Viimeinen blogipostaus vaatii näyttävän sisääntulon.
Viimeinen sammuttaa valot vai kaikki hyvä loppuu aikanaan? Näkökulmasta riippumatta on aika tämän kurssin viimeiselle blogipostaukselle. Viimeisellä kurssikerralla tehtävänä oli tuottaa karttoja itse etsimistään ja valitsemistaan aineistoista.
Kurssikerran ehkä haastavin osuus olikin päättää aineisto, josta tekisi kartat. Vaihtoehtoja nimittäin todellakin löytyy. Valitsin vaihtoehdoista numeron 1, eli kahden muuttujan kartan laatimisen. Aluksi ajattelin tehdä karttani jostain todella yksityiskohtaisesta ja päättömästä aiheesta, luokkaa kartta Addis Abeban baareista. Törmäsin kuitenkin samankaltaiseen ongelmaan, kuin Matias Sarajisto. Aineistojen löytäminen, varsinkin etsimäni kaltaisten yksityiskohtaisten, vie todella paljon aikaa ja niiden löytäminen voi olla myös ison tuskan takana. Arvostan aikaani ja mielenterveyttäni sen verran, että selailtuani jonkin aikaa erilaisia nettisivuja tulin päätökseen vaihtaa suunnitelmaani. Suunnitelman vaihdos oli lopulta melko dramaattinenkin, sillä päätin lopulta tehdä vain perus koropleettikarttoja jo aiemmin tutuksi tullutta Suomen kunnat -aineistoa hyödyntäen.
Aineistoiksi karttoihini valitsin ihmismaantieteeseen liittyviä tilastoja, sillä niiden tarkasteleminen on mielestäni hyvin mielenkiintoista. Etsin aineiston netistä ja lisäsin siihen join-komennolla Sotkanetin aineistoja. Ehkä työläin vaihe koko operaatiossa oli muokata aineistot Excelin avulla QGIS:siin sopiviksi. Hieman ongelmia tuotti myös kahden muuttujan esittäminen kartalla. Huumausainerikoksia sekä päihtyneiden säilöönottoja kuvaavia pylväitä sai muokata melko runsaasti, jotta ne sai edes jotenkin järkevästi näkymään kartoilta. Aluksi pylväät olivat aivan liian suuria ja tämän jälkeen taas aivan liian pieniä. Lopullisissa kartoissa onnistuin saamaan niistä melko järkevän kokoisia. Tämän syyn vuoksi kartoissa on tosin vain eteläisen Suomen alue.
Kuva 1. Omaisuusrikoksia kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.
Kuva 2. Omaisuus- ja huumausainerikoksia kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.
Kartasta (kuva 2) huomaa, että omaisuusrikoksia sekä huumausainerikoksia tapahtuu melko pitkälti samoilla alueilla. Omaisuusrikoksia tapahtuu melko tasaisesti myös ympäri maata (kuva 1). Suuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu erottuvat varsinkin kartalta. Muista alueista erityinen maininta Pohjanmaalle, jossa (kaiketi) Vaasaa lukuun ottamatta rikoksia on yleisesti melko vähän. Samainen alue erottuu myös myöhemmin toisesta kartasta (kuva 4). Alueen ympäristöään korkeammat lukemat ovatkin ehkä mielenkiintoisin havainto kartoista.
Kuva 3. Työttömien osuutta työvoimasta kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.
Työikäiseen väestöön kuuluu Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kaikki 15-74 -vuotiaat. Työttömien osuus työvoimasta on siis työttömät ihmiset, jotka kuuluvat työikäiseen väestöön. Kyseistä aineistoa (kuva 3) kuvaavasta kartasta erottuu negatiivisesti varsinkin itäinen Suomi. Itäisen Suomen korkeita lukemia selittää alueen kuntien heikompi tilanne. Iso osa alueen kunnista on muuttotappiollisia kuntia. Kunnista muuttaa esimerkiksi paljon nuoria ihmisiä pois isompiin kaupunkeihin.
Kuva 4. Työttömien osuutta työvoimasta ja päihtyneiden säilöönottoja kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.
Suuret päihtyneiden säilöönottomäärät eivät riipu pelkästään työttömyydestä. Työttömyys kuitenkin voi lisätä kurjuutta elämään, tämä taas voi johtaa esimerkiksi erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Ihmiset saattavat käyttää alkoholia ongelmien ratkaisemiseen tai tylsyyden ehkäisemiseen. Kartasta (kuva 4) huomaa, että päihtyneiden säilöönottoja on eniten melko samoilla alueilla kuin työttömiäkin. Alueilla, joissa työttömyyslukemat ovat pieniä ei esiinny paljoa päihtyneiden säilöönottojakaan.
Kartat eivät ole kovin monimutkaisia, eikä niiden laatiminenkaan ollut erityisen vaativa operaatio. Karttojen yksinkertaisuudesta huolimatta olen ihan tyytyväinen niihin. Kartat ovat melko selkeitä sekä helposti luettavia. Käyttämäni aineistot eivät olleet aivan samoja kuin aluksi suunnittelin, mutta ne ovat kuitenkin tyhjiä parempia. Ainakin säästin hieman aikaa sekä hermojani, muuten olisin luultavasti vielä vuodenkin päästä selailemassa erilaisia paikkatietoaineistoja sisältäviä nettisivuja ties mistä maailmankolkista. Myös fuksiläppärini säästyi (ainakin pahimmilta) viruksilta, kun en liian kauaa viettänyt aikaa kyseisillä nettisivuilla. 🙂
Kuva 5. Maailman kasvillisuusvyöhykkeet.
Kuva 6. Legenda maailman kasvillisuusvyöhykkeitä kuvaavalle kartalle.
Viimeisen kurssikerran kunniaksi tein kartan (kuva 5) maailman kasvillisuusvyöhykkeistä. Käytin pohja-aineistona koneeltani valmiiksi löytynyttä maailmankarttaa, jota käytettiin kurssilla aikaisemmin. Aineisto on kasvillisuusvyöhykkeiden esittämiseen hieman turhan tarkka, esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta löytyy mustia alueita (jotka kuvaavat esimerkiksi vuoristoja), jotka erottuvat turhan selkeästi lopputuloksesta. Muokkasin vyöhykkeiden alueiden värejä melko runsaasti, sillä alkuperäisessä aineistossa kartta oli pelkästään täynnä erilaisia kirkkaita värisävyjä. Kyseiset värivalinnat aiheuttaisivat migreeniä varmasti lähes kaikille karttaa tarkasteleville. Olisin voinut kuitenkin valita muutaman hieman erilaisen vihreän sävyn, sillä ne ovat legendassa (kuva 6) hieman turhan samankaltaisia.
Muiden kurssilaisten karttaesityksistä näin blogipostauksen loppuosassa erityismaininta Alex Nylanderin pesiviä lintulajeja kuvaaville kartoille. Pelkästään aineistojen saamisessa QGIS:siin on varmasti riittänyt tekemistä.
Loppumietteet
Kurssi oli mielestäni onnistunut varsinkin lähtökohdat huomioon ottaen. En ollut ennen kurssin alkua ikinä edes kuullut ohjelmasta nimeltään QGIS. Kurssikertojen jälkeen pystyn kuitenkin tuottamaan erilaisia karttaesityksiä ohjelman avulla ja hallitsen sen perusominaisuudet. Voisi sanoa, että ensimmäisen erän taistoni QGIS:siä vastaan päättyi tasapeliin. Ohjelma sisältää varmasti vielä paljon erilaisia toimintoja, joten voittajan julistaminen tässä vaiheessa olisi turhan aikaista.
Kokonaisuudessaan kurssi oli myös mielenkiintoinen. Blogin kirjoittaminen oli mukava tapa suorittaa kurssi ja toi sopivaa vaihtelua muihin kursseihin nähden. Kiitos sekä Artulle että muille GIS-velhoiksi pyrkiville kurssitovereille.
Lähteet:
Nylander, A. (2020) Kurssikerta 7, luettu 5.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/alny/
Sarajisto, M. (2020) Kurssikerta 7, luettu 5.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/matisara/
Sotkanet.fi https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku
Ecoregions. https://ecoregions2017.appspot.com/