Tässä tulee viidennen kurssikerran blogipostaus. Tällä kerralla tutustuimme taas uuteen toimintoon QGIS:ssä, kun harjoittelimme puskuri- eli bufferianalyysien tekoa. Tähän tehtävään sain kulutettua rutkasti aikaa, sillä QGIS ei oikein suostunut yhteistyöhön. Kartta muuttui tunnistamattomaksi, jolloin tehtävää oli mahdoton tehdä (Kuva 1). Itse bufferianalyysien teko oli kuitenkin melko yksinkertaista. Onneksi sain kuitenkin lopulta tehtävän tehtyä ystävieni avulla.
Bufferointi vaikutti hyödylliseltä työkalulta, jonka käyttöä voi soveltaa moniin eri käyttötarkoituksiin. Amelia Cardwell (2019) kirjoittaa blogissaan toiminnon mahdollisuuksista. Maantieteessä käyttökohteita on laajasti kasvien levinneisyyden tutkimisesta maanjäristysaaltojen seuraamiseen.
Kuva 1. Kohtaamani ongelmatilanne tehtävää tehdessäni.
Ensimmäisenä itsenäistehtävänä teimme Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien ympäristössä puskurianalyysejä, joissa tutkimme meluvyöhykkeitä ja niillä asuvien ihmisten lukumäärää. Aluksi onnistuin jotenkin saamaan tulokseksi liian pienet luvut, mutta asetuksia muuttamalla pääsin lopulta oikeisiin tuloksiin. Tämän ja muiden itsenäistehtävien tulokset löytyvät tämän blogitekstin alla olevasta taulukosta (Taulukko 1).
Tehtävän toisessa vaiheessa sovelsin toimintoa rautatie- ja metroasemien ympäristön tarkasteluun. Selvitimme valmiin tietokannan avulla esimerkiksi kuinka monta asukasta kartan alueella asuu alle puolen kilometrin päässä lähimmästä asemasta. Yllättävä tulos minulle oli, että jopa yli 20 %:lla lähimmälle asemalle oli vain alle 500 metriä.
Toisen itsenäistehtävän aiheena oli taajamat. Selvitin tehtävässä, kuinka monta prosenttia alueen asukkaista asuu taajama-alueella. Tulos, 97,6 % on Suomen mittakaavassa suuri, mutta osasinkin odottaa niin suurta prosenttiosuutta, onhan tehtävässä kyseessä pääkaupunkiseutu.
Viimeisessä itsenäistehtävässä tarkastelin vielä alueen uima-altaiden lukumääriä sekä talotyyppejä, joissa niitä on. Tehtävässä käytin Johanna Lehtisen (2019) tapaan ”Select attributes by value” -toimintoa. Tässä minulle yllättävä tulos oli, miten monessa rivitalossa on uima-allas. Omakoti- ja kerrostaloissa osasin odottaa joitain uima-altaita olevan.
Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastaukset.
|
Itsenäistehtävä 1: Lentoasemat, rautatie- ja metroasemat Asukkaita 2 km säteellä Malmin lentokentästä |
57 695 | |||||||
| Asukkaita 1 km säteellä Malmin lentokentästä | 9140 | |||||||
| Asukkaita 2 km säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä | 11 577 | |||||||
| yli 65 dB melualueella asuvia (%) | 0,25 | |||||||
| yli 55 dB melualueella asuvia | 11 913 | |||||||
| Alle 500 m juna-asemasta asuvia (%) | 21,8 | |||||||
|
Työikäisiä 500 m päässä juna-asemasta suhteessa kaikkiin työikäisiin (%) Itsenäistehtävä 2: Taajamat |
14,9
|
|||||||
| Taajamissa asuvia suhteessa kaikkiin alueen asukkaisiin | 97,6 | |||||||
| Kouluikäisistä taajamien ulkopuolella asuvia suhteessa kaikkiin alueen kouluikäisiin | 2,6 | |||||||
| Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus yli 10% | 38 | |||||||
| Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus yli 20% | 9 | |||||||
| Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus yli 30% | 4 | |||||||
| Itsenäistehtävä 3: Uima-altaat | ||||||||
| Rakennukset, joissa uima-allas | 855 | |||||||
| Asukkaita rakennuksissa, joissa uima-allas | 90 725 | |||||||
| Uima-altaita omakotitaloissa | 345 | |||||||
| Uima-altaita paritaloissa | 158 | |||||||
| Uima-altaita rivitaloissa | 113 | |||||||
| Uima-altaita kerrostaloissa | 181 | |||||||
Lähteet
Cardwell, A. (2019). Amelian GIS-blogi. Viikko 5: Buffereita ja kertailua. Luettu 18.4.2019. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/amca/2019/02/16/viikko-5-buffereita-ja-kertailua/
Lehtinen, J. (2019). Johannan blogi – Geoinformatiikkaa oppimassa. Itsenäistä säheltämistä. Luettu 27.4.2019. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/johanleh/2019/02/14/itsenaista-saheltamista/