Kurssikerta 2, Teema, teema, OHO! Ja uudestaan.

Toisen kurssikerran ohjelmassa oli tutustuminen MapInfolla luotavissa oleviin teemakarttoihin. Erilaisia teemakarttatyyppejä on useita ja osa niistä sopii paremmin absoluuttisten arvojen esittämiseen kun taas toiset suhteellisiin arvoihin. Jotkin teemakarttatyypit ovat jopa niin villejä, että niillä voi esittää kummankinlaisia arvoja ilman suurempia ongelmia. Teemakarttoihin tutustuttiin tekemällä jokaisella tyypillä oma kartta. Tutustumisen jälkeen on aina aika siirtyä tositoimiin, eli tällä kurssikerralla luoda itse kahden muuttujan teemakartta.

MapInfon teemakartat

MapInfolla on mahdollista liittää kartan päälle pylväs- tai ympyrädiagrammi, jolloin saadaan aikaiseksi kartogrammi. Näillä teemakartoilla voidaan esittää niin absoluuttisia kuin suhteellisiakin lukuja ja yhdessä koropleettikartan kanssa tulos voi olla varsin informatiivinen. Sanni Koppasen selkeästi muotoiltua tekstiä suoraan lainaten: ”Graduated-teemakartta on omiaan kuvamaan absoluuttisia arvoja, jotka ilmenevät erikokoisilla symboleilla. Pistekartta on myös hyvä vaihtoehto absoluuttiselle arvoille. Huomion arvoista on, että MapInfon pistekartan pisteet ilmestyvät satumanvaraisiin paikkoihin, joten se ei sovi ilmiöiden paikallistamiseen. Individual-kartassa jokainen muuttuja saa oman värinsä. Grid muodostaa liukuvärjätystä ja jatkuva pintaisesta teemakartan. Grid-karttaa käytetään kolmiuloittesen kartan pohjana.”

”Tavallisten” eli kaksiuloitteisten teemakarttojen lisäksi MapInfolla voidaan luoda myös kolmiuloitteisia karttoja, mikäli tekniikka toimii oikein. Jos tekniikka ei toimi on tuloksena parhaimmillaan muutama harmaa nyppylä ja pahimmillaan virheilmoitusten vuori. Edelleen Koppasta mukaillen: ”Prismaattinen kartta on kolmiuloittenen pylväsdiagrammi ja se käsittelee kaikkia kohteita toisistaan riippumattomina. Aidosti kolmiuloittenen 3D-kartta muodostuu grid-kartan pohjalta.”

Kolmiulotteinen kartta vaatii lukijaltaan hieman avaruudellista hahmotuskykyä ja on lisäksi sen verran erikoinen esitysmuoto, että toisen teeman liittäminen karttaan olisi äärimmäisen hankalaa ja epäesteettistä. Kuten Minttu Haapanen blogissaan kirjoitti: ”Päällekkäisiä teemakarttoja tehdessä on tärkeää säilyttää kartan luettavuus ja selkeys. Kannattaa myös miettiä onko aiheellista tehdä päällekkäisiä teemakarttoja vai tyytyäkö kahteen erilliseen karttaan.” Eli jos kaksi teemaa samalla kartalla saa aikaan lähinnä diagrammeista ja väreistä puuroutunutta mössöä, on parempi tehdä kaksi erillistä karttaa.

Tehtävä: Kahden teeman kartta

Alunperin tein teemakartan Etelä-Suomen kuntien työttömyysasteesta ja elinkeinorakenteesta koropleettikartan ja ympyrädiagrammin avulla. Kyseinen kartta oli kartografisesti ihan kiva ja olisi ollut kiinnostavaa tietää onko työttömyyden ja elinkeinorakenteen välillä korrelaatiota. Ihana tietokoneeni päätti kuitenkin vetää harmaan palkin kartan poikki, joten tulkinta on mahdotonta. Tein mieluummin uuden kartan uudesta aiheesta ja toisesta alueesta kuin saman vanhan uudestaan. Oli kartan katoamisesta hyötyäkin, pari kertaa kun tekee uudestaan niin teemakartan teko sujuu jo nopeasti rutiinilla ja vaikein vaihe onvärien valitseminen.

