Ensimmäisen viikon harjoitukset

Ensimmäisellä kurssikerralla lämmittelimme paikkatietotyöskentyä QGIS-ohjelman parissa. Harjoittelimme itse kurssikerralla kartan tekemistä tuottamalla HELCOM-alueen typpipäästöistä teemakartan (kuva 1). Kurssikerran jälkeen kotona piti tehdä koropleettikartta Suomen kunnista QGIS-ohjelmaa käyttäen. Kuvan 1 teemakartta jäi hieman keskeneräiseksi lähinnä legendan osalta, sillä legendassa osa selitteistä on englanniksi ja osa suomeksi. Toteutin kuvan 2 kartan tehtävänannon vaikeustason 1 mukaisesti.

Opin tällä kurssikerralla ja kotitehtävän parissa lisää QGIS-ohjelman käytöstä. Olen käyttänyt kyseistä ohjelmaa aikaisemmilla kursseilla, mutta käyttö on kuitenkin jäänyt aikaisemmin hyvin vähäiseksi. Tällä kurssilla tämä varmasti on toisin. Sain kurssikerralla lisää varmuuttaa paikkatieto-ohjelmien käyttöön, ja muistutuksen siitä, kuinka yksityiskohtaista teemakarttojenkin laatiminen todellisuudessa on ja varsinkin silloin, kun kartassa on useita muuttujia. Varsinaisen tiedon sisällyttäminen karttaan on suhteellisen yksinkertaista, mutta kartan visuaalisen ilmeen viilaaminen voi olla hyvinkin pitkäjänteisyyttä vaativa prosessi. Uutta paikkatieto-ohjelmaa opeteltaessa yksittäisten nappien ja oikeiden komentojen löytäminen vie alussa aikansa, mutta työskentely ohjelman kanssa sujuvoituu harjoituksen myötä.

Kuvassa 2 näkyy kotitehtävänä tuotettu koropleettikartta Suomen kuntien työttömyystilanteesta. Mielestäni kartta kuvastaa onnistuneesti sinisen eri sävyillä kuntien työttömyystilannetta, mutta luokat olisi voinut ehkä tiivistää neljään eri luokkaan. Törmäsin samaan ongelmaan kuin Aino Pahkala omassa työssään, kun huomasin muuttujan arvojen olevan prosenttilukuja. Ohjeissa arvot muutetaan prosenteiksi, joten minun ei tarvitse tätä työvaihetta toteuttaa. QGIS antoi karttaa tehdessäni luokkavälit valmiina, ja mielestäni ne esittivät tiedon sopivalla tavalla. Luokat olisi kuitenkin voinut kenties määrittää tasaluvuin. Karttoihin voisi jatkossa lisätä myös kehyksen, joka tällä kertaa jäi uupumaan. Mielestäni kartan sisältämä tieto välittyy selkeästi ja onnistuneesti lukijalle. Kartasta voidaan nähdä, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on runsaasti korkean työttömyyden kuntia, kun taas Länsi- ja Etelä-Suomi muodostavat matalan työttömyyden alueet. Kartasta voidaan havaita jopa tietynlaista vyöhykkeisyyttä. Kaiken kaikkiaan kuvan 2 kartta on mielestäni visuaalisesti selkeä, ja kartan tieto välittyy lukijalle. Tästä on hyvä jatkaa karttojen tekemistä tulevilla kurssikerroilla!

Lähteet:

Aino Pahkala, https://blogs.helsinki.fi/pahkalaa/