Tutkijat harvoin julkaisevat rahoitushakemuksia, jotka eivät menestyneet. Teen nyt poikkeuksen.
Haimme syksyllä Koneen Säätiöltä rahoitusta tiedepoliittiseen kokeiluun, joka olisi vaikuttanut Helsingin yliopiston kolmeen filosofia-alaan, eli teoreettiseen filosofiaan, käytännölliseen filosofiaan ja filosofihin. Kokeilussa työmme tueksi olisi palkattu neljäksi vuodeksi tiedesihteeri, tutkijoiden työaikaa kun kuluu nykyään liikaa sellaisiin tehtäviin, jotka aiemmin kuuluivat saamiimme tukipalveluihin. Hakijatyöryhmään kuuluivat lisäkseni kolmen filosofia-alan edustajina professori Jaakko Kuorikoski, yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen ja professori Thomas Wallgren. Työsuunnitelman laatimiseen osallistui suuri määrä väkeä kaikilta kolmelta alalata. Emme saaneet rahoitusta, mikä ei tullut yllätyksenä. Hakemuksesta keskusteltiinkin nykyistä työelämää kommentoivana institutionaalisena performanssina, joka sai rahoitushakemuksen muodon. Tässä työsuunnitelmamme:
Tiedepoliittinen kokeilu: Tiedesihteeri filosofisen tutkimuksen tueksi
Miksi kokeilu?
Haemme rahoitusta tiedepoliittiseen kokeiluun. Kokeilussa Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian, käytännöllisen filosofian ja filosofin tutkimuksen tueksi palkataan neljäksi vuodeksi tiedesihteeri. Työtämme tukeva tiedesihteeri antaa meille mahdollisuuden keskittyä nykyistä merkittävästi paremmin filosofisen tutkimuksen tekemiseen. Kokeilu tuottaa sekä yliopiston sisäisen että valtakunnallisen tiedepoliittisen päätöksenteon kannalta kiinnostavaa tietoa siitä, miten tutkimushenkilöstön hallinnollisen työtaakan keventäminen vaikuttaa tutkimuksen laatuun.
Mediassa ja julkisessa keskustelussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota Helsingin yliopiston alamäkeen kansainvälisissä yliopistovertailuissa (Bwalya 2023; Bäckgren 15.8.2023a; 15.8.2023b; 16.8.2023). Jo vuosia jatkunut lasku johti vastikään siihen, että Helsingin yliopisto putosi Shanghain listalla maailman sadan parhaan yliopiston joukosta (Shanghai 2023). Samaan aikaan monet pohjoismaiset verrokkiyliopistot ovat menestyneet paremmin. Tieteenalakohtaisissa vertailuissa Helsingin yliopiston filosofia on menestynyt erittäin hyvin, mutta laskeva trendi näkyy meilläkin: siinä missä olimme QS:n alavertailussa vuonna 2019 sijalla 21, kahdessa viimeisimmässä QS-vertailussa sijoituksemme on ollut 51–100. (QS 2019; 2022; 2023.)
Yliopistorankingit ovat karkeita ja monin tavoin kyseenalaisia työkaluja. Näin selkeä trendi antaa kuitenkin aihetta huoleen. Sekä julkisessa keskustelussa että tutkijakunnan piirissä on esitetty useita mahdollisia syitä tulosten heikkenemiselle. On aivan mahdollista, että monet ehdotetuista syistä ovat vaikuttaneet kielteiseen kehitykseen. Katsomme kuitenkin monen muun tavoin (ks. Bäckgren 15.8.2023b), että hallinnollisen työn valuminen tutkimushenkilöstölle on vaikuttanut siihen merkittävissä määrin. Vuoden 2016 rahoitusleikkausten jälkeen Helsingin yliopisto keskitti hallintoaan, amanuenssit ja laitossihteerit katosivat, ja suuri osa näiden tärkeiden työntekijöiden entistä töistä vieritettiin tutkimushenkilöstölle. Muutos on heikentänyt monen tutkijan mahdollisuuksia keskittyä tutkimustyöhön. Tieteen julkaisuprosessien hitauden vuoksi muutoksen vaikutus näkyy viiveellä, mutta nyt se on jo usean vuoden ajan ollut arviointimittareinkin havaittavissa.
