Kahden muuttuja koropleettikartta ja Anna Leonowczin artikkeli
Anna Leonowicz käsittelee artikkelissaan ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” koropleettikartoista, joissa esitetään yhden muuttujan sijaan kahden muuttujan esiintyminstä alueellisesti. Hän kirjoittaa, että jos kahden muuttujan välillä on voimakas riippuvuussuhde, se on nähtävissä kartalta. Kokeessa, jossa opiskelijat olivat tarkastelleet sekä yhden että kahden muuttujan koropleettikarttoja, opiskelijat olivat kokeneet kahden muuttujan kartat hieman vaikealukuisemmiksi, mutta kiinnostavammiksi. Esitystapa vaatiikin lukijalta hyvää kartanlukutaitoa ja värienhahmotuskykyä. Kiia-Riina Eerikäinen on oikeassa todetessaan blogitekstissään, että kahden muuttujan koropleettikartan lukutaito on tottumiskysymys. Leonowiczin mukaan kahden muuttujan kartan vahvuus on se, että kahta eri tekijää voidaan tarkastella samanaikaisesti, minkä vuoksi hän toivookin, että maantieteilijät esittäisivät asioita käytännössä useammin tällä menetelmällä.
Esitystapa on hyödyllinen silloin, kun kahden eri tekijän välistä riippuvuussuhdetta halutaan tutkia ja visualisoida jollakin alueella. Täysin toisistaan riippumattomien tekijöiden esittäminen tällä tavalla ei ole hyödyllistä: ei ehkäpä kannata laittaa samalle kartalle ehkäisypillereiden käytön yleisyyttä ja talveksi etelään lähtevien hippiäisten prosenttiosuutta. Silloin, kun tekijöillä on selvä suhde toisiinsa, esimerkiksi tupakoivien osuus väestöstä ja keuhkosyövän yleisyys, muuttujien riippuvuus on nähtävissä helpommin, kun ne ovat samalla kartalla. Eri kartoilla esitettynä lukija ei näe riippuvuussuhdetta yhtä nopeasti.
Kun muuttujien luokkia lisätään, erilaiset yhdistelmäluokat lisääntyvät eksponentiaalisesti. Jos molemmilla muuttujilla on kolme luokkaa, muodostuu yhteensä yhdeksän erilaista luokkaa. Jos vastaavasti muuttujien luokkia on neljä, muodostuisi yhteensä jo 16 erilaista luokkaa. Kartan tekijän täytyy tämän vuoksi miettiä hyvin tarkasti, kuinka monta luokkaa muuttujien suhteen on luettavissa ja tuoko jokainen luokka lisätietoa ja -arvoa kartalle. Mikäli luokkia tarvitaan paljon muuttujien luonteen vuoksi, kannattaa muuttujat esittää omilla kartoillaan selkeyden vuoksi.
Anna Leonowiczin artikkelissa legendat ovat kaksiulotteisia koordinaatistoja, joissa muuttujat ovat omilla akseleillaan. Näin kaikki erilaiset luokkavaihtoehdot ovat nähtävissä. Legendat myös kuvaavat sitä, kuinka paljon haastavammaksi luettavuus vaikeutuu, kun molempien muuttujien luokkia on kolmen sijaan neljä.
Artikkelissa vaikeimmin ymmärrettävä osio oli luvun ”Selection of class intervals” viimeinen kappale, koska siinä käytettiin tilastotieteen sanastoa. Tilastotieteen kurssistani on vierähtänyt jo jonkin aikaa, eikä sanastoa tule käytettyä aktiivisesti, mikä vaikeutti ymmärtämistä. Kuten Sari Aroalho kirjoittaa artikkelin lukemiskokemuksestaan, kahden muuttujan koropleettikartan ideaa on vaikea hahmottaa ennen kuin sellaista karttakuvana tarkastelee.
