Month: January 2020

Kolmannella kurssikerralla pääsimme tutustumaan jo Suomea suurempiin ympyröihin, sillä matkasimme tutustumaan Afrikan timanttikaivoksien, öljyesiintymien sekä konfliktien luokse. Matka sekä itse karttojen laatiminen oli paikoin lähes yhtä sekavaa kuin itse Syyrian sodan viimeisten juonenkäänteiden seuraaminen. Tästä huolimatta sain tehtyä kartat valmiiksi asti, kyseisen sodan kohdalla ratkaisujen löytäminen voi olla vielä asteen hankalampaa.

Tunnilla harjoittelimme erilaisten tietokantojen ja karttojen yhteen liittämistä (paikoin väkivalloinkin) sekä erilaisten Excel-tiedostojen tuomista QGIS:siin. Aineisto Afrikasta oli turhankin monipuolinen, joten ensimmäinen tehtävämme oli yhdistää sen kohteita. Kohteiden yhdistäminen oli helppo operaatio, eikä sen eteen tarvinnut nähdä paljoa vaivaa. Tämän jälkeen toimme lisää dataa aineistoon Excelistä. Myös datan tuominen QGIS:siin oli melko helppoa, huolimatta Excelin monista huolista liittyen siihen, mitä olimme tekemässä. Tosin ihan hyvä, että ohjelma kyselee käyttäjältään sitä, tietääkö tämä mitä on tekemässä. Ohjelmien oma varautuminen on saattaa pelastaa tietojen täydellisen katoamisen käyttäjän tekemien toimien seurauksena.

Tietokantojen liitos sekä uuden tiedon tuottaminen tietokantaan onnistui vielä tunnin alkuvaiheessa ongelmitta, mutta myöhemmin kun sama piti tehdä itse, niin muodostui hieman ongelmia. Itse tehdessä aluksi ei tietenkään muistanut enää, miten mikäkin toiminto tuli suorittaa. Pienen sekoilun sekä turhautumisen jälkeen toimintojen oikeat painikkeet löytyivät kuitenkin ohjelmasta. Tämän jälkeen tietojen tuottaminen aineistoon kävikin melko helposti.

Kuva 1. Afrikan öljyesiintymiä, timanttikaivoksia sekä konflikteja.

Tekemässäni kartassa (kuva 1) näkyy Afrikan timanttikaivosten, öljyesiintymien sekä konfliktien sijainti. Tai siis, tulisi näkyä. Timanttikaivosten taso on jäänyt muiden tasojen alle piileskelemään, joten timantteja eivät kartassa ole näkyvissä. Pitäisi ensi kerralla panostaa hieman karttojen viimeistelyyn, vaikkakin tuntien lopussa Kumpulan (lähes) viiden tähden opiskelijaravintoloiden kutsu on jo lähes vastustamaton. Tässä kohtaa varmaan ajattelet, että miksi en sitten parantanut karttaani jälkikäteen. Noh, yritin tehdä karttaa uudestaan, mutta kartan loppuvaiheessa QGIS päätti kaatua ja näin kartta katosi teille tietämättömille. Tämän jälkeen ajattelin, että tunnilla tehty hieman puutteellinen kartta saa kelvata. En kuitenkaan ole aivan yhtä ahkera kuin Joonatan Reunanen, joka kirjoitti bloginsa jo samana päivänä kurssikerran kanssa! Ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa.

