Tehtävä 1.
Kolmannella harjoituskerralla keskityimme tietokantojen käyttöön ja käsittelyyn, sekä uuden tiedon tuottamiseen vanhoista tiedoista yhdistämällä. Harjoituksen tavoitteena oli opetella muokkaamaan ja yhdistelemään tietokantoja toisiinsa sekä tuottaa saadusta aineistosta uutta tietoa. QGIS alkaa jo hieman tuntua tutummalta, eikä eri toimintojen kokeilu ole ollut enää yhtä pelottavaa. Tosin olen onnistuneesti hävittänyt muutaman kartan bittiavaruuteen (tai oman koneeni syövereihin), mutta olen yrittänyt hampaita kiristellen nähdä ne tilaisuutena harjoitella sama asia tuoreeltaan uudelleen.
Kartta 1. Afrikan internetinkäyttäjien osuus väestöstä valtioittain v. 2000.
Ensimmäisenä harjoituksena teimme Afrikan valtioiden karttakohteiden yhdistämistä maan nimen mukaan ja aineiston ”siivoamista” käyttökuntoon. Harjoittelimme tietokantaliitosten tekemistä Join-toiminnon avulla, ja käytimme edellisessä harjoituksessa opeteltua ominaistaulukon muokkaamista ja uusien sarakkeiden luomista.
Halusimme tarkastella Afrikan tietoteknisen vallankumouksen etenemistä internetin käyttäjämäärän kasvua tutkimalla (kartat 1. ja 2.), sekä luonnonvarojen ja konfliktien alueellista jakautumista ja näiden mahdollista yhteyttä toisiinsa (kartta 3.).
Kartta 2. Afrikan internetinkäyttäjien osuus väestöstä valtioittain v. 2017.
Väestön lukumäärän ja internetin käyttäjien määrän yhdistämällä (vuodet 2000 ja 2017) pystyi saamaan selkeän kuvan valtioittain Afrikan mantereen internetin käytön äärimmäisen vaatimattomasta alusta ja hyvin selkeiksi kehittyvistä alueellisista eroista, jotka indikoinevat suuria eroja eri valtioiden/alueiden infrastruktuurin ja varallisuuden kehittyneisyydessä.
Seuraavaksi laajensimme aineiston tutkimista luonnonvarojen -öljyn ja timanttien- esiintymisen ja tapahtuneiden konfliktien väliseen mahdolliseen yhteyteen. Annettuina tietoina olivat konfliktien tapahtumavuodet sekä laajuus kilometrien säteellä, timanttiesiintymien löytämisvuosi ja
Kartta 3. Afrikan Öljyesiintymät, timanttikaivokset ja konfliktit.
kaivostoiminnan aloitusvuosi, tuottavuusluokittelu, sekä öljykenttien löytämis- ja poraamisvuosi tuottavuusluokitteluineen.
Aivan uusia tilastotiedot eivät ole: attribuuttitaulukkoa esim. konfliktien vuosilukujen kohdalta tutkimalla havaitsi uusimpien tietojen olevan vuodelta 2008, joten esimerkiksi öljyesiintymien läheisyydestä Tunisiasta alkaneet ja Egyptiin, Libyaan ja muihin arabimaihin levinneet Arabikevään levottomuudet vuodenvaihteesta 2010-2011 alkaen eivät ole mukana tiedoissa. Mielenkiintoista olisi tietää, näyttelivätkö alueiden öljyvarat jotakin roolia kansannousussa, vaikka en ainakaan itse suoralta kädeltä muista, että tällaisesta asiasta olisi uutisointien yhteydessä mediassa mainittu.
Arabikevään konfliktien poisjääntiä tilastoista pohtivat blogeissaan myös esimerkiksi Minna Soittila ja Kim-Henrik Helanne.
