Viides kurssikerta oli kaikin puolin monimutkaisin johtuen varmasti osittain siitä, etten päässyt kyseiselle kurssikerralle. Tästä johtuen tämän kerran aiheiden oppiminen jäi puolitiehen ja blogikin viimeiseksi tehtäväksi. Sitä voi taas todeta, että vaikka kuinka yrittää jättää jonkin asian taakseen, niin kyllä sen edestään vielä löytää.
Kurssikerta sisälsi paljon itsenäistä työskentelyä ja tarkkuutta vaativia toimenpiteitä. Tehtävät painottuivat karttakohteiden avulla laskemiseen ja puskuroinnin eli bufferoinnin harjoittelemiseen. Aineistona oli mm. Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentän alue sekä tilastotietoja pääkaupunkiseudulta.
Puskurointi on erittäin hyödyllinen ja monikäyttöinen työkalu, jolla voidaan määrittää halutun kokoinen vyöhyke tietyn kohteen ympärille ja näin kartoittaa kohteen vaikutusalue. Usein tätä menetelmää hyödynnetään esimerkiksi melualueiden määrittämiseen. Bufferointi sopii kuitenkin oikeastaan minkä tahansa ilmiön vaikutusalueen kartoittamiseen, joten sen arvo esimerkiksi aluesuunnittelussa on suuri. Blogitekstissään Bufferointia ja uima-altaita Yeminda pohtii hyvin puskuroinnin mahdollisuuksia aluesuunnittelussa.
”bufferointia voitaisiin hyödyntää esimerkikisi meluhaittojen, tietoliikenneverkkojen ja liikkumistottumuksien kartoittamisessa ja sijoittamisessa. Miten kaupunkiympäristö vaikuttaa luontoon ja muihin ekosysteemeihin tietyn etäisyyden päästä? Miten sijoittaa palveluita, rakennuksia tai virkistysalueita? Mitkä ympäröivät tekijät täytyy ottaa huomioon ennen loppullisen päätöksen tekemistä?”
| Malmi | ||
| Asukkaita 2km säteellä | 57201 | |
| Asukkaita 1km säteellä | 8734 | |
| Helsinki-Vantaa | ||
| Asukkaita alle 2km säteellä | 10659 | |
| 55db melualue | 11284 | |
| Asemat | ||
| 500 m päässä | 106691 |
Ensimmäinen tehtävä tuotti paljon turhautumisen tunteita, sillä se vei valtavasti aikaa ja QGIS kaatui useaan otteeseen. Tästä johtuen en saanut kaikkia arvoja laskettua. Toinen, uima-altaisiin liittyvä tehtävä, onnistui pieniä ongelmia lukuun ottamatta erittäin hyvin, kun tajusin mitä työkalua täytyy käyttää. Select features using an expression -työkalu osoittautui hyvin käteväksi kunhan hoksasin kirjoittaa lausekkeet oikein käyttäen AND -operaattoria.
Uima-altaisiin liittyvä tehtävä oli mielestäni melko mukava. Pystyin hyödyntämään jo opittuja taitoja ja hoksasin työkaluista myös uusia piirteitä, joiden avulla työskentely helpottui. Huomasin, että usealla muulla oli ollut ongelmia pylväiden näkyviin saamisen kanssa, ja niin oli alkuun minullakin. Kuitenkin, kun tarpeeksi kauan selailin eri valikoita kohdan ”diagrams” alta, lisäsin oikean muuttujan kohtaan Size > Attribute sekä Size > Maximum value, niin pylväät ilmestyivät hienosti kartalle. Pienen hienosäädön jälkeen sain kartan näyttämään haluamaltani. Täydellinen kartta se ei vielä ole, sillä lähemmin tarkasteltaessa huomaa, että pylväät ovat osin toistensa tai numeroarvojen päällä. Tämä on kuitenkin vaihtoehdoista parhain, sillä kokeilin pylväiden sijoittamista toisin, mutta tällöin ne peittivät numerot kokonaan tai olivat muutoin sijoittuneet huonosti.
| Uima-altaalla varustettu rakennus | 855 |
| Asukkaita taloissa, joissa on uima-allas | 12170 |
| Omakotitalo | 345 |
| Paritalo | 158 |
| Rivitalo | 113 |
| Kerrostalo | 181 |
| Kuinka monessa talossa sauna? | 21922 |
| Kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista? | 24,2% |
53:lla uima-altaalla varustetulla rakennuksella Lauttasaari on uima-allasrikkain alue yhdessä Länsi-Pakilan kanssa, jossa on lähes yhtä monta (52) tällaista rakennusta. Hyvinä kakkosina tulevat Marjaniemi (48), Kulosaari (42) ja Vanha Munkkiniemi (41) (Kuva 1.).
Kuten huomaatte, halusin kokella koropleettikartan yhdistämistä pylväiden ja numeroiden kanssa. Se toimii mielestäni hyvin, sillä erilaiset arvot on paljon helpommin erotettavissa kartalta. Sijainnillisesti on hieman hankalaa erottaa alueita, sillä rajatut alueet eivät kartassani myötäile rannikkoa. Asian olisi voinut muuttaa korjaamalla tasoja niin, että merialue-taso olisi ylimpänä. Huomasin kuitenkin myös, että tässä tapauksessa koropleettikartta ei olisi enää niin selkeä, sillä merialueet peittäisivät osan eri värisistä alueista. Siispä ilman koropleettikarttaa rannikkoa myötäilevät alueet toimivat, mutta koropleettikarttaa käytettäessä olisi hyvä harkita asiaa uudestaan.
Koen osaavani hyödyntää QGIS:n työkaluja jo melko hyvin. Joidenkin toimintojen kanssa tarvitsen muistutusta aimmilta kurssikerroilta, mutta pääosin kykenen jo toimimaan omatoimisesti, minkä huomasin erityisesti uima-allastehtävää tehdessäni. Pienen pähkäilyn ja ajatusten kokoamisen päätteeksi sain tehtyä kartan omin avuin ja onnistuminen tuntui mahtavalta!
Viittaukset:
Rautavaara, Y. (5.3.2018). Kursikerta 5. Bufferointia ja uima-altaita. <https://blogs.helsinki.fi/yeminda/2018/03/05/kurssikerta-5-bufferointia-ja-uima-altaita/> Luettu 25.3.2018