Luontopohjaiset ratkaisut kaupungeissa -seminaari Tampereella 5.6.2018 klo 13 – 16

Tervetuloa keskustelemaan luontopohjaisista ratkaisuista Tampereelle  Työväenmuseon auditorioon (Väinö Linnan aukio 8).
Toivomme lisäksi, että mahdollisimman moni innostuisi kokoontumaan omakustanteiselle lounaalle klo 12-13.

Kaupunkien viheralueiden parissa työskentelee monia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla on samoja teemoja: luonnon ja yhteiskunnan rajapinta ja sen parissa toimiminen sekä uusien ratkaisujen löytäminen. Seminaarissa esitellään hankkeiden ajankohtaisimpia tuloksia ja uusimpia ideoita sekä keskustellaan luontopohjaisten ratkaisujen soveltamisesta käytännön työssä.

Seminaarin ohjelma

Seminaariin ilmoittaudutaan tällä lomakkeella.

Aihepiiriin pääsee hyvin sisälle kirjautumalla ThinkNature EU-hankkeen verkkoalustaan ja osallistumalla kyselyyn.

Saatte mielellään levittää tätä viestiä omilla kanavillanne, jotta paikalle löytää mahdollisimman paljon asiasta kiinnostuneita osallistujia!

Seminaarin järjestävät:

SOGREEN, ThinkNature, Business To Nature (B2N), Tampereen kaupunki: Urban Nature Labs (UNaLab) ja Ekokumppanit sekä Helsingin yliopisto: Viides ulottuvuus – viherkatot ja viherseinät osaksi kaupunkia ja Kaupunkimetsähanke

Lisätietoja antaa Henni Korhonen henni.korhonen@helsinki.fi

Kuva: Malgorzata Gabrych

Millaisia puuvartisia viherkatoille ja -seinille?

Teksti ja kuvat: Iiris Lettojärvi

Viherkatot ovat yleistymässä yhä nopeammin Suomessa. Niiden yleistymisen hitauteen ovat osaltaan vaikuttaneet tiedon ja osaamisen puute sekä korkeat perustamiskustannukset. Nyt muutosta on kuitenkin havaittavissa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uusien asuinalueiden kaavamääräykset suosivat viherkattojen rakentamista. Samalla myös viherkattojen rakentamisesta ja hoidosta alkaa olla enemmän tietoa, mikä tekee niiden rakentamisesta aiempaa helpompaa ja houkuttelevampaa. Viherkatoista tehtävällä tutkimuksella varmistetaan onnistuneiden ja kestävien rakennusratkaisujen käyttäminen. Viime vuonna Helsingin rakennuslautakunnan vuotuinen tunnustuspalkinto Rakentamisen Ruusu jaettiin 8.12.2017 Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeelle, jossa Viides ulottuvuus-tutkimusryhmä on mukana. Laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä palkitussa hankkeessa selvitetään viherkattojen ja muun viherrakentamisen vaikutuksia korttelin asukkaisiin ja rakennuksiin.

Omassa opinnäytetyössäni keskityn tutkimaan Jätkäsaaren tutkimuskorttelin puuvartisia kasveja. Viherkatot ovat kasveille haastavia kasvupaikkoja, minkä takia kasvillisuuden valinta ei ole aivan yksinkertaista. Kasvit joutuvat kestämään kuivuutta, suuria lämpötilan vaihteluja, tuulta, viimaa ja paahdetta. Lisäksi samalla katollakin voi olla hyvin erilaisia olosuhteita esimerkiksi viereisten rakennusten aiheuttaman varjostuksen takia. Viherkattojen yleistyessä myös niiden käyttötavat varmaankin monipuolistuvat. Esimerkiksi kattopuutarhoissa, joissa juurilla on enemmän kasvutilaa kuin ohuemmilla maksaruoho- ja sammal- sekä ketokatoilla, voidaan kasvattaa myös puuvartisia hyöty- ja koristekasveja. Opinnäytetyöni tarkoituksena olisikin saada lisää tietoa siitä, mitkä puuvartiset kasvit voisivat viherkatoilla ja -seinillä hyvin menestyä.