Meillä tutkijankoulutuksen saaneilla ei yleensä ole valmiuksia tärkeiden ja haastavienkin hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, ja olemme niissä tyypillisesti huonoja ja hitaita. Niissä käytettävien epäintuitiivisten ja tavan takaa muuttuvien tai vaihtuvien sähköisten järjestelmien määrä on suuri ja niissä vaaditaan paljon yliopiston sisäisten prosessien yksityiskohtaista tuntemusta ja hallinnollista osaamista. Tehtävien tekemisen lisäksi niiden opetteluun, prosessien selvittelyyn ja monenlaisiin virheisiin kuluu siksi aikaa, joka on jatkuvasti pois tutkimuksesta. Vastaava kehitys turhauttaa muillakin asiantuntija-aloilla: asiantuntijoiden työtunnit ja hermot menevät työhön, jonka teettäminen heillä ei ole järkevää (ks. Vairimaa 2023). Tämä työelämän muoti-ilmiö on kuitenkin näkynyt Helsingin yliopistolla erityisen voimakkaasti vuoden 2016 rahoitusleikkausten jälkeen.
Teoreettisessa filosofiassa, käytännöllisessä filosofiassa ja filosofissa muutos näkyy jatkuvasti tutkimustyön arjessa. Tutkimushenkilöstölle on siirtynyt “näkymättömiä” tehtäviä, joiden hoitamisesta ei saa esimerkiksi kevennystä opetuksesta: monenlaista raportointia ja raportteihin vaadittujen tietojen keräämistä, jatkuvia hallinnollisten prosessien evaluointeja (yhdessä kokouksessa voi olla pöydällä kolme eri evaluaatiota), taulukoiden laatimista, tiedottamista ja hallinnollisten tietojärjestelmien kanssa kamppailua. Myös monet käytännön tehtävät ovat päätyneet tutkimushenkilöstön kontolle: esimerkiksi tieteenalojen kollokvioiden järjestelyt ja kutsuttujen puhujien käytännön asioista huolehtiminen, tieteenalojen sisäinen tiedottaminen, kokouspöytäkirjojen laatiminen ja kokouksissa tehtyjen päätösten saattaminen tarvittavien ihmisten tiedoksi hoituvat nykyään tutkimushenkilöstön voimin. Siis mikäli hoituvat. Filosofia-alojen yhteisissä ja tieteenalojen omissa kokouksissa ei useinkaan ole ketään, jolla olisi resursseja pitää pöytäkirjaa ja huolehtia tiedottamisesta, joten tieto päätöksistä kulkee huonosti.
Kun tieteenalojen ja hallinnon rajapinnassa työskennelleet amanuenssit ja sihteerit katosivat, kokonaiskuva tieteenalan toiminnan kannalta tarpeellisista hallinnollisista ja käytännön tehtävistä ja prosesseista mureni. Aiemmin amanuensseille ja sihteereille kuuluneet tehtävät on jaettu tieteenalavastaavien, esihenkilöiden, koulutusohjelmavastaavien ja tiedekuntien ja keskitetyn hallinnon väen kesken tavalla, josta kukaan ei tunnu olevan täysin selvillä ja josta on usein vaikea saada tietoa. Esimerkiksi sen selvittäminen, kuka vastaa akatemiatutkijan matkapyyntöjen hyväksymisestä, voi kestää monta päivää ja vaatia lukuisia sähköpostiviestejä erilaisiin keskitetyn hallinnon info-osoitteisiin (oikea vastaus: varadekaani). Sama vastuunjaon epäselvyys tai vastuunjakoa koskevan tiedon selvittämisen vaikeus koskee myös käytännön asioita.
Kun kellään ei ole selvää kokonaiskuvaa kaikista niistä hallinnollisista ja käytännöllisistä tehtävistä, joista pitäisi huolehtia, eikä kukaan koordinoi sitä, kuinka hyvin eri vastuualueiden hoitajat yhteensä kattavat kaiken tieteenaloilla tarpeellisen hallinnollisen työn, kokonaisuuteen jää katvealueita, joista ei huolehdi kukaan. Monet tekemättä jäävistä tehtävistä liittyvät yhteisöllisyyteen ja alan sisäiseen kommunikaatioon. Kun kukaan ei älyä niitä tai ei mitenkään ehdi hoitaa niitä, tieteenalayhteisön toiminta kärsii. Tämä on ongelma tilanteessa, jossa lisääntynyt hallinnollinen työ on jo valmiiksi konkreettisesti pois tutkimuksen tekemisestä.
