University of Helsinki
Kuudes kurssikerta alkoi reippailulla, kun lähdimme pareittain keräämään dataa Kumpulan ympäristöön Epicollect5-sovellusta käyttäen. Kuten Taru Tornikoski toteaa blogissaan myös minä aion käyttää Epicollectia varmasti, kun toimin mantsan ja bilsan open tehtävissä tulevaisuudessa. Tuloksena saimme csv-muodossa pistedataa, jonka siirsimme QGIS:iin. Interpoloimme datan pohjalta alueiden turvallisuutta kuvaavan kartan (kuva 1), jossa punaisen värittämät alueet ovat kurssilaisten turvattomiksi kokemia alueita. Pisteet puolestaan kuvaavat kohtia, joissa kurssilaiset ovat täyttäneet kyselylomaketta.
Itsenäisenä tehtävänä piti tuottaa kolme karttaa hasardeihin liittyen. Tein kartat magnitudiltaan eri asteisten maanjäristysten sijoittumisesta suhteessa tulivuoriin. Kuvassa 2 on kuvattuna magnitudiltaan yli 6 vahvuiset maanjäristykset aikavälillä 1900-2022, kuvassa 3 on magnitudiltaan 1-2 vahvuiset maanjäristykset kuluneen 30 päivän ajalta, ja kuvassa 4 on puolestaan kuvattuna magnitudiltaan 3-5 vahvuiset maanjäristykset viimeisen 30 päivän ajalta. Yllätyin suuresti siitä, kuinka paljon 1-2 ja 3-5 vahvuisia maanjäristyksiä tapahtuu maailmalla lyhyessäkin ajassa. Tämän takia valitsin kyseisten magnitudien järistysten datan aikaväliksi viimeiset 30 päivää.
Kartat havainnollistavat mielestäni hyvin selkeästi maanjäristysten ja tulivuorten sijoittumisen yhteyden. Järistykset sijoittuvat selvästi suurilta osin alueille, joilla on myös tulivuoria. Tällaiset kartat visualisoivat opeteltavaa asiaa, ja siitä voi jäädä pysyvämpi muistijälki kuin pelkästään teoriaa lukemalla. Kartat myös konkretisoivat opeteltavaa asiaa, ja oppilaalle voi jäädä mieleen ainakin missä päin maailmaa maanjäristyksiä esintyy runsaasti. Osa oppilaista voi tämän pohjalta pohtia esimerkiksi millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia järistyksillä on isossa osassa maailmaa. Suomessa isoja maanjäristyksiä ei esiinny, mutta kartan avulla oppilas voi muistaa, että maanjäristykset asettavat muualla suuriakin haasteita. Myös Taru Tornikoski oli tehnyt karttansa maanjäristyksien pohjalta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että maanjäristyskartat voisivat soveltua esimerkiksi oppitunneille, joilla aiheena on laattatektoniikka. Kartat sopivat tietenkin maantieteen opetuksessa monenlaisiin sekä luonnonmantsan että ihmismantsan aiheisiin. Tässä linkki karttaan, joka on tuotettu valtioiden epävakausindeksin pohjalta. https://fragilestatesindex.org/analytics/fsi-heat-map/
Lähteet:
Taru Rornikoski, https://blogs.helsinki.fi/tornitar/