Kuva 1.

Uusi ja mahtava karttani on Pohjois-Pohjanmaan väestörakenna ja korkeakoulutettujen osuus väestöstä. Kartalla on esitetty korkeakoulutettujen osuus koropleettina eri violetin sävyillä siten, että suurin arvo on tummimmalla. Luokkia on vain kolme, jotta ne erottuisivat toisistaan selkeästi diagrammienkin kanssa. Kuten kuvasta 1. näkyy on korkeakoulutettujen osuuden jakauma lievästi vino, mutta eniten epämääräinen, joten päädyin käyttämään luokittelumenetelmänä kvantiileita.

Väestörakenne on esitetty kartalla ympyrädiagrammina, jossa 0-14 vuotiaiden osuus on vihreällä, 15-64 vuotiaiden osuus sinisellä ja 65-vuotta täyttäneiden osuus epämääräisellä vihertävällä sinisellä. Kaksi viimeistä väriä eivät erotu toisistaan kovinkaan hyvin, mutta valitsin ne tarkoituksella, sillä tavoitteenani on tutkia vaikuttaako korkeakoulutettujen osuus lasten määrään. Näin ollen tahdoin lasten osuuden kokonaisuudesta tarkastelemisen olevan helppoa, jolloin on mielestäni hyvä, etteivät kaksi muuta ryhmä pahemmin erotu toisistaan.

Maailmalla on huomattu, että naisten koulutus ja lukutaito vähentää naisten lapsilukua. Näin ollen pohdin vaikuttaisiko ihmisten korkeakoulutus ylipäänsä Suomessa lasten määrään alueella. Pohjois-Pohjanmaan valitsin alueeksi, koska alueella on yliopistokaupunki Oulu, sekä pienempiä kuntia, joissa ei ole yhtä suuria kaupunkeja. Tällä valinnalla saan aineistooni hieman vaihtelua.

Tulkintaa kartalta

Kartalta voidaan tulkita, että suurin korkeakoulutettujen osuus on odotetusti Oulussa ja sitä ympäröivissä kunnissa kartan keskellä. Ylimpään luokkaan kuuluvat myös erillään olevat Raahe, Oulainen ja Ylivieska. Korkeakoulutettujen sijoittuminen Ouluun ja sen välittömään läheisyyten on odotettavaa erityisesti siksi, että Oulu on yliopistokaupunki ja lisäki yksi pohjoisen Suomen suurimmista asutuskeskittymistä. Muualla korkeakoulutettujen osuus on vähäistä, mikä sekin on normaalia, sillä korkeakoulutetut useimmiten keskittyvät kaupunkeihin, joissa on enemmän omaa alaa vastaavia töitä.

Lasten määrä näyttäisi vaihtelevan paljon kunnittain ilman selkeää yhteyttä korkeakoulututkintoihin. Esimerkiksi Oulun naapurikunnissa on lasten osuus iso, kun taas itse Oulussa vain kohtalainen. Tätä voi kuitenkin selittää se, että Oulun väkiluku on n. 140 000 ja naapurikuntien parhaimmillaankin vain 18 000 asukasta. Koska Oulussa on niin huomattavasti paljon enemmän ihmisiä, on myös vanhempia ihmisiä paljon, jolloin lasten osuus näyttää vähäisemmältä kuin naapurikunnissa. Kuitenkin MapInfon tietojen perusteella (asukasluku 141 761 ja 0-14 vuotiaiden osuus 17%) on Oulussa n. 24 000 lasta, eli enemmän kuin yhdessäkään naapurikunnassa asukkaita yhteensä.

Myöskin matalamman korkeakoulutason kunnissa, esimerkiksi alueen etelä reunalla sijaitsevat kunnat Sievi, jossa lasten osuus on 27,3% ja sen melkein naapurissa Pyhäjärvi, jossa lapsia on vain 14,4%. Kurssikerralla 1 Viljami Ruohonen teki koropleettikartan koko Suomen 0-14 vuotiaiden osuudesta kunnittain. Ruohosenkin kartassa Pohjanmaan seutu erottuu selvästi muusta maasta.

