyä sokeria sisältämättömiin jälkiruokiin, makeisiin ja juomiin. Yleensä lisäaineita sisältävät pitkälle prosessoidut elintarvikkeet.

Terveysväitteet

Beetaglukaani

Beetaglukaanille on myönnetty kaksi terveysväitettä. Ensimmäinen liittyy veren normaalin kolesterolipitoisuuden ylläpitämiseen. Väitteen käyttämisen ehtona on, että yksi annos tuotetta sisältää vähintään 1 g beetaglukaania. Pakkauksessa tulee myös mainita, että terveysvaikutuksen aikaansaamiseksi beetaglukaania tulisi käyttää 3 g vuorokaudessa. Ehtona väitteen käyttämiselle on myös, että sen tulee olla peräisin kaurasta, kauraleseestä, ohrasta tai ohraleseestä. Beetaglukaanin on myös todettu auttavan hallitsemaan aterian jälkeistä veren glukoositason nousua. Väitteen käyttäminen edellyttää, että tuotteessa on 4 g beetaglukaania jokaista sen sisältämää 30 g:n hiilihydraattimäärää kohden. Beetaglukaanille on haettu myös useita terveysväitteitä liittyen immuniteettitoiminnan parantamiseen, mutta väitteitä ei ole hyväksytty. Kauran beetaglukaanin uskotaan myös säätelevän veren glukoosi- ja insuliinitasoa. Tästä ei kuitenkaan ole annettu vielä lausuntoa, joten sekään ei ole hyväksytty terveysväite.

Pektiini

Pektiinillä on todettu olevan samat terveysvaikutukset kuin beetaglukaanilla. Kolesteroliväitteen käyttämisen ehtona pakkauksessa tulee mainita, että vaikutuksen aikaansaamiseksi pektiiniä tulee nauttia 6 g vuorokaudessa. Glukoositasapainoa koskevan väitteen edellytyksenä on, että tuote sisältää vähintään 10 g pektiiniä per annos.

Arabinoksylaani

Vehnän endospermistä tuotetulle arabinoksylaanille on myönnetty terveysväite, jonka mukaan se osallistuu aterian jälkeisen veren glukoosipitoisuuden nousun tasaamiseen. Tuotteen tulee väitteen ehtojen täyttämiseksi sisältää 8 g arabinoksylaania jokaista 100 hiilihydraattigrammaa kohden.

Hiilihydraatti-elektrolyyttiliuokset

Tuotteille on myönnetty kaksi terveysväitettä. Niiden on todettu lisäävän kestävyyttä pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa sekä lisäävän veden imeytymistä fyysisen rasituksen aikana. Kummankin terveysväitteen mukaan liuosten tulee sisältää natriumia 20–50 mmol/l sekä niiden osmolaliteetin tulee olla 200–330 mOsm/l.

Muut hiilihydraatit

Muille hiilihydraateille ei ole myönnetty terveysväitteitä. Niitä on haettu mm. hiilihydraattien antioksidanttiaktiivisuudelle, lihasmassaa lisäävälle vaikutukselle, suoliston terveyttä edistäville tekijöille sekä rasva-aineenvaihduntaan osallistumiselle.

Kuitutuotteiden terveysväitteet: vertailua ja esimerkkejä

Elovena Plus Kaurahiutaleita ja Kauraleseitä

”Elovena Plus Kaurahiutaleita ja Kauraleseitä sisältää beetaglukaanikuitua, joka auttaa hallitsemaan kolesterolia.”

 

Valio OLO

”Tuotteet sisältävät runsaasti kuitua sekä kalsiumia, joka ylläpitää ruoansulatuksen normaalia toimintaa”.

 

Weetabix Original

”Weetabix-murokkeissa on vain vähän rasvaa ja sokeria, mutta runsaasti kuitua, joten ne sisältävät monia niistä aineista, joita elimistösi tarvitsee pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.”

”Vehnän korkea kuitupitoisuus tarkoittaa sitä, että Weetabix auttaa ruoansulatuselimistöäsi pysymään terveenä”

 

Elovenan ja Valion tuotteilla on selkeät terveysväittämät ja Weetabixilla sen sijaan ravitsemusväite.

Ryhmämme on yhtä mieltä siitä, että mainonta, mielikuvat ja brändit vaikuttavat vahvasti kuluttajan ostopäätöksiin. Mielestämme Weetabix ei näiden osalta paini samassa sarjassa Elovenan ja Valion kanssa. Elovena ja Valio ovat vahvoja ja perinteisiä kotimaisia brändejä, jotka koetaan turvallisemmiksi kuin ulkomainen Weetabix.

Ravintosisältöjä verratessa valveutunut kuluttaja valitsisi kuidunlähteekseen ensisijaisesti Elovena Plus -tuotteen Valio OLO:n tai Weetabixin sijaan. Elovena Plus sisältää enemmän kuituja (erityishyöty beetaglukaanista), kuin muut tarkastelemamme tuotteet. Toisaalta uskomme monen kuluttajan valitsevan kuitenkin Valio Olo:n, sillä se on ollut hyvin paljon esillä mediassa. Valio Olo on mielestämme trendikkäämpi tuote kuin Elovena Plus, vaikkakin perinteiset ruoka-aineet ovatkin nostaneet arvoaan kuluttajien silmissä viimeaikoina.

Elovenan rekkamies-mainos vuodelta 1994

http://www.youtube.com/watch?v=Ajjcs9gPOm8

 

Lähteet:

http://fi.weetabix.fi/about-us/

www.elovena.fi/Tuotteemme/84150/

www.valio.fi/olo/

http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1131333

http://www.avenly.fi/Finnish/tiedotteet2.html#Kaura

http://www.pohjanmaanleipomo.fi/tuotteet_rullarieska.php

http://www.helsinki.fi/mmtdk/tutkimus/tiedotteet/2011/110816_kivela.html

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tutkimukset/maito_ja_terveysvaikutteiset_elintarvikkeet.php?we_objectID=362

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/38-terveytta-ohjelmoidaan-varhaislapsuuden-ravitsemuksella

http://www.harmonia.fi/terveys/tuotteet/tuote?id=gastronel%2B#ingredients

http://www.sanasol.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=68&Itemid=65

http://www.vogel.fi/tuotteet/molkosan.php

http://www.avenly.fi/Finnish/tiedotteet2.html

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/tietoa_yksittaisista_aineista/

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/23-valmistus-ja-lisaaineet-lainsaadantojen-palapelissa

http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/OE0322585

 

23 thoughts on “Kuitu ja muut hiilihydraatit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osana

  1. Minua jäi vähän ihmetyttämään inuliinia ja karpaloa sisältävän Urisan-valmisteen status. Karpalomehun virtsatietulehduksien uusiutumista vähentävä vaikutus on todettu hiljattain Jarmo Salon väitöskirjassa Long-term consequences and prevention of urinary tract infections in childhood, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9870-7. Karpalolle ja inuliinille en kuitenkaan löytänyt hyväksyttyjä terveysväitteitä. Pitääkö markkinoinnista siis poistaa maininta virtsateiden hyvinvoinnista?

  2. Hyvä ja yhtenäinen työ. Jäin kuitenkin kaipaamaan minkälaisia lausuntoja EFSA on näistä tuotteista antanut. Esimerkiksi prebioottien kohdalla olisi voitu kertoa tuoretta tietoa EFSA:n päätöksistä kyseisten elintarvikkeiden kohdalla ja luokittelusta funktionaalisiksi. Beetaglukaanin kohdalla oli mainittu EFSA:n kanta!

  3. Olisin myös kaivannut hieman tarkempaa tietoa EFSA:n hyväksymistä/hylkäämistä terveysväitteistä, jotka koskevat prebiootteja ja erityisesti tätä karpalo+inuliini yhdistelmätuotetta. Onko pakkauksessa nämä molemmat väittämät: “Ylläpitää ja vahvistaa elimistön vastustuskykyä” sekä “virtsatieinfektion ennaltaehkäisyyn” ?
    Onkohan kumpikaan hyväksytty väite karpalon tai inuliinin kohdalla?

  4. Johdonmukainen ja mielenkiintoinen osuus, varsinkin beetaglukaanista ja sen terveysväitteistä. Lisäpotkua beetaglukaanin “hyvyydelle” antaa Euroopan komission virallinen hyväksyntä terveysväitteelle beetaglukaanin eli liukoisen kuidun veren kolesterolipitoisuutta alentavaan kykyyn. Nyt beetaglukaanilla on erittäin vahva, tieteellisesti todistettu vaikutus ihmisten terveyteen. Kova työ ja tutkimus palkitaan.
    Katso Iltalehden artikkeli :http://www.iltalehti.fi/terveys/201211010122112_tr.shtml

  5. Kiitos kattavasta blogikirjoituksesta. Olisin halunnut kommentoida erästä kohtaa blogistanne. Prebiootteja koskevassa osiossa oli mainittu laktuloosia sisältävänä valmisteena Duphalac. Tekstissä oli mainittu sana lääke, mutta epäilen silti, että kaikki lukijat eivät ehkä ymmärrä, että kyseessä on todellakin myyntiluvallinen lääkevalmiste eikä elintarvike/funktionaalinen elintarvike. Elintarvikkeisiin verrattuna Duphalacin täytyy siis täyttää ihan erilaiset vaatimukset.

  6. Mielenkiintoinen ja selkeä kirjoitus 🙂 ihan aluksi olisi ollut mukava lukea hieman jotain yleistä tietoa esim. kuitujen ja muiden hiilihyraattejen rakenteesta.
    Jostain syystä prebiootit onnistutaan aina selittämään niin, että ne jäävät minulle jotenkin epäselviksi, mutta tässä tekstissä ne oli selitetty hyvin ja selkeästi. kiitokset! 🙂 Olisin kuitenkin myös mielelläni kuullut EFSAn mielipiteen/lausuntoja esim. prebiootteihin liittyvistä tuotteista (kun ainakaan toistaiseksi yhdellekään elintarvikkeelle ei ole hyväksytty “prebiootti” tai “probiootti”- terveysväitettä vaan ne ovat ns. täsmentämättömiä ilmauksia).
    Omana osuutenaan terveysväittämät oli käsitelty hyvin ja niistä tuli selkeästi esiin tuotteita koskevien terveysväitteiden vaatimukset 🙂

  7. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta, opin tästä paljon uutta! Mietityttämään jäi kuitenkin nuo prebioottien terveysväitteet. Jos olen oikein ymmärtänyt prebiootille ei ole hyväksytty terveysväitettä. Millä perusteella silloin Valio myy noita OLO-jogurtteja vatsantoimintaa auttavina?

  8. Kiitoksia myös minunkin puolestani hienosta tekstistä 🙂 Minua kiinnostaisi hieman tarkemmin tuo inuliini, sillä olen ymmärtänyt, että sitä lisätään mm. moniin kevyttuotteisiin rakennetta parantamaan. Joskus sitä taisi olla kuitulisänkin ominaisuudessa mm. mehukeitoissa. Osaatteko sanoa, onkohan tämä vieläkin käytäntönä?

    Eräs vanha opettajani oli nimittäin oikea “inuliini-haukka” ja pyrki välttelemään sitä kaikin mahdollisin keinoin. Syynä siihen taisi olla 5.12.2007 julkaistu, ETM Marjo Misikankaan tekemä väikkäri, jonka mukaan paksusuolisyövän kasvaimet kehittyivät suuremmiksi, kun ruoka sisälsi 10 prosenttia elintarvikkeissa kuidun lähteenä käytettävää inuliinia.

    Nyt minua mietityttääkin, että onko inuliini turvallista? Onhan se nimittäin kummallista, että myös esim. jotkut maitohappobakteerit sisältävät myös inuliinia, (ilmeisesti imeytymistä parantamaan?), kun samaan aikaan on olemassa tällaisia väikkäreitäkin…

  9. Kiitos hyvästä ja selkeästä blogitekstistä. Erityisesti beetaglukaani-osuus ansaitsee mielestäni kiitosta, EFSA:n mielipiteetkin oli saatu mukaan. Prebioottien osalta olisi ollut kiva saada tietää lisää juuri noista EFSA:n mielipiteistä. Prebiooteillehan ei ole mitään terveysväittämiä hyväksytty, tätä asiaa olisi voinut tekstissä hiukan avata ja kertoa mihin hakemukset ovat kaatuneet. Ainakin elintarviketeollisuudessa tuntuisi olevan prebiootteihin kova luotto, kun niitä tuotteisiin lisätään vaikka terveysväittämiä ei saakaan esittää.

  10. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! 🙂 Karppauksen ollessa trendinä on mielenkiintoista vaihteeksi lukea kuidun ja hiilihydraattien terveysvaikutuksista. Onneksi jo muutama kuitu tai hiilihydraatti on saanut luvan käyttää terveysväitettä, toivottavasti yritykset lähtevät markkinoimaan näitä tuotteita uutena terveysruokana.

  11. Olisin kaivannut hieman syvemmälle menevää tarkastelua vaikka yhdestä aiheesta. Beetaglukaanista jäi kauran osalta mietityttämään se, miksi kaura täytyy prosessoida, ja mitä sille tässä prosessoinnissa tehdään ja mitä sen ainesosille tapahtuu.

  12. Mielenkiintoinen ja hyvä teksti! Esimerkit terveysväitteistä olivat todella mielenkiintoisia. Tykkäsin siitä kun olitte laittaneet loppuun myös omia mielipiteitänne ja ajatuksianne.

  13. Mielestäni kiinnostavin kappale oli “Kuitutuotteiden terveysväitteet: vertailua ja esimerkkejä”. Lisäksi tieto siitä, että lisäaineet voivat olla yhtä luonnollisia kuin elintarvikkeiden sisältämät ainesosat oli kiinnostava. Olisin myös kaivannut hieman EFSAn mielipiteitä/lausuntoja. Kokonaisuudessan hyvä blogiteksti.

  14. Hei! Täältäkin kiitokset kivasta kirjoituksesta! Johdatus ravitsemustieteeseen -luennolla mainittiin vilja- ja juureskuitujen (selluloosa, ligniini) olevan hyödyllisempiä kuin hedelmistä saatavan pektiinin. Lisäksi on ilmeisesti saatu viitteitä siitä, että pektiinillä voisi olla yhteyksiä hieman kohonneeseen syöpäriskiin. Tämä oli ainakin itselleni yllätys. Törmäsittekö tämänkaltaisiin teksteihin pektiinistä / onko teillä mitään lisätietoa siitä, mikä tekee siitä huonomman?

  15. Kiitos napakasta blogitekstistä. Asiaa oli hyvin ja juttu sopivan mittainen. Tosin, niin kuin moni edellisistä kommentoijistakin, olisin kaivannut EFSA:n mielipiteitä varsinkin prebiooteille. Beetaglukaaniin oli hienosti tuotu EFSA:n mielipide.

  16. Mielenkiintoinen kirjoitus! Sain tekstistä sen kuvan, että elintarvikkeissa olevat prebiootit todella ovat terveyttä edistäviä, mutta ilmeisesti niille ei ole EFSA:n hyväksymää terveysväitettä. Mielestäni mielenkiintoinen huomio oli myös hiilihydraatit lisäaineina. Rakenne oli hyvä ja selkeä.

  17. Kiinnostavaa tietoa beetaglukaanista! Kaurapuuron pisteet ovat ainakin omissa silmissäni nousseet kurssin aikana. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon noita Elovena Plus kaurahiutaleita on prosessoitu ja esimerkki siitä, mitä tulisi päivässä konkreettisesti syödä saavuttaakseen tuon beetaglukaanisuosituksen.

