Tutustuimme erilaisiin tietokantoihin ja tietokantojen yhdistämiseen. Ryhmän tehdessä yhdessä tietokantojen yhdistämisiä oli homma helpon tuntuista. Kun ryhdyin itse yhdistämään tietokantoja, onnistuin ensin avaamaan väärät tiedostot ja oikeiden tietokantojen ollessa ohjelmassa, en osannut lukea selkeä sanaisia ohjeita, jotka olimme saaneet. Tästä seurasi ensimmäinen turhautuminen PAK-kurssilla. Onneksi tietokantojen yhdisteleminen oli ainoa uusi asia tällä harjoituskerralla.

Afrikkan konflikteja, timanttikaivokset ja öljykentät

Harjoitellessamme tietokantojen yhdistelemistä MapInfossa tutustuimme samalla Afrikan konflikteiden, timanttikaivoksien ja maalla olevien öljykenttien sijaintiin.

Afrikan öljykentät (valkoiset pienet rajatut alueet), konfliktit (punaiset tistit ja vihreät pallot) sekä timanttikaivokset (vihreät kolmiot). Parempi karttaesitys löytyy täältä.

Konfliktit (merkitty punaisilla risteillä ja vihreillä ympyröillä) vaikuttavat ainakin osittain sijoittuvan samoihin paikkoihin kuin öljykentät (valkoiset mustalla rajatut pienehköt alueet). Esimerkiksi Somaliassa etenkin sen eteläosissa on paljon aseellisia konflikteja merkittynä, Tyynenmeren rannalta onkin erään konfliktin alapuolelta huomattavissa öljykentän merkki. Etelä-Sudanissa on nähtävillä samaa ilmiötä, jossa öljykenttien lähettyvillä on ollut konflikteja.

Konflikteja on myös nähtävissä alueilla joilla on timanttikaivoksia (vihreät kolmiot). Usein öljystä ja timanteista saatavat voitot menevät harvoille ihmisille, eivätkä kyseisten alojen työntekijät alkutuotannon maissa kuulu voiton saajiin useinkaan.

Käyttämiimme tietokantoihin oli kirjattu vain konfliktien, timanttikaivoksien ja öljykenttien sijainti. Jos olisi enemmän ominaisuustietoa kohteista tietokannassa, esimerkiksi koska timanttikaivos on avattu, ja minkälainen tuottavuus kaivoksella on, voisivat ne kertoa yhdessä esimerkiksi kaivoksen lähellä olleen konfliktin syntymissyistä. Esimerkiksi työntekijöiden kohtelussa on usein timanttikaivosten yhteydessä todettu olevan parantamisen varaa. Öljyn löytyminen voi aiheuttaa myöskin konflikteja ja suuria ongelmia yhtiöille ja paikallisille asukkaille mielipiteiden eritessä suuresti. Tyytymättömyys voi johtaa aseellisiin konflikteihin.

Raakaöljy ja timantit ja muut kaivannaiset ovat hyviä tulonlähteitä, tämän vuoksi mm. terroristijärjestöt usein pyrkivät saamaan haltuunsa öljykenttiä. Konfliktitimantit* ja öljy ovat suosittuja pimeän tulon lähteitä. Timantteja on helppo kuljettaa paikasta toiseen, ja maailma on öljyriippuvainen, eikä kaikille ole väliä keneltä ja mistä tarvitsemansa öljyn hankkii.

Internetin käytön lisäännyttyä tieto konfliktista leviää nopeammin, jonka vuoksi on ehkä mahdollista yrittää ratkaista konflikti nopeasti. Toisaalta internetin välityksellä konflikti voi myöskin levitä laajemmille alueille, ja toisiin valtioihin, jolloin vaikutukset ovat laaja-alaisemmat ja välttämättä yksi ratkaisu ei enää riitäkään konfliktin keskeyttämiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, miten paljon internetin käyttäjiä on eri alueilla. Konfliktit vaikuttavat myös internetin käytön mahdollisuuksiin, ja konfliktin ollessa käynnissä internetin käyttömahdollisuudet usein heikkenevät.

Konfliktit saattavat kuitenkin vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää internetiä, jolloin tiedon välitys saattaa heiketä kaikilla tasoilla valtiossa. Tiedonvälityksen kärsiminen voi johtaa epävarmuuteen ja lisääntyviin levottomuuksiin.

Kuten Cristina Elgert blogissaan mainitsee, on Afrikassa myös monia monia luonnonvaroja, joiden vuoksi konflikteja voi syntyä. Kaikki konfliktit eivät liity suoraan luonnonvaroihin, mutta konfliktin edetestä luonnon varoista voi tulla tärkeitä.

Valuma-alueet ja tulvaindeksi

Harjoittelimme vielä lisää tietokantojen yhdistämistä. Teemakartta Suomen valuma-alueiden tulva-indeksistä ja järvisyydestä, joka syntyi tietokantayhdistelmästä, on ihan nätin näköinen. Suomen rajat olisi kiva olla, mutta eiköhän melkein ilman niitäkin pärjää.

Suomen alueella kokonaan tai osittain olevien valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys-prosentti.

Tulvaindeksi kertoo sen, kuinka suuri on vesimäärä tulvahuipun aikana verrattuna normaalitilanteeseen. Kartasta huomaa selkeästi alueita, joilla on huomattavasti suurempi vesimäärä liikkeellä tulvahuippuna. Etenkin Etelä-Pohjanmaa ja lounais-Suomessa on nähtävillä suuri indeksi.

Samoilla alueilla, joilla tulvaindeksi on suuri, ei järvisyys-prosentti ole kuitenkaan kovin suuri. Suurempi järvisyys-prosentti on niillä alueilla joilla tulvaindeksi on 0—20 kuin alueilla, joilla tulva indeksi on yli 20, eli tulvahuipun vesimassa on yli 20-kertainen normaalitilanteeseen verrattuna. Vaikuttaa siltä, että kun alueella on enemmän järviä, joihin joki voi laskea, niin tulvat ovat lievempiä. Järvialueilla vedellä on enemmän tilaa noustessaan, koska järvialueiden vesiala on usein huomattavasti paljon suurempi kuin joen veden pinta-ala. Näin ollen tulvat järvisillä alueilla eivät ole yhtä suuria, koska vesi pystyy jakautumaan koko valuma-alueen joissa ja järvissä ”tasaisemmin” kuin yksittäisessä joessa. ( En siis ole yhtään varma olenko oikeassa vai enkö. Toivottavasti edes hiukan jäljillä.)

Kartassa on käytetty luokitusta, jossa jokaiseen luokkaan on pyritty saamaan yhtä monta havaintoa. Kartan väritys voisi olla parempi, koska violetti väri ei kuvaa tulvaindeksiä parhaiten.

* “Diamonds that originate from areas controlled by forces or factions opposed to legitimate and internationally recognized governments…” United Nations definition of conflict diamonds.

Lähteet:

www.worlddiamondcouncil.com –> diamondfacts.org –> Conflict diamonds,                       luettu 3.2.2016

BBC, Nigerian oil fuels Delta conflict, news.bbc.co.uk/2/hi/africa/4617658.stm, luettu 3.2.2015

Paikkatiedon hankita, analyysi ja kartografia -blogi , viitattu 10.2.2016

Cristina Elgert (2016). Kursskerta 3: Tietokantaseikkailua. viitattu 10.2.2016 Christinan blogi