Erilaisten teemakarttojen tekemistä MapInfolla
Opettelimme Artun johdolla luomaan erilaisia teemakarttoja MapInfolla ensimmäisellä kurssikerralla opitun yhden muuttujan koropleettikartan lisäksi. Koropleettikartalla saa käyttää vain suhteellisia muuttujia eli ilmiö on suhteutettu esimerkiksi asukasmäärään tai alueen pinta-alaan. Opettelimme uusina teemakarttatyyppeinä pylväsdiagrammi-, pistetiheys- ja graduated-kartat, joissa absoluuttisten arvojen käyttäminen onnistuu. Graduated-kartassa symbolin koko kertoo ilmiön voimakkuudesta. Ympyrädiagrammikarttaankin voi laittaa absoluuttisia arvoja, mutta tällöin ympyröiden kokoa kannattaa skaalata jokaisen ympyrän yhteen laskettujen arvojen perusteella. Grid-kartalla voidaan kuvata yhtenäisenä pintana jonkin ilmiön esiintymistä kartalla, koska tiedottomille kohdille ohjelma interpoloi eli laskee todennäköisimmän arvon lähellä olevien arvojen perusteella. Lopuksi teimme 3D-kartan, jota voi tarkastella eri suunnista ja jossa ilmiön voimakkuutta kuvataan kartasta ylös nousevilla erikokoisilla ”vuorilla”. Prismaattinen kartta on toinen kolmiulotteinen kartta, jossa alueet nousevat eri korkeuksille ilmiön voimakkuuden mukaan.
Kartan tekoa aloittaessaan on tärkeä pohtia, millaisia mahdollisuuksia ohjelmisto luo. Ohjelmistojen tilastolliset laskutavat ja kartografiset esitystapavaihtoehdot rajoittavat mahdollisuuksia, ellei ohjelmia ole käytössä useita. Kartografiset esitysmahdollisuudet siis seuraavat välineiden kehitystä.
Koropleettikarttani alkoholin myyntimäärien ja rattijuopumusten suhteesta Pirkanmaalla
Hain Sotkanetistä tilastoja alkoholin myynnistä asukasta kohden ja poliisin tietoon tulleista rattijuopumuksista 1000 asukasta kohden Pirkanmaalla. Käytin vuoden 2015 tietoja, jotka siirsin Excelin kautta MapInfoon. Valitsin myydyn alkoholin määrää kuvaamaan sinisen eri sävyt ja rattijuopumusten määrää erilaiset rasteripinnat, jotta värien sekoittuminen ei hankaloittaisi luettavuutta. Jaoin aineiston molempien muuttujien suhteen kolmeen luokkaan, jotta luokat ovat vielä suhteellisen helposti luettavia. Luokitteluperusteena käytin luonnollista luokkajakoa, jotta luokkarajat eivät halkoisi yhtenäisiä ryhmiä.
Kartastani voi nähdä, että Pirkanmaan maakunnassa Juupajoella, Kihniössä, Vesilahdella ja Punkalaitumella alkoholia myydään vähiten asukasmäärään suhteutettuna. Kaikissa muissa kunnissa myynti ylittää jokaista asukasta kohti 4,59 litraa 100 % alkoholia. Rattijuopumusten osalta on nähtävissä, että kiinnijääneiden määrä vaihtelee 1,6 ja 5,6 välillä 1000 asukasta kohti.
Kun lähdin tekemään karttaa, hypoteesini oli, että niissä kunnissa, joissa myydään eniten alkoholia, jäädään myös eniten kiinni rattijuopumuksista. Karttani kuitenkin osoittaa, etteivät nämä muuttujat ole suorassa yhteydessä toisiinsa. Kaikki yhdeksän luokkaa ovat muodostuneet kartalle. Toisin sanoen, esimerkiksi Punkalaitumella, missä alkoholia myydään pienimmässä luokassa 2,2–4,59 litraa/asukas, rattijuopumuksia on todettu kuitenkin suurimmassa luokassa 4–5,6 tapausta/1000 asukasta. Toisaalta Mänttä-Vilppulassa ja Pirkkalassa alkoholia on myyty suurimmassa luokassa ja silti rattijuopumuksia todettu pienimmässä luokassa. Ikävä kyllä, yleisin luokka on suurimmassa luokassa sekä alkoholin myynnin että rattijuopumusten suhteen, ja siihen kuuluu viisi Pirkanmaan kuntaa. Tekijöiden voidaan olettaa vaikuttavan toisiinsa kuitenkin jonkin verran, koska suurimmassa myyntimääräluokassa yleisin rattijuopumusmäärän luokka on myös suurin, keskimmäisessä myyntimääräluokassa yleisin rattijuopumusluokka on myös keskimmäinen ja pienimmässä myyntiluokassa yleisin rattijuopumusmäärän luokka on myös pienin.
Hypoteesini oli turhan nopeasti mietitty, koska liikennevalvonnan ja puhalluskokeiden määrät kunnissa vaihtelevat, joten kiinnijäämisen riski vaihtelee. Lisäksi alkoholia ostetaan tietenkin myös naapurikunnista. Monet naapurikuntalaiset käyvät ostoksilla Tampereen puolella ja osa heidän ostamastaan alkoholista näkyy siksi Tampereen tilastossa. He voivat kuitenkin kuluttaa tämän alkoholin kotikunnassaan. Lisäksi alkoholijuomia, kuten kotiviiniä ja -oluita voidaan valmistaa itse, minkä vuoksi kaikki alkoholi ei näy myynnissä. Kuntien erilainen ikärakenne, työttömyystilanne ja muut sosio-ekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Iivari Laaksosen tekemää karttaa Pirkanmaan työttömyystilanteesta voi verrata karttaani alkholinmyynnistä ja rattijuopumuksista. Selkeää yhteyttä niistä ei löydä moninaisten vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Alkoholin käyttöön vaikuttavat mahdollisesti myös kulttuuriset ja uskonnolliset tekijät, jotka voivat vaihdella jonkin verran kaupunki- ja maaseutualueiden välillä, vaikka Pirkanmaa onkin suhteellisen yhtenäinen alue.
Karttani onnistui hyvin värien ja rasteripintojen valitsemisen suhteen. Jälkikäteen ajateltuna legendan tekstit voisivat olla hitusen suuremmalla fontilla. Olen lopputulokseen kuitenkin tyytyväinen!
-Vilja
Lähdeviitteet
Sari Aroalho, Artikkeli 1. <https://blogs.helsinki.fi/aroalho/2017/01/30/artikkeli-1/> Luettu 1.2.2017
Kiia-Riina Eerikäinen, Toinen kurssikerta ja artikkeli I. <https://blogs.helsinki.fi/kiee/2017/02/05/toinen-kurssikerta-ja-artikkeli-i/> Luettu 2.3.2017.
Iivari Laaksonen, 2. kurssikerta sekä artikkelitehtävä. <https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/> Luettu 1.2.2017
Anna Leonowicz, 2006. Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship.
Sotkanet 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta. Luettu 25.1.2017 <https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s_bNAAA=®ion=VVDLCsRACPujAY1DKX7HXvbiodBr___W8bGDS8FYE8eo8mAjYeVBxtDLQY8VRRF5EJWfuwKdg1ZWDEGl_sV7qbQkNIn9izoSljyKv7F9BsnfRG6vbpMBUTd0JqIk0dvy4UTZppF7omJKfSt4u6_kym7w9jjLGdKLtJNkTLrOYXCIYvkN0RkXUHns6yPt8wI=&year=sy4rAwA=&gender=t&abs=f&color=f>
Sotkanet 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa. Luettu 25.1.2017. <https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s05KBAA=®ion=VVDLCsRACPujAY1DKX7HXvbiodBr___W8bGDS8FYE8eo8mAjYeVBxtDLQY8VRRF5EJWfuwKdg1ZWDEGl_sV7qbQkNIn9izoSljyKv7F9BsnfRG6vbpMBUTd0JqIk0dvy4UTZppF7omJKfSt4u6_kym7w9jjLGdKLtJNkTLrOYXCIYvkN0RkXUHns6yPt8wI=&year=sy4rAwA=&gender=t&abs=f&color=f>