Tällä kurssikerralla käsittelimme tietokantojen yhdistämistä ja uuden tiedon luomista erilaisin menetelmin. Tunti alkoi lupaavasti ja kaikki työvaiheet sain tehtyä täysin ohjeiden mukaan. Tunnilla edetään kovaa vauhtia ja yksikin vilkaisu puhelimeen saa hommat heti raiteiltaan, eli hoksottimien täytyy olla hereillä 150% koko vajaan neljän tunnin ajan. Nyt jälkikäteen huomaan myös, että blogiteksti olisi kannattanut kirjoittaa välittömästi tunnin jälkeen, sillä iso osa tunnilla tehdyistä asioista on jo päässyt unohtumaan. Kuten Venla Moisio postauksessaan 29.1. totesi, niin olisi hyvä kurssikertojen välissäkin kikkailla ohjelman kanssa, jotta se tulisi tutuksi ja oppiminen ei jäisi vain oppitunneille.

Yhdistelimme tunnilla joka tapauksessa tietoja Afrikan maiden timanttikaivoksista, konflikteista, öljyesiintymistä sekä internetin käyttäjistä. Teimme aluksi Afrikan kartan tietokannoille hieman korjailuja, sillä sama tieto saattoi esiintyä useaan kertaan ja nämä piti yhdistää. Nyt syntyi selkeä taulukko, jossa yksi tieto esiintyi vain kertaalleen ja maat saatiin nätisti järjestykseen toinen toisensa perään. Tämän jälkeen loimme uudenlaisia tietokantoja yhdistelemällä valmiina olevaa tietoa keskenään esimerkiksi konfliktien ja öljyesiintymien suhteesta. Näitä olikin mielenkiintoista tarkastella ja vertailla.

Kotitehtävänämme oli laatia oma kartta (valmiista tietokannoista tietysti) näyttämään kunnittain Suomen tulva-alueet sekä järvisyysprosentti. Tässä kohtaa itselleni tuli ongelmia, kun tietokoneenani oleva Macbook ei nyt halunnutkaan tehdä yhteistyötä. Tietolähteenä käytimme Excel-taulukkoa, joka piti hakea csv. :nä QGis:iin. Tässä kohtaa tuli vaihtaa kieliasetuksia niin, että ääkkösiä sisältävät tietueet eivät näy NULL:na taulukossa, jolloin niiden sisältämä tieto poistuu. Macbookin QGis ei kuitenkaan sisältänyt samaa kieliasetusta kuin Windows -version, ja sain tulokseksi nyt kaikista vaihtoehtoisista kielistä joko kiinaa, arabiaa tai muuta hepreaa. Tässä kohtaa laitoin koneen kiinni ja lähdin kotiin.

Kotona latasin QGis:n fuksiläppärille ja jatkoin hommia. Nyt sujuikin paremmin ja tästedes käytän ko. ohjelmaa vain tällä laitteella. Sain nyt rustattua kokoon kartan ohjeiden mukaan. Kuvassa 1 tummemmalla olevilla alueilla tulvii eniten, kun taas vaaleilla vähiten. Siniset pylväät kertovat järvisyydestä. Pylväät oli jokseenkin haastava saada sopivan kokoisiksi, sillä valmiissa png. -muodossa ne olivat kerta toisensa jälkeen erilaiset kuin QGis- ohjelmassa. Niitä joutui monta kertaa palata korjailemaan ja luomaan uuden kartan. Myöskään ympyrädiagrammien teko ei oikein sujunut. Pihla Haapalo on onnistunut luomaan hyvännäköiset pallukat omaan karttaansa, eli varmasti tuokin on mahdollista. Väriskaala on mielestäni muuten onnistunut, mutta järvisyyttä kuvaavat pylväät olisi voinut ehkä asettaa vähemmän kirkkaammaksi tai kokonaan eri väriseksi, jotta ne erottuisivat selkeästi pohjakartasta. Etelässä olevat pylväät ovat myös melkoista sillisalaattia, eli tämän havainnollistamiseen olisi ehkä hyvä löytää muu keino.

Kuva 1 Kotitehtävänä tehty koropleettikartta Suomen tulvaindeksistä sekä järvisyysprosentti kunnittain.

Lähteet
Haapalo, P. (2020). Timanttikaivoksia ja tulvaindeksejä. Luettu 5.2.2020. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Moisio, V. (2020). Viikko 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja laskutoimitusten tekemistä. Lainattu 5.2.2020. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/moivenla/