Teksti ja kuvat: Iiris Lettojärvi
Viherkatot ovat yleistymässä yhä nopeammin Suomessa. Niiden yleistymisen hitauteen ovat osaltaan vaikuttaneet tiedon ja osaamisen puute sekä korkeat perustamiskustannukset. Nyt muutosta on kuitenkin havaittavissa.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uusien asuinalueiden kaavamääräykset suosivat viherkattojen rakentamista. Samalla myös viherkattojen rakentamisesta ja hoidosta alkaa olla enemmän tietoa, mikä tekee niiden rakentamisesta aiempaa helpompaa ja houkuttelevampaa. Viherkatoista tehtävällä tutkimuksella varmistetaan onnistuneiden ja kestävien rakennusratkaisujen käyttäminen. Viime vuonna Helsingin rakennuslautakunnan vuotuinen tunnustuspalkinto Rakentamisen Ruusu jaettiin 8.12.2017 Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeelle, jossa Viides ulottuvuus-tutkimusryhmä on mukana. Laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä palkitussa hankkeessa selvitetään viherkattojen ja muun viherrakentamisen vaikutuksia korttelin asukkaisiin ja rakennuksiin.
Omassa opinnäytetyössäni keskityn tutkimaan Jätkäsaaren tutkimuskorttelin puuvartisia kasveja. Viherkatot ovat kasveille haastavia kasvupaikkoja, minkä takia kasvillisuuden valinta ei ole aivan yksinkertaista. Kasvit joutuvat kestämään kuivuutta, suuria lämpötilan vaihteluja, tuulta, viimaa ja paahdetta. Lisäksi samalla katollakin voi olla hyvin erilaisia olosuhteita esimerkiksi viereisten rakennusten aiheuttaman varjostuksen takia. Viherkattojen yleistyessä myös niiden käyttötavat varmaankin monipuolistuvat. Esimerkiksi kattopuutarhoissa, joissa juurilla on enemmän kasvutilaa kuin ohuemmilla maksaruoho- ja sammal- sekä ketokatoilla, voidaan kasvattaa myös puuvartisia hyöty- ja koristekasveja. Opinnäytetyöni tarkoituksena olisikin saada lisää tietoa siitä, mitkä puuvartiset kasvit voisivat viherkatoilla ja -seinillä hyvin menestyä.
Ensi kesän kasvillisuuskartoitusten suunnittelun lisäksi talven ohjelmaani ovat kuuluneet havaintokierrokset tutkimuskorttelin viherkatoilla ja muilla istutusalueilla. Talvikauden havaintokierroksilla seuraan talvehtimiseen vaikuttavia tekijöitä kuten esimerkiksi lumensyvyyttä. Lumen eristävä vaikutus suojaa sen alapuolisia kasvinosia kylmältä. Kun lunta ei ole, kasvien maanpäälliset osat ja niiden juuristo ovat alttiimpia paleltumaan. Suomen olosuhteissa kylmänkestävyys on yksi merkittävimmistä kasvien menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Sateinen ja lämmin viime syksy ei suosinut tuleentumista eli kasveissa tapahtuvia kylmänkestävyyttä lisääviä muutoksia. Helmikuun ja maaliskuun vaihteessa on puolestaan ollut aurinkoisia ja osin tuulisiakin pakkaspäiviä, jotka ovat olleet haastavia erityisesti havuille. Maan ollessa vielä jäässä havut eivät saa otettua juurillaan vettä, vaikka neulaset alkavatkin jo haihduttaa. Kevään olosuhteet tulevat kuitenkin vaikuttamaan paljon kasvien selviytymiseen. Nähtäväksi jää, miten hyvin kasvit pystyvät korjaamaan mahdollisesti vaurioituneita solukoitaan. Mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää ja kartoituksia!
Kirjoittaja tekee Viides ulottuvuus-tutkimuryhmässä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan puutarhatieteen opintosuunnan pro gradu-tutkielmaansa.
Asuinkorttelin kadunpuoleisilla julkisivuilla olevissa ”viherparvekkeissa” kokeillaan erilaisia havu- ja köynnöskasveja
Tuulen vaikutuksesta lumensyvyys vaihtelee suuresti eri osissa viherkattoja.
Tuuli on heiluttanut ankarasti pientä katajaa ketokatolla.