University of Helsinki
En voi sietää yksisuuntaista viestintää. Eniten inhotti pääministeri Sipilän televisioitu monologi hänen hallituskautensa alussa. Eilen STM:n arvostettu projektijohtaja Päivi Nerg alentui tekemään yksisuuntaista ja mustavalkoista keskustapolitiikkaa amatöörimäisellä youtube-videollaan.
Yksisuuntainen viestintä tuottaa vastakkaisasetelmia, jotka ovat yhteiskunnallisen uudistamisen kannalta haitallisia. Se tapa miten Päivi Nerg videossaan puhuu maakuntamallin vastustajista on juuri yksisuuntaista vastakkainasettelun lietsomista.
Sote-kritiikki, jota myös itse olen eri yhteyksissä esittänyt, ei ole kategorista uudistamisen vastustamista. Kyse on tärkeiden asioiden huolenpidosta!
Nyt esitetty maakuntamalliin kohdistuva kritiikki ei tarkoita sitä, että kriitikot haluaisivat jämähtää nykytilaan. Valtakunnassa vallitsee nimittäin laaja yhteisymmärrys esimerkiksi siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjätaho tule olla kuntia suurempi organisaatio. Kritiikin ydin on siinä, miten ja minkälaisiksi nämä uudet organisaatiot luodaan ja minkälaisella aikataululla.
Nykyisessä maakuntamallissa moni asia on vinksallaan ja näistä ongelmista on viestineet muun muassa kaikki suuret kaupungit. Onkin hyvin vaikea nähdä maakuntajaossa mitään muuta logiikka kuin valtapuolueen valtaintressit. On myös perin ihmeellistä, että yhteen uudistukseen on ympätty näin valtavan suuria kokonaisuuksia kerrallaan. Järkevämpää olisi rakentaa maakuntien vastuualueita vaiheittain.
Valinnanvapaudelle löytyy myös laajaa kannatusta, vaikka ehdotettu valinnanvapausmalli on saanut myös Kokoomuksen liberaalin siiven älähtämään.
Valinnanvapauden ydinajatuksena on kansalais- ja kuluttajavallan lisääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nyt esillä olevassa kapitaatiomallissa tämä ei toteudu, koska valtaa ollaan keskittämässä maakunnille ja kansalaisen valinnanmahdollisuudet ovat monissa Suomen kolkissa kapeat tai jopa olemattomat. Parhaimmillaankin valinta rajoittuu muutaman terveysjätin välille.
Vahvan ja hyvän johtamisen yksi keskeinen tunnuspiirre on kyky saada eri osapuolet toimiaan yhteisten hyvien tavoitteiden puolesta. Tällaisia hyviä tavoitteita on sote:ssa tarjolla: kuten järjestämisvastuun uudelleen organisoiminen ja kansalais/-kuluttajavallan lisääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Oli ne hallitusohjelman alkuperäiset tavoitteetkin ihan hyviä.
Sote-sovun saavuttaminen on mahdollista mutta tämä edellyttää todennäköisesti paluuta suunnittelupöytiin. Sopu edellyttää myös vastavuoroisuutta ja uudelleen asennoitumista kritiikkiin ja kriitikoihin.