Tietoja yhdistämällä pystyisi saamaan uutta tietoa luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksesta konfliktien synnyssä, jos tiedot osoittaisivat suuriarvoisten luonnonvarojen ja konfliktien esiintymisen korreloivan keskenään. Varsinkin epävakaissa oloissa kiistan luonnonvarojen omistuksesta ja hyödyntämisoikeudesta olettaisi aiheuttavan helposti konflikteja, mutta karttaa tarkastelemalla ei voi ainakaan kovin voimakasta kausaliteettia päätellä olevan luonnonvarojen ja konfliktien välillä. Saharan eteläpuolella ja Keski-Afrikan tienoilla näyttäisi olevan hieman enemmän yhteyttä timanttikaivosten /-esiintymien ja konfliktien sijainnin välillä.
Mielenkiintoista olisi vielä nähdä Saharan etelä- ja pohjoispuolen vesivarantojen sijainti: näiden tilastotietojen yhdistämisellä voisi yrittää selvittää, onko vesivarantojen sijainnilla ja konfliktien määrällä mahdollisesti jotain yhteyttä.
Blogissaan Kati Ilmonen esittää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, vaikuttaako internetin käytön yleistyminen muihin muuttujiin (konfliktit, luonnonvarojen löytyminen/hyödynnys) tai toisinpäin.
Tehtävä 2.
Seuraavassa tehtävässä vertailtiin Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä laskemalla annetusta aineistosta keskiylivirtaaman (MHQ) suhde keskialivirtaamaan (MNQ) eli tulvaindeksi, ja luomalla saadusta tulvaindeksistä ja annetun aineiston järvisyysprosentista koropleettikartta (kartta 4.).
Kartta 4. Tulvaherkkyys ja järvisyys.
Kartasta erottuu selvästi Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välinen valuma-alueraja: Pohjanmaan tulvaindeksit ovat koko alueella korkeita, ja rajan toisella puolella runsaiden sisävesialtaiden Järvi-Suomessa tulvaindeksit ovat alhaisimmillaan. Sama tulvaherkkä rannikkokaistale jatkuu koko etelärannikon pituudelta. Salpausselät muodostanevat etelässä selkeän maastollisen rajan rannikkokaistaleen ja Järvi-Suomen valuma-alueiden välille.
Tulvaindeksin ja järvisyysprosentin yhteistarkastelusta huomaa, että siellä missä järvisyysprosentti on suuri, ei tulvaindeksi yleensä nouse kovin korkealle. Blogeissaan Milena Nevanto ja Vesa Hanski tuovat esiin saman havainnon.
Milena Nevanto toteaa pienen järvisyysprosentin olevan merkki alueen tulvaherkkyydestä, ja nostaa esille tulvaherkkyyden huomioonottamisen tärkeyden tällaisten alueiden, erityisesti meren rannalla sijaitsevien Pohjanmaan sekä Etelä- ja Länsi-Suomen, kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Vesa Hanski nostaa esiin tulvimisen käänteisen korrelaation järvisyyden kanssa, jossa järvet toimivat puskureina ylivirtaamalle.
Oppimisessani on tapahtunut selvästi edistymistä, sillä huomaan kiinnittäväni yhä vähemmän huomiota QGISin käyttöön ja komentoketjuihin, sen sijaan päähuomioni alkaa olla itse tutkittavassa asiassa: millaista analyysiä voi aineistojen yhdistämisestä ja niistä muodostettavista teemakartoista tehdä. Lisäksi huomaan hiovani karttojen ulkoasua ihan omaksi ilokseni.
Hidas olen toki vieläkin.
Viitteet:
Kati Ilmonen https://blogs.helsinki.fi/ikati/ (viitattu 15.2.2018)
Milena Nevanto https://blogs.helsinki.fi/milenane/ (viittattu 15.2.2018)
Vesa Hanski https://blogs.helsinki.fi/vesahans/ viitattu 15.2.2018
Minna Soittila https://blogs.helsinki.fi/soittila/ (viitattu 15.2.2018)
Kim-Henrik Helanne https://blogs.helsinki.fi/helanne/ (viitattu 15.2.2018)