Eksegeettinen päivä 2022: Vähemmistöt ja siirtolaisuus

Eksegeettinen päivä järjestetään torstaina 3.2.2022 pandemiatilanteen vuoksi etätapahtumana Zoomin välityksellä (linkki alla). Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita koko päivään tai sen osaan.

Päivän ohjelma:

10:00–10:15 Prof. Jutta Jokiranta: Johdanto eksegeettiseen päivään.

Historiallisia vähemmistöjä ja maahanmuuttajia 

10:15–10:55 TT Tero Alstola, Juudan pakkosiirtolaiset Babyloniassa

11:00–11:40 dos. Marja-Leena Hänninen, Maahanmuuttajat ja uudet kansalaiset antiikin Ostian uskonnollisessa elämässä

lounastauko

Pyhiä tekstejä ja vähemmistöjä 

13:00–13:40 Moona Kinnunen, Raamattua queeristi: Vähemmistönäkökulma tutkimukseen

13:45–14:25 dos. Teemu Pauha, Koraani shiianuorten elämässä

kahvitauko

Vähemmistöt ja valtaväestö 

14:45–15:00 Suomen Eksegeettisen Seuran gradupalkinto Raija Sollamo -rahastosta

15:00–15:40 Helga West, Luterilaiset kirkot Pohjoismaissa raivaamassa tilaa sovinnolle saamelaisten kanssa

Suomen Eksegeettisen Seuran vuosikokous järjestetään myöhemmin maaliskuun alussa; tästä tulee jäsenille kutsu.
Topic: EKSEGEETTINEN PÄIVÄ 2022
Time: Feb 3, 2022 10:00 AM Helsinki
Meeting ID: 656 4581 7317

SESJ 122: Kirjakääröistä digiraamattuun

Pyhiä tekstejä pidetään erityisinä ja arvokkaampina kuin muita tekstejä. Niillä katsotaan olevan voimaa muuttaa ihmisen elämää. Pyhiin teksteihin uskotaan kätkeytyvän tietoa, jota on vaikea tavoittaa muulla tavoin. Tekstin pyhyys riip-puu ennen kaikkea yhteisöstä, joka antaa sille erityisen aseman ja välittää uskon tekstin pyhyyteen sukupolvelta toiselle.

Tämä monitieteinen artikkelikokoelma tarjoaa sekä teoreettista pohdintaa tekstien pyhyydestä että tapausesimerkkejä eri uskontoperinteistä. Teoksessa tarkastellaan, miten erilaiset tekstit ovat historiallisesti päätyneet pyhinä pidettyihin kokoelmiin ja miksi toiset jääneet niiden ulkopuolelle. Pyhät tekstit eivät erityisyydestään huolimatta ole muuttumattomia, mikä näkyy kokoelmien rajojen liukuvuudessa ja käsikirjoitusten eroissa.

Uusia näkökulmia avautuu myös, kun tutkitaan pyhien tekstien aineellisia ja aineettomia ulottuvuuksia sekä tekstien konkreettista käyttöä nykyajan uskonnollisissa yhteisöissä ja uskontodialogissa. Asiantuntijoina on teologeja ja uskonnontutkijoita eri aloilta. Teos haastaa lukijansa eri uskontoperinteiden vertailevaan tarkasteluun arvostavassa hengessä.

Tilaa kirja tarjoushintaan 20€ tällä lomakkeella. Tarjous voimassa 7.11. asti.

Johdatus apostolisten isien kirjoituksiin

Suomen Eksegeettisen Seuran tuorein julkaisu, Niko Huttusen ja Ulla Tervahaudan toimittama Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, on julkaistu yhteistyössä Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran kanssa.

Apostolisten isien kirjoitukset ovat Uuden testamentin ohella varhaisimpia kristillisiä kirjoituksia. Ensimmäisillä vuosisadoilla joidenkin ajateltiin kuuluvan jopa Raamattuun.

Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin on ensimmäinen suomenkielinen johdanto näihin merkittäviin mutta unohdettuihin teoksiin. Jokainen Apostolisten isien kirjoitus saa kirjassa asiantuntevan taustoituksen sen syntyhistoriasta, tekijästä ja keskeisistä teemoista. Kirjassa on perusteelliset katsaukset säilyneisiin käsikirjoituksiin ja Apostolisten isien kokoelman muotoutumiseen sekä artikkeleita muun muassa marttyyriudesta ja kirjoitusten vaikutushistoriasta.

Kirjoittajat ovat Uuden testamentin ja varhaisen kristinuskon tutkijoita, joista monet olivat suomentamassa vuonna 2020 ilmestynyttä Apostolisten isien kirjoitusten kokoelmaa.

Kirjaa on saatavilla Tiedekirjassa ja sen verkkokaupassa

Approaching the Dead: Studies on Mortuary Ritual in the Ancient World

Suomen Eksegeettisen Seuran toinen tämän vuoden uutusjulkaisu on Anne Katrine de Hemmer Gudmen ja Kirsi Valkaman toimittama kirja Approaching the Dead: Studies on Mortuary Ritual in the Ancient World.

Kirjan kuusi artikkelia käsittelevät kuoleman käytäntöihin liittyviä kysymyksiä. Esimerkit ovat muinaisesta Lähi-idästä myöhäispronssikaudelta aina roomalaisaikaan. Mukana on myös 400-luvun eteläiseen Ruotsiin sijoittuva esimerkki. Tutkimusten lähteinä käytetään tekstejä ja arkeologisia löytöjä, joiden avulla pyritään arvioimaan esimerkiksi hautarituaaleja, lähteissä ilmenevää aikalaisten suhdetta vainajiin sekä itse lähteiden tulkintaan liittyviä haasteista.

Kirja on saatavilla Tiedekirjasta

Sisällysluettelo: PFES118-contents

Lue loppuun

Tekstejä babylonialais- ja persialaisajan Lähi-idästä


Suomen Eksegeettisen Seuran tuorein julkaisu on Joanna Töyräänvuoren ja Kirsi Valkaman toimittama käännöskokoelma Tekstejä babylonialais- ja persialaisajan Lähi-idästä (SESJ 119).

Valeuutiset eivät ole vain nykyajan vitsaus, vaan niillä on yllättävän pitkä historia. Muinaiset suurkuninkaat, kuten babylonialainen Nabunaid tai persialaishallitsijat Kyyros Suuri ja Dareios, ovat aina pyrkineet esittämään asiat itselleen edullisessa valossa. Kuninkaat eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka jättivät jälkeensä elämästään kertovia tekstejä. Myös tavallisten ihmisten arjesta on säilynyt dokumentteja kuten avioliittosopimuksia ja orjien myyntisopimuksia – tavallisen ihmisen kohtalona saattoi olla orjuus. Muinaiset tekstit tarjoavat meille pieniä välähdyksiä ihmisten elämään ja ajatteluun – ja varsin usein toiveajatteluun.

Lue loppuun

Suomen Eksegeettisen Seuran teoksia Heldassa

Pitkään loppuunmyyty Jarmo Kiilusen ja Nina Nikin Alfasta oomegaan: Uuden testamentin kreikan tukipaketti (SESJ 103) on nyt ladattavissa PDF-muodossa Heldassa osoitteessa: http://hdl.handle.net/10138/311767.

 

Thumbnail

Heldasta löytyy nyt myös toinen painos Juha Pakkalan toimittamasta käännöskokoelmasta Tekstejä rautakauden Levantista (SESJ 107). http://hdl.handle.net/10138/311758. Kirjaa on edelleen saatavissa Tiedekirjassa.