Toisella kurssikerralla tarkoituksena oli tutustua QGIS:sin erilaisiin työkaluihin sekä selvittää miten erilaiset karttaprojektiot vaikuttavat karttojen pinta-aloihin. Ensimmäisen kurssikerran blogin lopetin odottaviin tunnelmiin seuraavia kertoja kohti. Näin jälkikäteen ajateltua tämä oli virhe, sillä toinen kurssikerta olikin huomattavasti hermoja raastavampaa kuin ensimmäinen.
Tunnin aluksi tutustuimme hieman erilaisiin datan lähteisiin. Nykyisin ilmaista dataa on saatavilla hyvin paljon, käyttäjän tehtävänä on vain osata käyttää erilaisia lähteitä. Myös monet eri tahot tuottavat aineistoja, tällä kertaa tutustuimme varsinkin Tilastokeskuksen tuottamaan dataan. Ennen kuin pääsimme itse kokeilemaan datan lataamista, tutustuimme erilaisiin ladattaviin aineistoihin ja rajapintoihin, kuten WFS-palvelut ja WMS-palvelut. Osio meni hieman ohi itseltäni heikon keskittymisen vuoksi, keskittymisongelmien aiheuttajaksi syytän aikaista aamua ja edellisen yön heikkoja yöunia. Tähän tosin vaikutti myös samankaltaiset syyt mitä Matias Sarajisto mainitsee blogissaan. Omat tietoni tietokoneiden tiedostomuodoista sekä rajapinnoista ovat myös melko rajoittuneet.
Erilaisiin datoihin tutustumisen jälkeen pääsimme itse kokeilemaan datan lataamista QGIS-ohjelmaan. Latasimme ohjelmaan karttatasoja WFS-palvelun kautta. Itse datan siirtäminen ohjelmaan oli helppoa, sillä Moodlessa oli suora linkki, joka tuli vain lisätä ohjelmaan. Ensimmäisessä kartassa käytimme Mercatorin projektiota (kuva 1). Itse kartan laatiminen oli melko helppoa ohjeita seuraamalla. Omassa kartassani olisin voinut muokata legendan tietoja sekä otsikkoa selvemmäksi. Nyt legenda sisältää turhan monta numeroa eri luokkien perässä.
Kuva 1. Pinta-alojen vertailua kuvaava kartta.
Kartan laatiminen oli mielenkiintoinen operaatio siinä mielessä, että se osoittaa hyvin kuinka eri projektiot vääristävät pinta-aloja. Varsinkin Pohjois-Suomen pinta-alat vääristyvät paljon. Tämän vuoksi karttaprojektiolla on paljon merkitystä ja sen tulee olla sama koko maassa, kuten Pihla Haapalo blogissaan kirjoittaa.
Jos kartan laatiminen tunnilla oli vielä melko vaivaton operaatio, niin samaa ei voi sanoa kartasta, jonka tein tunnin jälkeen. QGIS:siä omalla kannettavalla avatessani ensiksi huomasin, että ohjelma oli ilmeisesti itse päivittänyt itsensä uudempaan versioon, sillä versio oli eri kuin aikaisemmin käyttämäni. En kuitenkaan jaksanut kiinnittää tähän sen enempää huomiota ja aloitin tehtävän tekemisen koneestani löytyvällä versiolla.
Itse datan lisääminen QGIS:siin kävi vielä melko vaivattomasti, mutta sen jälkeen lähes koko loppu olikin yhtä tappelua ohjelman kanssa. Ensimmäinen ongelma oli se, että QGIS ei jostain syystä suostunut muokkaamaan Field calculator -toiminnossa kohtaa field length ollenkaan. Yritin erilaisia tapoja, jotta pystyisin muokkaamaan sitä, mutta lopulta en useista yrityksistä huolimatta onnistunut. Päätin siis jatkaa muokkaamatta kyseistä kohtaa ollenkaan. Seuraavat ongelmat kohtasin siinä, että ohjelma ei suostunut muokkaamaan karttaa, vaikka vaihdoin projektiota. Kokeilin eri projektioita moneen otteeseen sekä suljin ja avasin QGIS:sin uudelleen useita kertoja. Yrityksistä huolimatta ohjelma ei halunnut muokata projektiota ollenkaan.
Lopulta useamman tunnin taistelun jälkeen sain aikaiseksi kartan (kuva 2), jossa näkyy projektion aiheuttamaa vääristymää. Ainoa ongelma kartassa on se, että en tiedä mitä projektiota kartta lopulta kuvaa. Yritys oli saada kartta tehtyä kuvaamaan Robinsonin projektiota, mutta oman karttani lopputulos näytti melko erilaiselta kuin opiskelijakaverini kartta, jossa oli käytetty kyseistä projektiota. QGIS tosin väitti, että kartta kuvaa Robinsonin projektiota. Monen tunnin taistelun jälkeen en enää tiennyt, saati välittänytkään siitä, kuka tai mikä oli lopulta oikeassa. Sain kuitenkin jonkinlaisen kartan tehtyä, tämä oli itsessään jo erävoitto.
Kuva 2. Pinta-alojen vertailua tuntemattomassa projektiossa kuvaava kartta.
Toisesta kurssikerrasta en Mikko Kangasmaan tavoin oppinut juuri mitään. Sain kuitenkin tavoitteeni saavutettua, eli tehtyä jonkinlaisen kartan. Toivottavasti seuraavilla kurssikerroilla saan paremmin selvää QGIS:sin metkuista sekä ominaisuuksista. Tietokoneohjelmalle taistelun häviäminen olisi kuitenkin melko noloa, eihän ohjelmalla ole edes kättä, jota nostaa pystyyn voiton merkiksi.
Lähteet:
Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/
Haapalo, P. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Sarajisto, M. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/matisara/