Koska korkeakoulutettujen osuudella ja lasten osuudella ei näytä olevan korrelaatiota pitää syitä etsiä muualta. Yksi mahdollinen ja todennäköinen syy on kristillisten herätysliikkeiden hallitseva uskonnollinen asema läntisellä rannikkoalueella, näissä liikkeissä kun on tapana hankkia paljon lapsia. Lisäksi Ruohosen koko maan karttaa tarkastellessa voidaan havaita lasten suhteellisten osuuksien olevan suurimpia suurten kaupunkien lähiseuduilla. Tämä oletettavasti johtuu siitä, että kaupunkien lähellä on paremmat palvelut, kuten päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset, sekä työpaikkoja lasten vanhemmille. Sen sijaan Suomen itäosat ja Lappi sijoittuvat alimpaan luokkaan, eli niissä lasten määrä on vähäinen. Tämä voi johtua siitä, että kyseisillä seuidulla välimatkat ovat varsin pitkät, jolloin lasten kanssa on hankala liikkua paikasta toiseen eikä seutu silloin houkuttele perheitä asettumaan alueelle.

Yhteenveto

Kurssikerran tuloksena osaan mielestäni tehdä varsin kelvollisia teemakarttoja nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi hallitsen erilaiset karttatyypit ja niiden soveliaat käyttötarkoitukset kohtalaisen hyvin. Karttojen visuaalisessa ilmeessä ja varsinkin sommittelussa olisi vielä parantamisen varaa. MapInfo tosin on todellakin paikkatieto-ohjelma, eikä grafiikkaohjelma kuten vaikkapa TVT2-kurssilta tuttu CorelDraw, jolla kaikkea oli äärimmäisen helppo muokata. MapInfossa diagrammit sijoittuvat tasan alueen keskipisteeseen ja niiden siirteleminen siitä suotuisampaan paikkaan on äärimmäisen hankalaa. Tokihan voisin käyttää CorelDraw:ta, mutta kyseistä ohjelmaa ei kotikoneeltani löydy ja kurssikertojen puitteissa ei yleensä ehdi kovin ihmeellisiä kikkailuja tehdä.

Lähteet:

Haapanen, M. (2012). Kurssikerta 2. – Teemaa teeman päälle” 3.2.2012
< https://blogs.helsinki.fi/minhaapa/2012/01/26/toinen-tunti-teemaa-teeman-paalle/>

Histogrammityökalu

<http://illuminations.nctm.org/ActivityDetail.aspx?ID=78>

Koppanen, S. (2012) Kurssikerta 2. Muut teemakartat ja kahden päällekkäisen kartan käyttö 3.2.2012
< https://blogs.helsinki.fi/skoppane/2012/01/31/kurssikerta-2-muut-teemakartat-       ja-kahden-paallekkaisen-kartan-kaytto/>

Ruohonen, V. (2012). Kurssikerta 1 – Mistä se tulikaan?  3.2.2012
< https://blogs.helsinki.fi/viljamir/2012/01/22/kurssikerta-1-%E2%80%93-%E2%80%9Dmista-se-tulikaan%E2%80%9D/>

12 thoughts on “Kurssikerta 2, Teema, teema, OHO! Ja uudestaan.

  1. The Zune concentrates on being a Portable Media Player. Not a web browser. Not a game machine. Maybe in the future it’ll do even better in those areas, but for now it’s a fantastic way to organize and listen to your music and videos, and is without peer in that regard. The iPod’s strengths are its web browsing and apps. If those sound more compelling, perhaps it is your best choice.

  2. I appreciate, lead to I discovered exactly what I used to be taking a look for. You have ended my 4 day long hunt! God Bless you man. Have a nice day. Bye

  3. Everything is very open with a precise clarification of the issues. It was truly informative. Your site is very useful. Thanks for sharing!

  4. Way cool! Some very valid points! I appreciate you writing this article and also the rest of the site is really good.

  5. I blog frequently and I genuinely thank you for your information. The article has really peaked my interest. I am going to bookmark your website and keep checking for new information about once a week. I subscribed to your Feed too.

  6. Greetings! Very helpful advice in this particular article! It’s the little changes which will make the most important changes. Many thanks for sharing!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *