Kuukausi: helmikuu 2018

Suomen sisällissodasta tuli tammikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Sodan väkivallan jättämät yhteiskunnalliset arvet ilmenevät sukupolvien taakassa, joka on vaikeuttanut julkisen keskustelun syntymistä naisiin ja lapsiin kohdistuneista sotarikoksista. Väkivallasta puhumisen vaikeus näkyy myös muilla tavoin nyky-yhteiskunnassamme. Viime vuoden loppupuolella julkisuuteen noussut lapsiin kohdistuva väkivalta, sekä lastensuojeluun kohdistuvat säästöt ovat herättäneet luottamuksen pulaa sosiaali- ja oikeusjärjestelmän toimivuutta kohtaan. Puhutaan jopa rakenteellisesta lasten ja nuorten heitteillejätöstä. Poliittisen tahdon puute näkyy myös valtion harjoittamissa, trans- ja intersukupuolisiin kohdistuvissa ihmisoikeusloukkauksissa, joihin ei puututa YK:n huomautuksista huolimatta.

Onko suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa tai arjessa siis käytäntöjä, joita voidaan pitää hiljaisesti hyväksyttyinä väkivallan muotoina? Mikä mielletään väkivallaksi? Ketkä ovat sen kohteena? ”Hyväksytty väkivalta?” -keskustelutilaisuus kutsuu tarkastelemaan väkivaltaa monipuolisesti ja tieteidenvälisesti, osana kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan rakentamista ja ylläpitämistä.

 

Keskustelutilaisuuden puhujat:

YTL Marjo Liukkonen on Lahdessa asuva tutkija, toimittaja, opettaja ja feministi, joka on erikoistunut väkivallantutkimukseen. Liukkonen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1993, pro gradu –tutkielmalla Suomalainen naistappo. Vuonna 2016 Liukkosesta tuli yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Lapin yliopistossa ja 23.3.2018 hän väittelee Lapin yliopistossa aiheesta Hennalan naismurhat 1918. Liukkonen on ollut toimittajana muun muassa Yleisradiossa ja päätoimittajana Aviisissa. Hän on opettanut kriminologiaa ja oikeussosiologiaa Lapin yliopistossa ja julkaissut artikkelit “Intohimorikoksen anatomia” (Heinämaa & Näre 1994: Pahan tyttäret. Sukupuolitettu pelko, viha ja valta) ja “Miksi Mirja murhattiin?” (Sipilä & Tiihonen 1994: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan). Hennalan naismurhat 1918 -tutkimus ilmestyy maaliskuussa 2018 Vastapainon kustantamana:  http://vastapaino.fi/kirjat/hennalan-naismurhat-1918/

VTT Elina Pekkarinen on lastensuojeluun ja nuorisoon erikoistunut tutkija, jonka tutkimukset ovat käsitelleet mm. koulukoteja, nuorisorikollisuutta ja lastensuojelun asiakasnuorten kokemuksia. Pekkarinen johtaa useita tutkimushankkeita, joiden läpileikkaavina teemoina ovat eriarvoisuuden ja marginaalisuuden kysymykset. Hän työskentelee tutkimuspäällikkönä Nuorisotutkimusverkostossa ja toimii lastensuojelun asiantuntijajäsenenä Helsingin hallinto-oikeudessa sekä puheenjohtajana Lapsuudentutkimuksen seurassa. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tutkimus/tutkijat/elina-pekkarinen

OTM, VT Marjo Rantala tekee väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopistossa oikeuden sukupuolta ja sukupuolieroa tuottavista käytännöistä. Rantalan tutkimuksen keskiössä on ruumiiseen paikantuva sukupuoli, ja hän kysyy, minkälaisen ruumiin oikeus tunnistaa. Entä minkälaista ruumista ja ruumiin sukupuolisuutta oikeus suojelee? Rantalan artikkeli intersukupuolisten ja transsukupuolisten henkilöiden oikeusasemasta valittiin Oikeus-lehden vuoden 2016 parhaaksi artikkeliksi. https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/person/mqrantal

Tapahtuman järjestää Haavoittuvuuden Haltuunotto: uusia näkökulmia feministiseen väkivallantutkimukseen -tutkimusryhmä, jota johtaa dos. Elina Penttinen (yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto). Diskussanttina toimii FT Julian Honkasalo (sukup. tutkim., HY) ja juontajana FM Ada Schwanck (sukup. tutkim., HY).

Hyväksytty väkivalta? -keskustelutilaisuus Tiedekulman Stagella torstaina 22.2.2018 klo 16–18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuuden facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1589070644545935/

Tiedekulman tapahtumasivu: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/fi-fi/Kalenteri/Suomi?id=50525