Ensi kesän kasvillisuuskartoitusten suunnittelun lisäksi talven ohjelmaani ovat kuuluneet havaintokierrokset tutkimuskorttelin viherkatoilla ja muilla istutusalueilla. Talvikauden havaintokierroksilla seuraan talvehtimiseen vaikuttavia tekijöitä kuten esimerkiksi lumensyvyyttä. Lumen eristävä vaikutus suojaa sen alapuolisia kasvinosia kylmältä. Kun lunta ei ole, kasvien maanpäälliset osat ja niiden juuristo ovat alttiimpia paleltumaan. Suomen olosuhteissa kylmänkestävyys on yksi merkittävimmistä kasvien menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Sateinen ja lämmin viime syksy ei suosinut tuleentumista eli kasveissa tapahtuvia kylmänkestävyyttä lisääviä muutoksia. Helmikuun ja maaliskuun vaihteessa on puolestaan ollut aurinkoisia ja osin tuulisiakin pakkaspäiviä, jotka ovat olleet haastavia erityisesti havuille. Maan ollessa vielä jäässä havut eivät saa otettua juurillaan vettä, vaikka neulaset alkavatkin jo haihduttaa. Kevään olosuhteet tulevat kuitenkin vaikuttamaan paljon kasvien selviytymiseen. Nähtäväksi jää, miten hyvin kasvit pystyvät korjaamaan mahdollisesti vaurioituneita solukoitaan. Mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää ja kartoituksia!

Kirjoittaja tekee Viides ulottuvuus-tutkimuryhmässä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan puutarhatieteen opintosuunnan pro gradu-tutkielmaansa.

Asuinkorttelin kadunpuoleisilla julkisivuilla olevissa ”viherparvekkeissa” kokeillaan erilaisia havu- ja köynnöskasveja

Tuulen vaikutuksesta lumensyvyys vaihtelee suuresti eri osissa viherkattoja.

Tuuli on heiluttanut ankarasti pientä katajaa ketokatolla.

Seikkailua monimuotoisella maaperällä – korkeakouluharjoittelijana Viides ulottuvuus -tutkimusryhmässä

by Elina Laurén

Valmistuin viime syksynä Helsingin yliopistosta pääaineenani ekologia ja evoluutiobiologia. Opintojeni loppuvaiheessa, keväällä 2017 arpaonni osui kohdalleni. Sain yliopiston tarjoaman korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun harjoittelutuen, jonka turvin moni opiskelija on päässyt tutustumaan tulevaisuutensa unelmatyöpaikkaan. Enää olisi keksittävä, mihin minä haluaisin harjoitteluun.

Mistä paikka idealistille?

Olen suurien linjojen generalisti ja idealisti, joka pohtii päivittäin maailman pelastamista. En siis missään nimessä halunnut joutua pyörittelemään pelkkiä papereita tai istumaan ainoastaan päätteen ääressä, vaan halusin toimintaa. Kaipasin oppia etenkin tutkimuksen tekemisestä, aineiston keruusta, artikkelin kirjoittamiseen asti. Kaikkein Tärkeintä minulle kuitenkin oli, että tutkimus johon osallistuisin tähtäisi jollain tavoin ekologisesti kestävämpään tulevaisuuteen.

Minun ei onneksi tarvinnut odottaa montaa päivää, kun ainejärjestömme sähköpostilistalle ilmestyi ilmoitus: ”Viides ulottuvuus –tutkimusryhmä etsii korkeakouluharjoittelijaa”. Nopean googlauksen jälkeen selvisi, että ryhmä tutkii viherkattoja ja -seiniä. Viherkatot olivat minulle käsitteenä tuttu, mutta vasta luettuani tarkemmin viherkattojen ympäristöhyödyistä, olin varma, että tässä se minun unelmaharjoittelupaikkani nyt on. Viherkatot ovat hyvä osaratkaisu moniin esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seuraamuksiin: ne pidättävät rankkasateiden aiheuttamia tulvavesiä, viilentävät paahteisia kaupunkeja ja sitovat hiilidioksidia. Lisäksi ne lisäävät biodiversiteettiä kaupungeissa, puhdistavat ilmaa ja vaimentavat melua. Puhumattakaan sosiaalisista ja mielenterveydellisistä hyödyistä!  Olisiko tässä yleistyökalu kestävämpään kaupunkisuunnitteluun?

