Toinen kurssikerta käsitteli datan lähteitä ja sitä, miten QGIS:iin pystyy tuomaan dataa eri tietokannoista. Ilmaista ja kaikille saatavilla olevaa dataa on verkossa mieletön määrä kunhan vain osaa hakea oikeista paikoista. PowerPoint -esityksen jälkeen kun oli aika ryhtyä hommiin, huomasin kuitenkin ladanneeni koneelle vahingossa liian tuoreen version ohjelmasta, jolloin ensimmäinen puolisko tehtävänannosta meni sivu suun asentaessani sinne vanhempaa versiota. Sain kuitenkin lopulta vierustoveriltani hyvät ohjeet kärryille pääsemiseen ja tehtävien tekeminen sai alkaa.

Opettelimme yksityiskohtaisesti, miten tietynlaista aineistoa voi käyttää hyväksi uuden tiedon luomiseen. Lähteenä oli Suomen kuntien vuoden 2019 pinta-alatiedot ja vertailimme tätä eri projektioissa, sillä pinta-ala näyttäytyy niissä eri tavalla. Teimme ohjelmalla tunnin lopuksi kuvan, jossa vertailimme yhdessä käyttämämme Mercator -projektion pinta-alaa Robinson -projektion pinta-alaan ja laskimme, kuinka paljon ne eroavat toisistaan. Tässä kohdassa tuli hieman töppäiltyä, sillä oikean projektion asettaminen kullekin leikepöydälle piti tehdä kahdesta eri kohdasta, kun aluksi teimme sen vain yhdestä.

Kotitehtävänämme oli valita itselle mieluinen projektio ja vertailla tätä jälleen Mercator -projektioon. Testasimme koululla myös paria muuta projektiota, mutta valitsin lopulta vertailtavaksi Winkel tripel -projektion. Kotiin päästyäni jotain olennaista tunnilla oppimaani oli kuitenkin pyyhkiytynyt muististani, sillä en saanut luotua vastaavanlaisia lukuarvoja havainnoidakseni projektioiden tuottamaa pinta-alaeroa.  Samasta ongelmasta bloggasi myös Emma Taalikka, joka oli saanut usealla eri projektiolla samanlaisia lukuarvoja verrattuna Mercatoriin. Lisäksi kartta jostain syystä hävisi jatkuvasti ruudulta näkyvistä, mikä hankaloitti tehtävää. Joka tapauksessa ohessa oleva kuva on tunnilla tehty versio, jossa siis vertaillaan Robinson -projektiota Mercator -projektioon.

Kuvassa 1 voidaan selvästi havaita, että Robinson -projektio vääristää pinta-alaa sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Pohjoisessa vääristymä on jopa 722% (Enontekiö), kun taas etelässä alueet vääristyvät paikoin “vain” n. 300%.

Kuva 1 Robinson -projektion pinta-alavääristymä verrattuna Mercator -projektioon. HUOM! Kuvasta puuttuu % -merkki legendaboksin tekstin perästä, se olisi ollut informatiivinen.

Taalikka, E. (2020). Tällaista tällä kertaa. Luettu 31.1.2020. Saatavilla:  https://blogs.helsinki.fi/emmataal/