Nyt on otollinen hetki kokeilla, mitä hallinnollisen lähituen palauttaminen saisi aikaan. Yhtä alaa koskeva kokeilu ei tietenkään voi tarjota näyttöä kuin yhdestä tapauksesta, eikä se edes tämän tapauksen kohdalla pysty kertomaan, mikä tarkalleen on seurausta kokeilusta ja mikä olisi ehkä tapahtunut muutenkin. Kyseessä on kokeilu, ei tieteellinen koe. Yhtä kaikki, kokeiluilla on painoarvoa poliittisessa keskustelussa. Tällä kokeilulla olisi painoarvoa sekä suomalaisessa tiedepoliittisessa keskustelussa että Helsingin yliopiston sisäisessä päätöksenteossa – yliopistolla kun suunnitellaan jo seuraavaa suurta hallinnollista uudistusta.
Tiedesihteerin palkkaaminen ja tehtävät
Saadessamme rahoituksen kokeiluun käynnistämme hakuprosessin. Sovimme Helsingin yliopiston kanssa tiedesihteerin palkkaamisesta niin, että palkattavalla henkilöllä on yliopiston sisällä tarvittavat oikeudet ja pääsy tarvittaviin järjestelmiin. Hallinnollisesti toteuttamiskelpoisin ratkaisu on, että luomme Koneen Säätiön rahoittaman tutkimushankkeen, jonka tehtävänä on panna toimeen nelivuotinen tiedepoliittinen kokeilu, ja tiedesihteeri palkataan tämän hankkeen projektisuunnittelijaksi. Yliopisto ei nelivuotisen kokeilun aikana siirrä tiedesihteeriä muihin tehtäviin eikä sälytä hänelle muita tehtäviä. Tiedesihteerin työpiste on filosofian käytävällä Metsätalon viidennessä kerroksessa. Palkkaamme määräaikaisen (4 vuotta) tiedesihteerin kevään 2024 aikana. Haussa painotamme monipuolista kokemusta yliopiston hallinnosta sekä filosofian alan tuntemusta.
Tiedesihteerin tehtäviin kuulu:
Professorien ja yliopistonlehtorien hallinnollisen työtaakan keventäminen:
Tiedesihteeri tehtäväksi tulee osa tällä hetkellä tieteenalavastaaville, esihenkilöille, koulutusohjelmavastaaville ja muille professoreille ja yliopistonlehtoreille sälytetyistä hallinnollisista tehtävistä. Lisäksi hän vastaa teoreettisen filosofian, käytännöllisen filosofian ja filosofin hallinnollisten tehtävien koordinoinnista ja prosessien sujuvoittamisesta. Tehtäviin kuuluu muun muassa raportoitavien tietojen kokoamista, raporttien kirjoittamista ja taulukoiden laatimista, hallinnollisten tietojärjestelmien hallintaa, evaluaatioiden koordinointia ja niihin tarvittavien tietojen kokoamista, kokouspöytäkirjojen pitämistä, siitä huolehtimista, että tieto päätöksistä kulkee kokousten välillä, kollokvioiden ja seminaarien käytännön järjestelyitä ja tilavarauksista ja muista vastaavista pienistä käytännön asioista huolehtimista – ei esimerkiksi ole järkevää, että tieteenalavastaavat hoitavat tutkijoiden työhuoneiden avaintilauksia.
Tiedesihteeri huolehtii siitä, että uusien työntekijöiden sisääntulo käy sujuvasti. Hän tiedottaa filosofia-aineiden henkilökunnalle uusista työntekijöistä – myös apurahalla työskentelevistä – ja katsoo että uudet työntekijät toivotetaan tervetulleiksi ja perehdytetään käytäntöihimme. Hän myös varmistaa, että uudella työntekijällä on työpiste, toimiva työtietokone ja muu tarvittava. Tällä hetkellä näistä asioista huolehtiminen on jaettu niin monelle taholle, ettei toimivaa sisääntuloprosessia ole.
Lisäksi tiedesihteeri koordinoi sekä työyhteisön sisäisten että opiskelijoiden kanssa yhteisten tilaisuuksien järjestämistä ja luo käytäntöjä, jotka selkeyttävät hunningolle jääneitä pieniä mutta yhteisön kannalta tärkeitä käytännön asioita, kuten filosofian yhteisissä tiloissa säilytettävien kirjojen järjestämistä ja hallinnointia.