Viestintää yli rajojen

Pääsin pienien hallinnollisten mutkien jälkeen harjoittelijaksi tähän monimuotoiseen ja varsin kansainväliseen porukkaan. Viides ulottuvuus – ryhmän tutkijat ovat hajallaan ympäri Suomea ja maailmaa, joten viestintä on ryhmässä iso haaste. Säännöllisesti, osittain Skypellä pidettävät ryhmätapaamiset pitivät homman kuitenkin hyvin kasassa. Harjoitteluni loppuvaiheessa ryhmämme johtaja oli Japanissa asti ja aikaero aiheutti omat ongelmansa. Sain kuitenkin aina tarvitsemaani apua ja opin, että vahvaa yhteishenkeä on mahdollista ylläpitää, vaikka ryhmän jäsenet ovat fyysisesti hajallaan – siihen on vain tietoisesti panostettava ja pidettävä tiiviisti yhteyttä. Esimerkiksi ryhmätapaamisiin varattiin aina tarpeeksi aikaa ja siellä jaettiin välillä henkilökohtaisiakin kuulumisia ja päästeltiin höyryjä.

Parin kuukauden harjoitteluni jaettiin joustavasti viiden kuukauden ajalle, jotta pääsisin tekemään kesällä myös rakastamiani ulkotöitä. Ensimmäiset päivät kuluivat ryhmän eri tutkimuskokonaisuuksien hahmottamisessa. Tutkimustyön lisäksi aikaa käytetään paljon erilaisten sidosryhmien kanssa toimimiseen, mikä on välttämätöntä, jotta tutkimustulokset ja tietotaito saadaan tehokkaasti vietyä yhteiskuntaan. Viherkattojen tutkiminen tähtääkin muutokseen aikaansaamiseen yhteiskunnassa.

Sisäinen sosiologi löytyy

Harjoitteluni aikana tein kirjoitustöitä, tiedonhakua ja hoidin juoksevia asioita. Päätetyön lomassa rentouduin putsaamalla viherkatoilta kerättyjä hyönteisnäytteitä. Ajauduin uteliaisuuttani myös aivan uudelle maaperälle. Löysin sisäisen sosiologini tutkija Marja Mesimäen hellässä huomassa. Monet tutkimukset osoittavat, että viherkatoilla ja erilaisilla viherrakenteilla on elvyttävä ja stressiä lievittävä vaikutus ihmisiin. Ne voivat lisätä sosiaalisuutta kaupungeissa ja takaavat ympäristöoikeudenmukaisuuden kaikille kaupunkilaisille, myös erityisryhmille, joilla ei muutoin olisi pääsyä elvyttävän luonnon äärelle. Viides ulottuvuus tutkii näitä viherkattojen tuottamia sosiaalisia hyötyjä Jätkäsaareen rakennetussa, viherkatoilla varustetussa asuinkorttelissa. Pääsin suunnittelemaan ja fasilitoimaan työpajoja, joissa kehitimme viherkatoille viljelykäytänteitä yhdessä kohteen asukkaiden kanssa. Paneuduin ensi kertaa laadullisen tiedon keräämiseen ja analysointiin ja tutustuin erilaisiin toiminta- ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin, joita en tosissaan uskonut kohtaavani harjoittelussa, johon ekologian opiskelijana olin hakeutunut.

Korkeanpaikankammolle kyytiä

Kesä tuli viimein ja kenttätyöt alkoivat. Tajusin, että kasveja inventoidakseni minun oli kivuttava katolle ja kohdattava korkeanpaikankammoni. Pos doc -tutkijamme Miia Jaunin ja ryhmänjohtajamme Susanna Lehvävirran kanssa suuntasimme Vantaan sorttiasemalle, jonka katoksien viherkattoja oli määrä kartoittaa. Puin ensimmäistä kertaa ylleni putoamisvaljaat ja asetuin Susannan jäljessä nostokoriin. Nousu ei ollut varmasti kymmentä metriäkään, mutta tarpeeksi kamala minulle. Tuijotin katolla odottavaa Susannaa silmiin, jotta en katsoisi alas ja kädet hioten puristin nostokorin kaidetta. Pääsin katolle kunnialla, eikä katolla oleilu enää tuntunut pahalta. Jouduttuani vielä eräänä sateisena päivänä kapuamaan lihasvoimin kosteanliukkaita tikkaita katolle, tunsin konkreettisesti voittaneeni itseni.

