3. kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla liitimme tietokantaan ulkoista tietoa excel-taulukosta, yhdistimme tietokantoja, tuotimme taulukkoon uutta tietoa jo olemassa olevan tiedon avulla ja päivitimme sarakkeiden tietoa muiden tietokantojen tietojen perusteella. Harjoittelimme näitä taitoja kurssikerralla tuottamalla Afrikasta kartan, josta ilmenee konfliktien ja öljykenttien sekä timanttikaivosten määrä ja sijoittuminen maanosassa (Kuva 1). Itsenäisenä harjoituksena tuotin kotona teemakartan Suomen valuma-alueista, tulvaindekseistä sekä järvisyydestä (Kuva 2).

Kuvasta 1 voidaan havaita, miten Afrikan konfliktit sijoittuvat kartalla suhteessa alueen öljykenttiin ja timanttikaivoksiin. Näiden luonnonvarojen käyttötapojen sekä konfliktien välille voidaan mielestäni vetää kartan perusteella yhteys. Konfliktit eivät kuitenkaan selity täysin öljykenttien ja timanttikaivosten perusteella, koska konflikteja on esiintynyt myös alueilla, joilla ei hyödynnetä lainkaan edellä mainittuja luonnonvaroja. Öljy- ja timanttiesiintymillä on kuitenkin historiallisesti ollut merkittävä rooli suurten konfliktien kehittymisessä, mutta kuten kartasta voidaan tulkita, konfliktien taustalla toimii myös muita selittäviä tekijöitä. Kuten Milla Sigg kirjoittaa blogissaan, luonnonvarojen esiintymisen kuvittelisi tuovan varallisuutta alueelle, mutta erityisesti kehittyvissä maissa se on johtanut usein ongelmiin.

Kuvassa 2 on esitettynä Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit. Lisäksi kartassa on eri alueiden järvisyysprosentit sekä joet ja järvet. Tarkkasilmäisimmät voivat huomata kartassani visuaalisesti ärsyttävän virheen. Järvisyysprosentteja kuvaavien histogrammien vasemmalle puolelle on jäänyt jonkinlaiset “väkkyrät”, joita en saanut millään poistettua. Vaikka väkkyrät näyttävät ärsyttäviltä, voidaan karttaa kuitenkin tulkita. Voidaan todeta, että tulvaindeksi on korkeampi rannikkoalueilla, joilla järvisyysprosentit ovat matalia. Kuten kartasta voidaan huomata, korkeimpien tulvaindeksien valuma-alueet sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Suomen rannikoilla.

Tälläkin kurssikerralla tuli lyhyessä ajassa paljon tietoa, ja opeteltavat asiat käytiin läpi luennolla melko mekaanisesti. Tämän johdosta QGIS:n käyttö oli jälleen kerran kotona melko kankeaa, mutta lopulta selvisin ja pääsin mielestäni hyväksyttävään lopputulokseen. Mielestäni tämän viikon keskeisin tavoite oli oppia yhdistämään eri tietokantoja, ja osaan ainakin tällä hetkellä tätä blogia kirjoittaessani sen melko hyvin. Viikon päästä voi olla taas eri tilanne, mutta toivotaan että edes jotain siirtyi pitkäaikaiseen muistiin.

Lähteet:

Milla Sigg, https://blogs.helsinki.fi/milsigg