Tieteenalojen sisäisestä, välisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta ja viestinnästä vastaaminen:
Tiedesihteeri kehittää käytäntöjä, jotka ratkaisevat joukon työtämme jatkuvasti haittaavia tiedonkulku- ja viestintäongelmia. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi:
- Filosofian sähköpostilistoista ja muista viestintäväylistä vastaaminen; uuden henkilökunnan lisääminen listoille, käytöstä poistuneiden listojen hävittäminen ja muu vastaava. Tällä hetkellä näistä asioista ei vastaa kukaan, mikä johtaa kommunikaatiokatkoksiin.
- Hankkeiden ja tieteenalojen välisestä tiedonkulusta vastaaminen. Tällä hetkellä tieto kulkee huonosti, emmekä useinkaan pääse siksi ajoissa selvittämään, voisiko vaikkapa jonkun hankkeen vierailija pitää esitelmän myös jossain seminaareistamme tai filosofia-alojen kollokviossa.
- Siitä huolehtiminen, että etsivä löytää Helsingin yliopiston verkkosivuilta henkilökuntamme ajantasaiset yhteystiedot ja tiedot käynnissä olevista tutkimushankkeista. Tällä hetkellä verkkosivuilla olevat tiedot ovat osin vanhentuneita, osin puutteellisia ja osin virheellisiä – esimerkiksi käytännöllisen filosofian verkkosivujen mukaan (8.9.2023) alalla vain yksi professori, vaikka todellisuudessa heitä on kolme (huomautettakoon, että henkilökunta ei pääse muokkaamaan sivuja).
Hallinnon prosessien tuntemus:
Tiedesihteeri tuntee keskeiset yliopiston sisäiset hallinnolliset prosessit ja osaa etsiä prosesseista lisätietoa. Tutkimushenkilöstön aikaa säästyy kun tarpeellisen tiedon siitä, miten jokin hankala hallinnollinen asia hoidetaan, saa selville kysymällä tieteenalojen tiloissa työskentelevältä tiedesihteeriltä. Tällä hetkellä prosessien selvittely tapahtuu sähköisten järjestelmien kautta ja johtaa usein pitkiin sähköpostikeskusteluihin, joissa koetetaan eri puolilla hallintoa työskentelevien ihmisten avulla saada selville, keneltä asiaa pitäisi kysyä.
Unohtuneiden hallinnollisten tehtävien selvittäminen:
Muiden tehtäviensä lisäksi tiedesihteeri selvittää, mitkä kaikki hallinnolliset ja käytännön tehtävät ovat jääneet viime vuosina tekemättä, koska kukaan ei tiedä olevansa niistä vastuussa tai ei ehdi hoitaa niitä. Työajan salliessa hän ottaa hoitaakseen tai delegoi oikeille tahoille ne tehtävät, joiden tekemättömyys vaikuttaa tutkijoiden työhön kielteisesti ja jotka siksi oikeasti pitäisi hoitaa.
Tiedonkeruu kokeilun tuloksista:
Tiedesihteeri kokoaa työnsä ohessa kahdenlaista tiedepoliittisesti relevanttia tietoa.
Ensinnäkin hän kartuttaa tietoa toimimattomista hallinnollisista prosesseista, vastuunjaon katvealueista ja hallinnollisen työn kokonaiskuvasta tieteenalojen näkökulmasta. Hän kerää tietoa esimerkiksi erilaisten vaadittujen raporttien ja evaluaatioiden kokonaismäärästä, josta ei tällä hetkellä liene kenelläkään selvää käsitystä. Toivomme, että kerättävä tieto otetaan varteen harkittaessa sitä, mikä määrä raportteja ja evaluaatioita on hyvän tiedolla johtamisen kannalta oikeasti tarpeen. Ja neljän vuoden kokeilun aikana kertyvä tieto hallinnollisten prosessien ongelmakohdista ja katvealueista auttaa toivoaksemme kehittämään ratkaisuja, joiden ansiosta ongelmat eivät kokeilun jälkeisenä aikana olisi enää niin suuria.