Harjoittelusta minulle jäi käteen uusia ystäviä ja aimo annos alan tärkeitä kontakteja. Ymmärrykseni sekä ekologisesta että sosiologisesta tutkimuksesta syveni ja sain luottamusta omiin kykyihini tutkijana. Niin ja paranihan se yksi fobiakin. Kiitos Viides ulottuvuus – enää ei lamppua vaihtaessa huimaa!

 

 

The Greenest of the Green Block – a unique urban green area development project

The objective of the Greenest of the Green Block of Flats is to explore the functionality of green areas on the roofs of apartment buildings and to gain important insight into the impacts green roofs may have on housing and the sense of community.

The study covers an exceptionally extensive green development project in an apartment building located in a variable urban environment. In addition, the study looks into the effects that green areas have on, for example, urban runoff, energy efficiency, and the happiness of the residents.

The project in Jätkäsaari is a wonderful combination of research and construction: for instance, the green facades form a scientific experiment that tests how the quality of the growing medium, direction, and floor height affect the survival of the plants. Furthermore, the ways of using the various green roofs of the building are being developed through co-design in order to ensure that the future designs for green roof spaces are even better and meet the needs of the residents as well as possible. The knowledge produced in this location will help to design better, more sustainable solutions with more environmental responsibility.

This is a dream come true -project for me“, says landscape designer, horticulturist Taina Suonio, ‘the mother of the project’. “The research group is very happy of the fact that the concepts we brought up during the first meeting, such as a meadow roof, a fruit and berry oasis, a garden of useful plants, and a butterfly feeding station, have all come true after extensive cooperation with the different stakeholders of the project“, emphasizes professor Susanna Lehvävirta, the leader of the research group.

Read more of the project here:
https://ta.fi/julkaisut/the-greenest-of-the-green/

The kitchen garden is the heart of the block. Photo by Taina Suonio

Green roof to Elves Hideaway – Viherkatto Tonttulaan

Greetings from Elves Hideaway,

In the Magical forest the elves have a plenty to do. The path leads you to the most secret place of the elves world, Hidden huts. There you can learn how to live in harmony with nature. During the last week, the most northern  green roof for experimental and educational purposes was published to Experience Village Elves Hideaway in Köngäs (Kittilä) on the top of the house of Shaman Elves. Over 1700 northern plants, including also eatable berries like wild strawberry (Fragaria vesca) and lingonberry (Vaccinium vitis-idaea), were potted on the roof. The survival of plants and quality of leachate water from “the crushed light weight gravel concrete” based growing medium with and without biochar addition will be monitored. The roof was established as a part of the ‘Voimametsät’ (strength from forests) project by Natural Resources Institute (Luke) which seeks natural raw materials in the wild for use in wellness products and well being services.

Taianomaisessa metsässä tontuilla on paljon tekemistä. Polku johtaa sinut  Tonttulaan, tonttujen ja maahisten salaiseen maahan. Siellä voit oppia miten on mahdollista elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Viime viikolla Kittilän Könkäällä sijaitsevaan Tonttulaan Tietäjätontun kotitalon katolle perustettiin pohjoinen viherkatto tutkimus- ja opetuskäyttöön. Katolle istutettiin yli 1700 kasvia, jotka sisälsivät myös syötäviä marjakasveja kuten ahomansikkaa ja puolukkaa. Kasvien selviytymistä ja valumaveden laatua kevytbetonisoramurskeisesta kasvualustasta tullaan seuraamaan tarkoin. Katto perustettiin osana Luonnonvarakeskuksen Voimametsät hanketta. Siitä on tehty myös youtube-video.

Fifth Dimension – Green Roofs and Walls in Urban Areas

An inter- and multidisciplinary research program was established 2011, aiming at solution-oriented research on building-integrated vegetation. Today, we are a lively community of researchers and students, intensively working with the end-users of knowledge for sustainable and functional novel green infrastructure and nature-based solutions in cities.