Mitä on terveellisyys?

Posted on by

Ajatus terveydestä ja hyvistä elämäntavoista on vahvasti läsnä meidän jokapäiväisessä elämässämme. Nykyään ihmiset pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Terveyden tavoittelusta onkin tullut monille tietynlainen elämäntapa. Kehitykseen on vaikuttanut muun muassa kasvanut tietous ravitsemuksesta ja tänä päivänä joka puolelta kumpuavat elämäntapaohjeet. Kiistaton tosiasia on, että ravinnon laadulla on suuri merkitys terveyden ja hyvinvoinnin hallinnassa; mutta kun ”ravinto-oppia” on tänä päivänä joka lähtöön ja jopa risteävää tietoa on tarjolla, mistä tiedämme, mikä on terveellistä ja mikä ei.

Artikkelissaan Terveysvaikutteiset elintarvikkeet – nykytilanne ja tulevaisuuden visiot (Kehittyvä elintarvike 16 (6): 10-11,2005) Hannu Korhonen ja Eeva-Liisa Ryhänen pohtivat kuluttajien muuttuneita vaatimuksia elintarvikkeita kohtaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tulon myötä. Juuri lisääntynyt tietous ruoan terveysvaikutuksista on yksi tekijä, joka on aikaansaanut terveysvaikutteisten elintarvikkeiden nopean kehityksen ja muodostumisen pysyväksi trendiksi. Korhonen ja Ryhänen mainitsevat, että terveyttä edistävän ravitsemuksen perustana tällä hetkellä suomalaisissa ravitsemussuosituksissa korostuu monipuolinen ruokavalio, mutta suositukset on annettu lähinnä väestötasolle. Artikkelissa todetaan, että väestötasoa koskevien suositusten sijaan tulevaisuudessa kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tekijöihin, jotka edistävät henkilökohtaista hyvinvointia – kuluttajat haluavat siten myös yksilöllisiä ruokavalioita. Näin varmasti onkin, ja tällainen muutos lisää kiinnostusta terveysvaikutteisia elintarvikkeita kohtaan. Onhan niiden myötä kuluttajalla mahdollisuus valita tuote, jolla hän voi spesifisti vaikuttaa positiivisesti omaan terveyteen ja jonka teho on vieläpä tieteellisesti osoitettu. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden vaikutukset kohdistuvat tällä hetkellä lähinnä ravintoperäisten sekä kroonisten sairauksien riskien vähentämiseen. Korhonen ja Ryhänen toteavat kuitenkin kuluttajalla olevan tulevaisuudessa mahdollisuus optimoida oma ruokavalio henkilökohtaisen geenikarttansa perusteella. Samalla elintarvikkeissa hyödynnettäviä, spesifejä, terveyttä edistäviä ainesosia löydetään yhä lisää. Miltä tämä kuulostaa? Hieman hämmentävää, eikö?

Geenikarttaan perustuva ruokavalio ei ole varmasti ainoa asia, mikä ravintoasioissa hämmentää. Kolumnissa Ravintoviidakko (Hyväterveys, 11/2013) Raakel Lignell toteaa, että joka puolelta pursuava ravinto-oppi alkaa jo ahdistaa, kun väittämiä on kaikkiin mahdollisiin suuntiin erilaisin perustein. Hän mainitsee esimerkkinä suositusten ristiriitaisuuden kalan syönnistä. Kalaa suositellaan syötävän 2-3 kertaa viikossa, mutta miten on mahdollista, että samalla toisaalla kehotetaan välttämään liiallista kalan syöntiä raskasmetallien vuoksi. Kuten Lignell toteaa tieto lisää tuskaa. Äärimmäiseen terveyden tavoitteluun pyrkivät haluavat minimoida kaikki terveyttä uhkaavat tekijät. Senhän kertoo geenikarttoihin perustuva ruokavaliokin, mutta jokaisella meistä on omat tavoitteemme oman terveytemme ja elämämme suhteen. Ravitsemuksessa jokaisen olisi varmasti hyvä löytää itselle sopiva kultainen keskitie, jota pitkin kulkea määränpäähänsä. Täydellisen terveyden tavoittelija ajaa itsensä vain terveyden ja sairauden rajamaille miettiessään kaikkein terveellisimpiä vaihtoehtoja. Miten täydellisyyttä voi edes saavuttaa, kun on vain ihminen? Eihän kukaan voi välttyä sairastumisilta.

 On kuitenkin selvää, ettemme ilman terveystietouttammekaan pärjää, sillä elämä alkaisi käydä raskaaksi, jos sairaudet alkaisivat vainota meitä joka nurkan takana. Lautasmallin ja ravitsemusasioiden miettimiseen tai lenkkipoluille uhraamamme aika ei siis missään tapauksessa mene hukkaan: uhraammehan itsellemme.

2,493 thoughts on “Mitä on terveellisyys?”

  1. On hyvä pitää itsellään selkeänä, mitä tarkoittaa terveellisyys – eiköhän ravintotiheys edelleen ole käypä mittari. Ei ravitsemustiede hötkyile siten, että Rakelin mukaan “joka puolelta pursuavan ravinto-oppi alkaa jo ahdistaa, kun väittämiä on kaikkiin mahdollisiin suuntiin erilaisin perustein”. Kyllä asialla ovat muunlaiset hämmentäjät kuin tieteen perustalle terveysoppinsa rakentavat. Tulisiko paremminkin kysyä, miksi meitä kiinnostaa enemmän kaverin, näyttelijän tai urheilijan kokemus terveellisestä ruuasta ?

    Reply ↓

  2. Moikka. Hyvä teksti! Itse olen monesti pohtinut ja paininut saman asian kanssa. Nykyään joka paikassa kehoitetaan syömään ja elämään terveellisesti, mutta vistit ovat hyvin ristiriitaisia niin ravinnossa kuin muissakin elämän tyyleissä. Mistä sitä tietää ketä tänä päivänä enää uskaltaa uskoa, kun on niin paljon kaiken maailman valelääkäreitä ja muita huijareita. Ja toisaalta taas joku “bimbo blondi” tv- julkkis saattaa olla hyvinkin perillä niistä asioista joista puhuu.
    Itse olen päättänyt olla stressaamatta nykyppäivän uutisotsikoista sen enempää. Minusta riittävällä liikunnalla, levolla ja perinteisellä, lautasmallin mukaisella, ravinnolla jokainen ihminen voi varmasti elää terveellisesti.

    Reply ↓

  3. Hyvä kirjoitus! Laittoi kyllä hetkeksi miettimään, että mitä se terveellisyys oikein on!?! Nykyään kaikki (tuntuu ainakin siltä) markkinoille tulevat tuotteet edistävät terveyttä, auttavat ylläpitämään terveellisiä elämän tapoja jne. eihän sitä enää muistakkaan, että ennen terveellisyyden kaupallistumista, tavallinen kotiruoka ja liikunta olivat terveveitä elämäntapoja. Mistä siis voimmekaan tietää, mitä 10 vuoden päästä pidetään terveellisenä ja mitä ei! Uskon silti, että lautasmallilla ja liikunnalla pötkitään vielä pikälle terveellisyyden tavoittelussa!

    Reply ↓

  4. Harmi, että tämä teksti oli jäänyt minulta aiemmin lukematta! Jos olisin tämän bongannut ennen tenttiä, ei siellä olisi tarvinnut niin kauheasta miettiä miten terveellisyyden määrittelisin, sillä tekstinne herätti ajattelemaan asiaa monelta kantilta.

    Reply ↓