Uusi tutkimus: Netissä ja “kivijalassa” pelataan eri tavoin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja CEACG:n tutkijoiden yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin eroavatko eri pelikanavien käyttäjät sukupuoleltaan, iältään, tulotasoltaan, rahapelaamiseltaan, rahapeliympäristöltään ja riippuvuuskäyttäytymiseltään toisistaan. Tutkimusaineistona käytettiin Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestötutkimusaineistoa. Tutkimuksessa vertailtiin vain kivijalassa pelanneita henkilöitä ainoastaan internetissä pelanneihin ja molemmissa kanavissa pelanneihin henkilöihin. Kivijalkapelaamisella tarkoitetaan rahapelien pelaamista muualla kuin internetissä, esimerkiksi rahapelien jälleenmyyjien tiloissa kuten kioskeilla, ruokakaupoissa, ravintoloissa tai huoltoasemilla, mutta myös Veikkauksen omissa pelipisteissä.

Naiset, iäkkäämmät ja pienituloisimmat pelaavat rahapelejä tavallisimmin kivijalassa

Yli puolet (53 %) rahapelaajista oli pelannut rahapelejä vuonna 2019 ainoastaan kivijalassa. Kivijalassa rahapelaaminen oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Myös iäkkäämmät ja pienituloisimmat rahapelaajat pelasivat useimmin kivijalassa. Vanhempien ikäryhmien heikot tietotekniset valmiudet tai vähäinen halukkuus pelata rahapelejä nettiympäristössä saattavat pitää heidät kivijalkapelaamisessa. Toisaalta kyse voi olla myös eroista vanhempien ikäryhmien vapaa-ajanviettotavoista, elämänrytmissä ja sosiaalisuuden erilaisista muodoista.

Miessukupuoli liittyi puolestaan useammin rahapelaamisen vain netissä, mutta ei rahapelaamiseen molemmissa kanavissa. Tämä havainto eroaa aikaisemmista tutkimuksista, joissa juuri monikanavainen rahapelaaminen on ollut yleisempää miehillä. Vapaa-ajanviettotapojen muutos ja rahapelaamisen siirtyminen verkkoympäristöihin heijastuu tuloksissa. Siirtyminen verkkoon on todennäköisesti vahvistunut entisestään vuoden 2020 jälkeen koronan myötä.

Nettirahapelaaminen oli säännöllisempää, molemmissa kanavissa rahapelaaminen puolestaan monipuolisempaa

Nettirahapelaajat pelasivat kivijalkapelaajia yleisemmin vähintään kerran kuukaudessa ja käyttivät enemmän rahaa pelaamiseen. Kuten odotettua, kivijalassa rahapelejä pelanneet henkilöt olivat yliedustettuina arkisissa ympäristöissä eli ruokakapoissa ja kioskeilla pelanneiden henkilöiden keskuudessa. Nettirahapelaajien osuus oli puolestaan suurin kotona ja työpaikoilla pelanneiden henkilöiden keskuudessa.

Molemmissa kanavissa pelanneita henkilöitä oli eniten Veikkauksen pelisaleissa ja kasinolla, mutta myös muissa vapaa-ajanviettoympäristöissä, kuten ravintoloissa pelanneiden henkilöiden keskuudessa. Myös vähintään neljän eri rahapelityypin pelaaminen ja suuri rahapelikulutus olivat yhteydessä rahapelaamiseen molemmissa kanavissa. Molemmissa kanavissa pelaavien rahapelaamista luonnehti siis monimuotoisuus sekä kanavien, pelipaikkojen että rahapelityyppien osalta.

Eri ympäristöissä pelataan eri rahapelityyppejä

Yksinoikeusjärjestelmässä tarjottavia rahapelityyppejä tarkasteltaessa havaittiin, että kivijalassa pelanneiden henkilöiden osuus oli suurin arpapelien pelaajilla, viikoittain arvottavan loton pelaajilla ja hajasijoitettujen raha-automaattipelien pelaajilla. Toisaalta nettirahapelaajien osuus oli suurin vedonlyöntipelien pelaajilla ja päivittäisten arvontapelien pelaajilla. Molempien kanavien kautta pelanneiden osuus oli puolestaan suurin nettipokerin sekä kasino- ja pöytäpelien pelaajilla. Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia rahapelejä pelanneet henkilöt pelasivat usein molempien kanavien kautta. Lähes kaikki (98 %) yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä pelanneet henkilöt pelasivat myös Veikkauksen rahapelejä.

Rahapeliongelmia esiintyy kaikissa kanavissa

Rahapelaaminen ja siihen liittyvät haitat ilmenevät eri tavoin eri rahapelikanavissa. Aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa verkkoympäristö on korostunut kivijalkaa haitallisempana ympäristönä. Tässä tutkimuksessa verkkoympäristö ei kuitenkaan korostunut. Myöskään molemmissa kanavissa rahapelien pelaaminen ei linkittynyt rahapeliongelman yleisyyteen.

Tätä yllättävää tulosta voi osaltaan selittää Suomen varsin erityislaatuinen rahapelikonteksti, jossa haitallisia rahapeliautomaatteja on laajalti sijoiteltu arkisiin ympäristöihin. Haitallisten rahapeliautomaattien saatavuus jättääkin mahdollisesti muiden rahapelikanavien haitat osin varjoonsa. Haitallisten rahapelien saatavuuden rajoittaminen sekä kivijalassa että verkossa on myös tämän tutkimuksen tulosten perusteella merkittävä keino rahapelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä.

Tutkimuksesta

Tulokset on julkaistu Journal of Gambling Studies -lehden artikkelissa ”Socio-demographics, gambling participation, gambling settings, and addictive behaviors associated with gambling modes: A population-based study”. Suomalaisten rahapelaaminen 2019 tutkimukseen osallistui Manner-Suomessa asuvaa 3994 henkilöä. Tilastokeskus keräsi aineiston puhelinhaastatteluin syksyllä 2019. Tähän tutkimusartikkeliin otettiin mukaan 3077 18–74-vuotiasta henkilöä, jotka olivat pelanneet rahapelejä aineiston keruuta edeltäneen 12 kuukauden aikana. Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden työn on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö (arpajaislaki 52 §). Virve Marionneau saa rahoitusta myös Suomen Akatemialta (projekti no 31834).

Kalle Lind, Virve Marionneau, Johanna Järvinen-Tassopoulos & Anne Salonen

Lisätietoja:
Kalle Lind, kalle.lind@thl.fi
Virve Marionneau, virve.marionneau@helsinki.fi
Johanna Järvinen-Tassopoulos, johanna.jarvinen-tassopoulos@thl.fi
Anne Salonen, anne.salonen@thl.fi

Lisää aiheesta

Lind, Kalle, Marionneau, Virve, Järvinen-Tassopoulos, Johanna & Salonen, Anne H. (2021). Socio-Demographics, Gambling Participation, Gambling Settings, and Addictive Behaviors Associated with Gambling Modes: A Population-Based Study. Journal of Gambling Studies. https://doi.org/10.1007/s10899-021-10074-7

Salonen, Anne, Lind, Kalle, Hagfors, Heli, Castrén, Sari & Kontto, Jukka (2020). Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. Raportti 18/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0