Kartasta huomaa, että öljykenttien läheisyydessä on tapahtunut melko vähän konflikteja. Tämä on hieman yllättävää, sillä yleensä konflikteja tapahtuu siellä, missä on jotain arvokasta. Kenties öljykentät ovat kuitenkin niin tärkeitä valtioille sekä alueilleen, että niitä myös vartioidaan paremmin ja kynnys yrittää konfliktia niiden läheisyydessä on myös korkeampi. Jos kartan tietoihin yhdistäisi vielä tarkempaa dataa esimerkiksi siitä, milloin mikäkin konflikti on tapahtunut, se toisi vielä enemmän selkeyttä näiden taakse. Datan avulla voisi myös esimerkiksi tutkia vaikuttaako öljykenttien tai timanttikaivosten läheisyys paikallisten ihmisten elämään. Esimerkiksi internetkäyttäjien määrä näiden esiintymien läheisyydessä voisi havainnoida sitä, saavatko myös paikalliset ihmiset osansa kaivosten ja esiintymien tuottamista varoista, vai menevätkö kaikki tuotot vain kansainvälisille suuryrityksille. Miklas Kuoppalalla on esimerkiksi mielenkiintoinen kartta blogissaan, josta näkyy Afrikan internetkäyttäjien määrä valtioittain. Kyseisestä kartasta huomaa sen, että varsinkin Pohjois-Afrikassa on vähän internetin käyttäjiä, vaikka alueella on öljyesiintymiä.

Kuva 2. Suomen valuma-alueita sekä tulvaindeksi.

Toinen tunnilla tekemäni kartta (kuva 2) kuvaa Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Tämäkin kartta voisi olla hieman paremmin viimeistelty. Tulvaindeksiä kuvaavat värisymbolit jäävät varsinkin Etelä-Suomessa hieman järvisyysprosenttia kuvaavien pylväiden taakse piiloon. Kartta on myös hieman epäselvä pylväsitä johtuen. Järvisyysprosentti on kuvassa sitä suurempi, mitä suurempi pylväs on. Suurimmat pylväät sijaitsevat varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjanmaan alueella taas on suurempi pylväiden keskittymä. Syitä pylväiden sijainnille sekä koolle on useita. Kaikki ovat varmasti kuulleet uutisista varsinkin keväisin Pohjanmaan tulvista, tämä selittää alueen runsasta pylväiden määrää.  Myös tulvaindeksin lukemat ovat suurimpia Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomen alueella, vaikkakin etelän lukemat eivät kunnolla näykään. Kartan sisältämät tiedot eivät ole kovin yllättäviä, kuten Elias Hirvikoski myös blogissaan mainitsee.

Kolmannen kurssikerran jälkeen mielipide QGIS:sistä on jo hieman positiivisempi. Tutustumalla ohjelmaan paremmin sen käyttökin alkaa olemaan jo hieman helpompaa. Melko yllättävää, että toistamalla asioita ne voi myös vähitellen oppia, eikö olekin. Tälläkään kertaa tosin ei selvitty ilman turhautumista eikä QGIS:sin temppuilua. Seuraavia kurssikertoja odotellessa voikin yrittää tehdä sopimusta ohjelman kanssa – jos opettelen käyttämään (perus)toimintojasi aiempaa paremmin niin kenties voit hieman vähentää ylimääräisiä temppuilujakin?

Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/eliashir/

Kuoppala, M. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/

Reunanen, J. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/

Toisella kurssikerralla tarkoituksena oli tutustua QGIS:sin erilaisiin työkaluihin sekä selvittää miten erilaiset karttaprojektiot vaikuttavat karttojen pinta-aloihin. Ensimmäisen kurssikerran blogin lopetin odottaviin tunnelmiin seuraavia kertoja kohti. Näin jälkikäteen ajateltua tämä oli virhe, sillä toinen kurssikerta olikin huomattavasti hermoja raastavampaa kuin ensimmäinen.

Tunnin aluksi tutustuimme hieman erilaisiin datan lähteisiin. Nykyisin ilmaista dataa on saatavilla hyvin paljon, käyttäjän tehtävänä on vain osata käyttää erilaisia lähteitä. Myös monet eri tahot tuottavat aineistoja, tällä kertaa tutustuimme varsinkin Tilastokeskuksen tuottamaan dataan. Ennen kuin pääsimme itse kokeilemaan datan lataamista, tutustuimme erilaisiin ladattaviin aineistoihin ja rajapintoihin, kuten WFS-palvelut ja WMS-palvelut. Osio meni hieman ohi itseltäni heikon keskittymisen vuoksi, keskittymisongelmien aiheuttajaksi syytän aikaista aamua ja edellisen yön heikkoja yöunia. Tähän tosin vaikutti myös samankaltaiset syyt mitä Matias Sarajisto mainitsee blogissaan. Omat tietoni tietokoneiden tiedostomuodoista sekä rajapinnoista ovat myös melko rajoittuneet.

Erilaisiin datoihin tutustumisen jälkeen pääsimme itse kokeilemaan datan lataamista QGIS-ohjelmaan. Latasimme ohjelmaan karttatasoja WFS-palvelun kautta. Itse datan siirtäminen ohjelmaan oli helppoa, sillä Moodlessa oli suora linkki, joka tuli vain lisätä ohjelmaan. Ensimmäisessä kartassa käytimme Mercatorin projektiota (kuva 1). Itse kartan laatiminen oli melko helppoa ohjeita seuraamalla. Omassa kartassani olisin voinut muokata legendan tietoja sekä otsikkoa selvemmäksi. Nyt legenda sisältää turhan monta numeroa eri luokkien perässä.

Kuva 1. Pinta-alojen vertailua kuvaava kartta.

Kartan laatiminen oli mielenkiintoinen operaatio siinä mielessä, että se osoittaa hyvin kuinka eri projektiot vääristävät pinta-aloja. Varsinkin Pohjois-Suomen pinta-alat vääristyvät paljon. Tämän vuoksi karttaprojektiolla on paljon merkitystä ja sen tulee olla sama koko maassa, kuten Pihla Haapalo blogissaan kirjoittaa.

Jos kartan laatiminen tunnilla oli vielä melko vaivaton operaatio, niin samaa ei voi sanoa kartasta, jonka tein tunnin jälkeen. QGIS:siä omalla kannettavalla avatessani ensiksi huomasin, että ohjelma oli ilmeisesti itse päivittänyt itsensä uudempaan versioon, sillä versio oli eri kuin aikaisemmin käyttämäni. En kuitenkaan jaksanut kiinnittää tähän sen enempää huomiota ja aloitin tehtävän tekemisen koneestani löytyvällä versiolla.

Itse datan lisääminen QGIS:siin kävi vielä melko vaivattomasti, mutta sen jälkeen lähes koko loppu olikin yhtä tappelua ohjelman kanssa. Ensimmäinen ongelma oli se, että QGIS ei jostain syystä suostunut muokkaamaan Field calculator -toiminnossa kohtaa field length ollenkaan. Yritin erilaisia tapoja, jotta pystyisin muokkaamaan sitä, mutta lopulta en useista yrityksistä huolimatta onnistunut. Päätin siis jatkaa muokkaamatta kyseistä kohtaa ollenkaan. Seuraavat ongelmat kohtasin siinä, että ohjelma ei suostunut muokkaamaan karttaa, vaikka vaihdoin projektiota. Kokeilin eri projektioita moneen otteeseen sekä suljin ja avasin QGIS:sin uudelleen useita kertoja. Yrityksistä huolimatta ohjelma ei halunnut muokata projektiota ollenkaan.

Lopulta useamman tunnin taistelun jälkeen sain aikaiseksi kartan (kuva 2), jossa näkyy projektion aiheuttamaa vääristymää. Ainoa ongelma kartassa on se, että en tiedä mitä projektiota kartta lopulta kuvaa. Yritys oli saada kartta tehtyä kuvaamaan Robinsonin projektiota, mutta oman karttani lopputulos näytti melko erilaiselta kuin opiskelijakaverini kartta, jossa oli käytetty kyseistä projektiota. QGIS tosin väitti, että kartta kuvaa Robinsonin projektiota. Monen tunnin taistelun jälkeen en enää tiennyt, saati välittänytkään siitä, kuka tai mikä oli lopulta oikeassa. Sain kuitenkin jonkinlaisen kartan tehtyä, tämä oli itsessään jo erävoitto.