Toiseksi tiedesihteeri selvittää tärkeimmät mittarit, joilla tutkimuksen laatua arvioidaan Helsingin yliopistolla, suomalaisessa tiedepolitiikassa yleisemmin ja kansainvälisissä yliopistorankingeissa, sekä kokoaa tietoa tutkimusarviointien tuloksista ja tulosten käytöstä tiedepolitiikan ohjausvälineinä. Hän kerää näiden mittarien kannalta keskeistä tietoa teoreettisessa filosofiassa, käytännöllisessä filosofiassa ja filosofissa tehtävästä tutkimuksesta sekä ennen kokeilukautta että kokeilukauden aikana. Asiasta kiinnostuneet voivat käyttää selvityksen tuloksia aineistona osallistuessaan tiedepoliittiseen keskusteluun.
Tavoitteet: yksi konkreettinen esimerkki kiintopisteeksi tiedepoliittiseen keskusteluun ja tutkijoille aikaa tutkimuksen tekemiseen
Nelivuotinen kokeilu tuottaa yhden konkreettisen kiintopisteen, johon viitata tiedepoliittisessa keskustelussa ja kenties laajemmassakin asiantuntijatyön muutoksia koskevassa keskustelussa. Tiedesihteerin keräämä tieto hallinnollisten prosessien ongelmista toivon mukaan kiinnostaa Helsingin yliopiston sisäisessä päätöksenteossa. Kokeilun vaikutus kolmella filosofia-alalla tehtävään tutkimukseen taas voi herättää huomiota suomalaisessa tiedepoliittisessa keskustelussa laajemminkin. Kokeilun tulokset todennäköisesti kiinnostavat myös muilla julkisen sektorin aloilla, joilla asiantuntijoille kasautuu aiempaa enemmän hallinnollista työtä.
Ottamalla vastuulleen joukon tutkimushenkilöstölle tällä hetkellä sälytettyjä hallinnollisia ja käytännöllisiä tehtäviä tiedesihteeri tietysti kokeilun aikana tukee kaikkea teoreettisessa filosofiassa, käytännöllisessä filosofiassa ja filosofissa tehtävää tutkimustyötä. Helsingin yliopiston filosofia-aineet muodostavat poikkeuksellisen tutkimusintensiivisen ja kansainvälisesti korkealle arvostetun humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimusyhteisön. Meillä tehtävän tutkimuksen määrä takaa, että kokeilun vaikutukset erottuvat neljässä vuodessa.
Erityisen konkreettisesti tuki näkyisi urallaan pitkälle ehtineiden tutkijoiden työssä. Tohtoritutkijatkin toki hyötyisivät, kun heidän ohjaajillaan liikenisi heille enemmän aikaa. Tässä on epätäydellinen mutta varsin kattava luettelo meistä väitelleistä filosofeista, joiden tutkimustyö hyötyisi tiedesihteerin palkkaamisesta, ja tiedossa olevista, kokeilun aikana käynnissä olevista tutkimushankkeistamme. (Kaikki listalla mainitut ovat suostuneet siihen, että heidät mainitaan. Emme saaneet aivan kaikkia kiinni emmekä ole varmoja, muistimmeko kaikki meille affilioituneet hankkeet ja henkilöt, etenkään apurahalla työskentelevät, koska tieto uusista työntekijöistä ei tosiaan kulje erityisen hyvin, verkkosivuilla olevat tiedot ovat puutteellisia ja tutkijoiden pitäisi itse printata nimilaput työtilojensa ovenpieliin, mitä ollenkaan kaikki eivät tee.)
Arstila, Valtteri, dosentti, Mind and Matter (2021–2025). Rahoittaja: Suomen Akatemia: Profi-rahoitus.
Ja työryhmä: Ajallisuus prediktiivisessä prosessoinnissa (2022–2025). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Aydinonat, Emrah, yliopistotutkija, ja työryhmä: ReSES Argumenta: Rethinking the Serviceability of Economics to Society (2023–2024). Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto.
Barbero, Fausto, akatemiatutkija: Looginen tutkimus indeterministisestä kausaliteetista (2022–2025). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Carruth, Alexander, yliopistotutkija, Mind and Matter (2021–2025). Rahoittaja: Suomen Akatemia, Profi-rahoitus.
Hakli, Raul, yliopistotutkija, ks. RADAR.
Hartimo, Mirja, yliopistonlehtori.
Hirvelä, Jaakko, apurahatutkija. Riskin rakenne ja luonne (2023–2026). Rahoittaja: Koneen Säätiö.
