QGIS, jo viikon vanha ystäväni…

Kehitystä on tapahtunut, eikö?

Näin ainakin toivoin, kun jälleen avasin QGIS:n kotona. Toisen viikon luennolla harjoiteltiin lisää QGIS:n toimintoja, tällä kertaa erilaisten karttaprojektioiden avulla. Opimme muun muassa kuinka tehdä valitsemista alueista uusi taso ja sitä rataa. Koin onnistumisia luennolla tehdyissä tehtävissä, mutta heti kun piti kokeilla ilman apua itse, kaikki tieto vuosi ulos korvistani. Opetuksen tahti oli ehkä hieman liian nopeaa aikaisen aamuherätyksen jäljiltä. Noh, päätin huolehtia projektioista vasta kotona. Huomenna tarttuisin härkää sarvista ja tekisin maailman hienoimmat kartat! Tai ehkä ylihuomenna. Tai viikonloppuna… Jep, niinhän siinä kävi että unohdin asian tyystin ja nyt tätä blogimerkintää kirjoittaessa olen ladannut peräti kolme kalenteri- ja muistilistasovellusta kännykälleni. En varmasti joutuisi valittamaan, jos muistaisin tehdä tehtävät silloin, kun QGIS:n toiminta on vielä jotenkuten tuoreessa muistissa.

Ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin kääriä hihat ja ryhtyä töihin. QGIS auki, check. Harjoitusohjeet auki, check. Muiden blogit auki koska tiedän, että tarvitsen apua seuraavan kahden minuutin aikana, check. Ensimmäisenä haasteena oli valita TM35FIN:n lisäksi neljä muuta projektiota, joista muodostaa sitten taulukko. Taulukossa tulee näkyä kaikkien pinta-ala, niiden ero ja prosentuaalinen ero, sekä samat jutut pituuksilla. Tunsin oloni neroksi, kun sain taulukon tehtyä omin avuin ilman sen suurempia takapakkeja. Jouduin kyllä vlikaista hieman suuntaa Janne Turusen blogista, sillä en ollut satavarma prosenttilaskutaidoistani. Taulukkoni kuitenkin muistutti kaukaisesti Jannen erinomaisesti tehtyä taulukkoa, joten uskalsin muuttaa siitä kuvan ja liittää sen blogiini. Kaikki arvot ovat mitattu karttapinnalla (cartesian).

Ja sitten karttojen äärelle

Alku sujui suhteellisen sutjakasti. Pääsin omin avuin siihen pisteeseen, että piti luoda TM35FIN-karttaprojektion pinta-alataso attribute tableen. Sen jälkeen tarkoituksena oli valita toinen projektio ja luoda senkin pinta-alasta oma sarakkeensa. Tähän yksinkertaiseen toimintoon minulla kului varmaan lähemmäs tunti. Kaivettuani viimeisetkin avunrippeet harjoitusohjeesta ja muiden blogeista suuntasin tallennettuihin zoom-videoihin. Kelaamalla eteenpäin löysin tarvitsemani avun, hurraa! Homma lähti luistamaan nopeammin kuin autot viimepäiväisestä lumimyrskystä. Alla olevassa kuvassa 1 näkyy Mercatorin projektion vääristymät verrattuna TM35FIN-projektioon. Näin myöhemmin olisin voinut tarkentaa legendassa, mihin numeroilla viitataan. Ne siis kertovat, kuinka monta kertaa suurempina Mercatorin projektio näyttää alueen pinta-alat kuin TM35FIN:ssä.

Koen kartan onnistuneen hyvin, varsinkin monen tunnin taistelun jälkeen. Ehkä vielä joku päivä QGIS häviää minun taidoilleni, mutta se ei tule tapahtumaan lähiaikoina. Lopulta tärkeintä kuitenkin on, että tuotos saatiin valmiiksi ja se on suhteellisen luettava. Kuvassa 2 jatkuu hieman eri värimaailmalla kartta Eckert III -projektiosta suhteessa TM35FIN-projektioon. Yleisesti pidän karttojen ulkonäöstä ja värivalinnoistani. Sisällöltä koen myös onnistuneeni näyttämään kaiken olennaisen. Kaipaan silti vielä harjoitusta, mutta eiköhän tässä seuraavien viikkojen aikana oma osaaminen kehity (toivottavasti…).

Vertaillaan hieman yllä olevien karttojen sisältöä. Mercator vääristää huomattavasti Suomea verrattuna TM35FIN-projektioon: mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempina Mercator näyttää kunnat. Aivan Lapin pohjoispäässä alueet ovat jopa seitsenkertaisia! Uudenmaan alueella vääristymät lähenevät jo nelinkertaista kokoa. Mercator on oikeakulmainen projektio, jossa pinta-alat ja muodot vääristyvät suuresti pituuksien ollen lähellä todellisuutta. Tästä johtuen mitä kauemmas mennään päiväntasaajalta, sitä suurempina alueet näkyvät. Mercatorin projektiota hyödynnetään esimerkiksi merenkulussa. (Britannica, 2018).

Eckert III vääristää aikalailla kaikkea, mitä voi kartalla kuvata: pituuksia, pinta-aloja, suuntia, kulmia… Mutta mittakaava pysyy samana. Päiväntasaajan poistuttaessa valtiot alkavat kaartua ja muuttaa muotojaan. Eckert III -projektiota käytetäänkin vain maailmankarttana, jossa valtioiden ulkonäöllä ei ole niin väliä. (Esri, 2022).

Vaikka luomani kartat näyttävät samalta, tarkastellessa legendaa huomataan Mercatorin vääristävän huomattavasti enemmän. Salla Kärkkäinen mainitsi hienosti blogissaan, että legendan luokkien määrällä voidaan vaikuttaa paljonkin siihen, millaisen kuvan kartta esittää. Kannattaa siis kiinnittää karttoja lukiessa erityisesti huomiota legendaan, sillä se saattaa muuttaa käsitystäsi kartasta täysin.

Kaiken kaikkiaan tämänviikkoinen harjoitus sujui vähemmillä hermoromahduksilla, mutta matkaa kuitenkin on. Ehkä ensi luennon jälkeen keskityn täysillä tehtävään ja hoidan sen kuin mestari! (tai sitten koko asia muistuu mieleeni vasta sunnuntai-iltana… Kumman puolesta lyöt vetoa?)

Lähteet:

Janne Turunen (27.1.2022). Geoinformatiikan mystiset menetelmät. QGIS osa kaksi – syvemmälle kaninkoloon. https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/ (Luettu 31.1.2022).

Salla Kärkkäinen (26.1.2022). Sallan blogi: Viikko 2: Kuntien avainlukuja ja gissiä. https://blogs.helsinki.fi/karkkais/2022/01/26/viikko-2-kuntien-avainlukuja-ja-gissia/ (Luettu 31.1.2022)

Britannica, The Editors of Encyclopaedia. “Mercator projection”. Encyclopedia Britannica, 11 Sep. 2018, https://www.britannica.com/science/Mercator-projection. (Luettu 31.1.2022)

Esri. Eckert III. ArcGis Pro. https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/eckert-iii.htm. (Luettu 31.1.2022)