Kuva 2. Pinta-alojen vertailua tuntemattomassa projektiossa kuvaava kartta.

Toisesta kurssikerrasta en Mikko Kangasmaan tavoin oppinut juuri mitään. Sain kuitenkin tavoitteeni saavutettua, eli tehtyä jonkinlaisen kartan. Toivottavasti seuraavilla kurssikerroilla saan paremmin selvää QGIS:sin metkuista sekä ominaisuuksista. Tietokoneohjelmalle taistelun häviäminen olisi kuitenkin melko noloa, eihän ohjelmalla ole edes kättä, jota nostaa pystyyn voiton merkiksi.

Lähteet:

Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Haapalo, P. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/

Sarajisto, M. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/matisara/

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme ohjelmaan nimeltä QGIS. Ohjelma oli minulle täysin uusi, en siis ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt tai nähnytkään koko ohjelmaa. Ajatus tutustua täysin uuteen ohjelmaan kahdeksalta aamulla ei ole se kaikista mukavin, mutta tutustuminen sujui jopa melko hyvin.

Ensimmäinen tehtävämme kurssilla oli tuottaa kartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöistä. Kartta oli melko helppo toteuttaa, kunhan seurasi ohjeita. Tehtävää tehdessä tulin myös huomanneeksi hyvin sen, että QGIS ei todellakaan välitä ollenkaan väreistä. Kartan valmis väritys ei nimittäin ollut mitenkään esteettisesti kaunista katsottavaa, onneksi värien muokkaaminen oli kuitenkin melko helppo toimenpide. Kartan tekeminen oli yleisesti hyvää harjoitusta ohjelman perustoimintojen käyttöön.

Ensimmäisen kurssikerran kotitehtävänä oli toteuttaa vapaavalintainen koropleettikartta hyödyntäen Suomen kunnat 2015 -aineistoa. Valitsin aineistoksi kuntien palveluastetta prosentteina kuvaavan aineiston. Kartan laatimen oli aluksi hieman hankalaa, sillä ensimmäisestä kurssikerrasta oli jo melkein viikko aikaa. Viikossa ehtii selvästi unohtaa hyvin asioita. Hetken ohjelman kanssa leikkimisen sekä Moodlen ohjeiden lukemisen jälkeen muistini kuitenkin virkistyi. Tämän jälkeen kartan tuottaminen olikin jo melko helppoa. Myös kartan lisätietojen, kuten legendan ja pohjoisnuolen lisääminen oli vaivatonta.

Kuva 1. Kuntien palveluaste prosentteina, 2015

Kartasta (kuva 1) tuli mielestäni melko onnistunut ensimmäiseksi kartakseni ohjelman avulla. Eri prosenttilukuja kuvaavat värit erottuvat selkeästi toisistaan, tämä helpottaa kartan lukemista. Näin jälkikäteen tosin huomasin, että kuvaan olisi voinut lisätä otsikon sille, mitä kartta esittää.

Ensimmäisen harjoituksen jälkeen ohjelman käytöstä jäi melko positiviinen kuva. Kaikkien työkalujen löytäminen vaatii tosin vähän kärsivällisyyttä sekä parempaa tutustumista ohjelmaan. Ensimmäisen kartan laatiminen toimi siis hyvänä tutustumisena ohjelmaan, mutta kuten Alex Nylander kirjoittaa blogissaan, niin “jos edellä mainitut tehtävät tuntuivat jossain määrin helpoilta, odottanee seuraavilla kurssikerroilla paluu maankamaralle”. Seuraavia kurssikertoja siis odotellessa.

Lähteet:
Nylander, A. (2020) Kurssikerta 1: Kohti QGISiä ja sen yli! Luettu: 21.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/alny/