Hormio, Säde, akatemiatutkija. Tiedon rooli kollektiivisessa vastuussa (2023–2027). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Hämeen-Anttila, Maria, tutkijatohtori, GÖDELIANA.
Ingthorsson, Valdi, yliopistonlehtori.
Kaidesoja, Tuukka, dosentti, ja työryhmä: Cognition in social interaction – Toward a mechanistic integration of the cognitive and social sciences (2021–2024). Rahoittaja: Koneen Säätiö.
Kauppinen, Antti, professori.
Klockars, Kristian, vanhempi yliopistonlehtori.
Kokkonen, Tomi, tutkijatohtori, RADAR.
Koskinen, Inkeri, akatemiatutkija: Objektiivisuus eri yhteyksissä (2022–2027). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Ja työryhmä: Näennäistiede suomalaisessa työelämässä (2023–2025). Rahoittaja: Emil Aaltosen Säätiö.
Kuorikoski, Jaakko, professori.
Ja työryhmä: Mistä data kertoo? – Datavetoisen yhteiskuntatieteen tieteenfilosofia (2023–2027). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Kyllönen, Simo, yliopistonlehtori.
Konsortio FACTOR: Kohdataan järjestelmänmuutos yhdessä: Kansalaisdeliberaatio informoidussa ja oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä (2021–2024). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Lasonen-Aarnio, Maria, professori.
Loukola, Olli, yliopistonlehtori.
Mamak, Kamil, tutkijatohtori, RADAR.
Marchionni, Caterina, yliopistotutkija, Economics as Serviceable Social Knowledge -hanke.
Micali, Luciano, tutkijatohtori, Augustinian Natural Philosophy at Oxford and Paris ca. 1277 -hanke.
Mireles-Flores, Luis, akatemiatutkija: Kausaliteetti, empiirinen taloustiede ja talous: Uusia näkökulmia politiikkatoimia tukevaan kausaaliseen päättelyyn (2023–2027). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Mäkelä, Pekka, tutkimuskoordinaattori, ks. RADAR.
Mäki, Uskali, professori emeritus.
Ja työryhmä: Economics as Serviceable Social Knowledge (ESSK) (2021–2025). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Nagatsu, Michiru, professori.
Niiniluoto, Ilkka, professori emeritus, akateemikko.
Pereira da Silva, Filipe, professori.
Ja työryhmä: Augustinian Natural Philosophy at Oxford and Paris ca. 1277 (2020–2024). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Pihlainen, Kalle, yliopistotutkija, Ajallisuus prediktiivisessä prosessoinnissa -hanke.
Plato, Jan von, tutkimusjohtaja, ja työryhmä: GÖDELIANA.
Gödel Enigma, Rediscovering Kurt Gödel through his unpublished works (2018–2024). Rahoittaja: European Research Council.
Pykkänen, Paavo, yliopistonlehtori.
Ja työryhmä: Appearance and Reality in Physics (2023–2024). Yksityinen rahoittaja.
RADAR: Robophilosophy, AI ethics and Datafication Research. Raul Hakli, Pekka Mäkelä ja työryhmä.
PI Mäkelä, Pekka. S-FACTOR: Facilitation Robotics for teams Foundational research on Group Processes in Human-Robot Ensembles with Social Robots (2021–2024). Rahoittaja: NordForsk.
PI Mäkelä, Pekka. Ethical Risks and Responsibility of Robotics and Artificial Intelligence (2020–2024). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
PI Mäkelä, Pekka. Trust and Value-Sensitive Design (2022-2025). Rahoittaja: Strategisen Tutkimuksen Neuvosto.
PI Hakli, Raul. Kohti vastuullista tekoälyä (2020–2024). Rahoittaja: Koneen Säätiö.
Raerinne, Jani. Tutkimus- ja sukupuolivinoumat biologiassa (2023–2024). Rahoittaja: Emil Aaltosen säätiö.
Reijula, Samuli, yliopistonlehtori, akatemiatutkija. Modeling the republic of science: Collaborative problem solving and collective rationality in scientific inquiry (2020–2025). Rahoittaja: Suomen Akatemia.
Ruonakoski, Erika ja työryhmä. HARMAA: Epäsuora filosofia vastarinnan muotona – yksilöllisen toimijuuden vahvistaminen ”totuuden jälkeisenä” aikana (2023–2025). Rahoittaja: Koneen Säätiö.
