III: Tulvaindeksiä ja yleistä vuodatusta

Kurssikerta 3

Iltaa jälleen kanssakarttailija,

kolmannella luentokerralla ei kauaa jääty pohtimaan, vaan hypättiin suoraan aineiston pariin. Tunnilla tarkasteltiin Afrikan aineistokarttaa, ja siihen liittyvien alueiden ja pisteiden sijaintia sekä ominaistietoa. Kuitenkin monien eri tasojen, objektien ja taulukoiden yhdistäminen oli minulle paikoin haasteellista, sillä en oikein osannut nimetä niitä toisistaan erottuvasti (Kuva 1). Vaikka tunneilla edetäänkin rauhallisesti, vaatii vielä kokemusta ja varmuutta seikkailla luontevasti monen tason välillä.

Kuva 1: QGIS:in näyttönäkymää ja sotkuista tasovalikkoa

Aineisto oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen, sillä omissa maantieteen kirjoituksissani käsiteltiin internetin käyttöä ja yleistymistä Afrikassa. Aineiston monipuolisuus ja laajuus innostutti, vaikka sen todellinen ilmentymä reaalimaailmassa on täynnä raakuutta ja rikollisuutta. Kartasta pystyi huomaamaan, että konflikteja esiintyi ryppäittäin tietyillä alueilla. Tämä kertoo väkivallan pitkäkestoisuudesta ja epästabiilista yhteiskuntajärjestelmästä, aivan kuten Tapio blogissaan oli pohtinut.

Kotitehtävä

Varsinaisen luentokerran jälkeen saatiin kotitehtäväksi toteuttaa tulvakartta Suomen alueesta. Heti aluksi tehtävänanto kuulosti haastavalta, ja koinkin vaikeuksia eri alueiden olennaisuuden hahmottamisessa (esimerkiksi Laatokan rooli) . Lopuksi sain kuin sainkin oikeankaltaisen kartan luotua (Kuva 2).

Kuva 2: Suomen tulvaindeksi alueittain

Kartasta voi havaita, että tulvaindeksi on selkeästi korkein rannikoilla. Muun muasssa sateisuus, muutokset merenpinnan korkeudessa sekä matala topografia selittävät näitä tuloksia. korkea indeksi aivan Suomen pohjoisosassa selittynee korkeilla pinnanmuodoilla, jotka mahdollistavat esimerkiksi orografisen sateen tai valunnan.

Olin etukäteen olettanut että indeksi olisi korkea Tampere-Mikkeli-Joensuu-akselilla suuren järvisyyden vuoksi (jota en puutteellisista taidoista johtuen saanut näkymään). Indeksitasolla siellä näyttää kuitenkin jotakin poikkeavaa olevan, kuten Antti blogissaan toteaa. Näillä alueilla järvisyys on suurta, mutta tulvaindeksi matala esmerkiksi vähäisen sadannan vuoksi.

Karttani näyttää erittäin pelkistetyltä, mutta mielestäni se paljastaa tavalliselle maallikolle selkeästi tulvaindeksin salat.  Eero oli mielestäni luonut erilaisen mutta upean kartan, jossa näkyi myös Suomen ulkopuoliset alueet sekä joet. On mielenkiintoista, kuinka erilaisiin tuloksiin samalla aineistolla voi päätä.

Loppulöpinät

Tuntuu, että olen viikko viikolta enemmän innoissani uudesta kurssikerrasta. Blogin pitäminen on paljastunut varsin rattoisaksi puuhaksi, ja tässä jaksossa GIS-kurssi on minulla ainoa “intensiivinen” kurssi, jossa huomaa keskittymisen olevan ensisijaisen tärkeää. Olen huomannut myös sen, että tunnilla käytettyjä komentoja joutuu kaivelemaan muistista kotiläksyjä tehdessä, sillä tunnilla keskittyminen menee lähinnä adrenaliinihuurussa Artun tekemien toimintojen toistamiseen. Uskon, että asiat jäävät paremmin muistiin kokemuksen karttuessa ja kurssin edetessä. Ei muuta kun kahvisiin aamutunnelmiin keskiviikkona!

Lähteet:

‌