    • En valitettavasti osaa sanoa, kuinka paljon ja miten Elovena Plus kuituisia kaurahiutaleita on prosessoitu. Oletan kuitenkin, että prosessointi tarkoittaa tässä esimerkiksi jyvien käsittelyä hiutaleiksi ja leseiksi, sekä niiden säilyvyyden parantamista. Ravintokuitua Elovena Plus kuituisissa kaurahiutaleissa on 12g/100g, josta beetaglukaania 5,3g/100g. EFSA:n mukaan kolesterolia laskeva vaikutus toteutuu, kun elintarvikkeista saadaan vähintään 3g beetaglukaania päivässä. Jotkin tahot suosittelevat jopa noin 5g beetaglukaaniannosta päivittäin maksimaalisen tehon saavuttamiseksi. Jos pyrkii saamaan 3g beetaglukaania päivässä, riittää noin 56g annos Elovena Plus kuituisia kahurahiutaleita aamupuurolautasella.

  18. Selkeä ja mielenkiintoinen teksti! Hyvin jäsennelty. Alkuun olisi voinut liittää vaikka vielä muutamalla sanalla yleisellä tasolla ravintokuidusta, kuten esimerkiksi suositeltu päiväsaanti ja mikä tällä hetkellä on suomalaisten keskimääräinen kuidunsaanti.

    • Tässähän oiva kommentti, johon voin vastata:

      Ravintokuitu on kasvisolujen seinämän ainesosia, jotka eivät hajoa ohutsuolessa imeytyvään muotoon. Se luokitellaan vedensitomiskyvyn mukaan veteen liukenevaksi, eli geeliytyväksi kuiduksi (saantilähteenä marjat, hedelmät, palkokasvit, kaura ja ohra), sekä veteen liukenemattomaksi, eli geeliytymättömäksi kuiduksi (saantilähteenä kasvikset ja täysjyväviljavalmisteet).

      Selluloosa, joka kuuluu veteen liukenemattomaan kuituun, kulkeutuu paksusuolen läpi muuttumattomana. Muita kuitukomponentteja paksusuolen bakteerit voivat käyttää aineenvaihdunnassaan. Elintarvikkeissa on yleensä seos veteen liukenevaa ja liukenematonta ravintokuitua.

      Geeliytyvää ravintokuitua ovat mm. pektiini, beetaglukaani, oligosakkaridit, resistentii tärkkelys ja osa hemiselluloosasta.
      Geeliytymätöntä puolestaan ovat selluloosa, osa hemiselluloosasta, sekä ligniini (joka kuitenkaan ei ole hiilihydraatti).

      Ravintokuidun tärkeimpiin fysiologisiin vaikutuksiin kuuluvat:
      – kylläisyyden tunne
      – karieksen ehkäisy
      – sokeriaineenvaihdunnan paraneminen
      – veren kolesterolin pieneneminen
      – ummetuksen ehkäisy
      Näiden lisäksi riittävä kuidun saanti voi suojata eräiltä syöpämuodoilta (mm. paksusuolen syöpä, kohtusyöpä).

      Kuidun saantisuositus on naisilla vähintään 25 g ja miehillä vähintään 35 g. Tällä hetkellä suomalaiset saavat ravinnosta liian vähän kuitua, keskimäärin 21 g päivässä. Viljavalmisteet ja erityisesti ruisleipä ovat suomalaisten merkittävin kuidun lähde.

      Lähteet:
      http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/index.html [viitattu 3.12.2012]
      http://www.sydanliitto.fi/kuitu [viitattu 3.12.2012]

  19. Mielenkiintoinen katsaus funktionaalisiin hiilihydraatteihin. Beetaglukaania on käsittääkseni myös joissakin sienissä. Tuo terveysväite on kuitenkin hyväksytty vain ohralle, ohraleseille, kauralle ja kauraleseille. Onko tuota sienten beetaglukaania tutkittu, ja onko tietoa sen hyödyntämisestä funktionaalisissa elintarvikkeissa?

    Mainitsitte myös, että prebiootit voivat edistää kalsiumin, raudan ja magnesiumin imeytymistä ohutsuolesta. En itse keksi mekanismia, joka yhdistäisi em. hivenaineiden imeytymisen ja prebiootit. Oliko tiedossa, kuinka merkittävästä imeytymisen lisääntymisestä on kysymys, ja millainen mekanismi siinä on taustalla?

Leave a Reply

Your email address will not be published.