Salmela, Mikko. Konsortio Politics of Grievance and Democratic Governance (PLEDGE). Alkaa 2024. Rahoittaja: Horizon Europe.
Sarkia, Matti, apurahatutkija, Cognition in social interaction – Toward a mechanistic integration of the cognitive and social sciences -hanke.
Styrman, Avril, tutkijatohtori, Appearance and Reality in Physics -hanke.
Suni, Ninni, tutkijatohtori, FACTOR-konsortio.
Tanninen, Tuukka: Hintikka Nachlass -hanke. Rahoittaja: HSSO:n catalyst-rahoitus.
Telakivi, Pii, tutkijatohtori, RADAR.
Wallgren, Thomas, professori.
Österman, Bernt, kuraattori, Von Wright – Wittgenstein -arkisto.
Miten Koneen Säätiön painotukset tulevat esiin hankkeessa
Koneen Säätiö pyrkii luomaan ”edellytyksiä vapaalle ja moniääniselle tieteelle ja taiteelle”. Kokeilun aikana tiedesihteeri hyvin konkreettisesti luo edellytyksiä sille, että tutkijat voivat keskittyä vapaasti tutkimuksen tekemiseen.
Koneen Säätiö tukee ”korkeatasoista humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta, tai monialaista tutkimusta, joka liittyy edellä mainittuihin aloihin”. Tiedesihteerin palkkaamisesta hyötyvä filosofinen tutkimus luokitellaan pääasiassa humanistiseksi tai yhteiskuntatieteelliseksi, mutta osa hankkeista ulottuu yhteistyökuvioiden kautta muillekin mainituista aloista. Ja filosofian tutkimus Helsingin yliopistolla on kansainvälisten arvioiden mukaan korkeatasoista.
Koneen Säätiö painottaa tieteen rahoituspäätöksissä ”sekä post doc -tutkimusta että tutkijanurallaan pidemmälle ehtineiden tutkijoiden työtä.” Tiedesihteerin palkkaaminen tukisi erityisesti tutkijanuralla pitkälle ehtineiden tutkijoiden työtä.
Lisäksi Koneen Säätiö on aktiivinen ja vaikutusvaltainen toimija suomalaisessa tiedepoliittisessa keskustelussa. Ehdottamamme kokeilu vaikuttaisi tähän keskusteluun. Pyydämme, että arvioitte, olisiko vaikutus anomamme panoksen väärti.
Lähteet
Bwalya, Anssi. 16.8.2023. Shanghain yliopistovertailun tulokset muuttuivat yllättäen: Helsingin yliopisto putosi sadan parhaan listalta, Tamperekin laski. Yle 16.8.2023. https://yle.fi/a/74-20045480.
Bäckgren, Noona. 16.8.2023a. Helsingin yliopiston lasku ranking-listalla jatkui – Näin pohjoismaiset verrokit pärjäsivät. HS 15.8.2023. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009777963.html.
Bäckgren, Noona. 16.8.2023b. Miksi Helsingin yliopiston alamäki jatkuu? ”Siemen kylvettiin vuonna 2010”. HS 15.8.2023. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009784907.html.
Bäckgren, Noona. 16.8.2023. Helsingin yliopisto putosi sittenkin maailman sadan parhaan yliopiston joukosta. HS 16.8.2023. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009786855.html.
Shanghai Ranking. 2023 Academic Ranking of World Universities. https://www.shanghairanking.com/rankings/arwu/2023
Vairimaa, Reetta. 2023. Digitalisaatiosta toivottiin tuottavuusloikkaa – miksi asiantuntijoiden aika menee tietojärjestelmien kanssa tappelemiseen? Yliopisto-lehti 4/2023. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/digitalisaatio/digitalisaatiosta-toivottiin-tuottavuusloikkaa-miksi-asiantuntijoiden-aika-menee-tietojarjestelmien-kanssa-tappelemiseen.
QS World University Rankings by Subject 2019: Philosophy. https://www.topuniversities.com/university-rankings/university-subject-rankings/2019/philosophy.
QS World University Rankings by Subject 2022: Philosophy. https://www.topuniversities.com/university-rankings/university-subject-rankings/2022/philosophy.
QS World University Rankings by Subject 2023: Philosophy. https://www.topuniversities.com/university-rankings/university-subject-rankings/2023/philosophy.