Rasteri- ja vektoriaineistoja

Tällä kurssikerralla sukelsimme rasteri- ja vektoriaineistojen pariin ruututeemakartoilla ja korkeusmalleilla.

Tuottamassani kartassa on ruututeemakarttana siis pääkaupunkiseudun väestö yhteensä, ja lisätietona tiestö alueella. Yhden ruudun koko on 1 km kertaa 1km. Kartasta nähdään siis tiheään ja harvaan asutut alueet ja tieinfrastruktuurin määrä alueilla. Kun vertaa esimerkiksi Helsingin keskustan tummansinisiä ruutuja johonkin pääkaupunkiseudun reunalla olevaan vaaleaan ruutuun, huomataan tiestön määrän ero selkeästi. Tiheään asutulla alueella tiestöä on paljon tiheämmin, kuin harvaan asutulla alueella. Toisaalta, asutus ei ole ainoa tiestöä määrittelevä asia, vaan myös esimerkiksi teollisuuskeskittymät tai muut ei-asuinalueet, mutta silti paljon teitä vaativat alueet, lisäävät tieinfrastruktuuria. Jotta kartta olisi mahdollisimman informatiivinen tämän suhteen, siihen olisi voinut lisätä maankäytön tapoja (myönnetään, tämän puute johtuu erittäin suuresta väsymyksestä) selventämään sitä, mikä muu kuin asutus vaikuttaa tiestön tiheyteen.

Ruututeemakartoilla voidaan loogisesti pohdittuna näyttää absoluuttisia arvoja sen takia, että kaikki ruudut ovat samankokoisia. Tämän takia arvot ovat verrattavissa keskenään ilman niiden suhteuttamista, kuten esimerkiksi täytyisi tehdä jos verrattaisiin ruutujen sijaan vaikkapa kaupunkien asukasmääriä (jolloin suhteutettaisiin asukasmäärä esimerkiksi kaupungin pinta-alan mukaan). Ruututeemakartan informaatioarvo verrattuna esimerkiksi koropleettikarttaan perustuu muun muassa sen samankokoisiin ruutuihin ja siihen, informaatio ei välttämättä ole rajattuna hallinnollisilla tai maantieteellisillä rajoilla, kuten aiemmin kurssilla tekemäni valuma-alueiden tulvaindeksien koropleettikartta. Ruututeemakarttaa on ehkä jopa helpompi lukea sellaisenaan verrattuna muihin teemakarttoihin, koska siinä on vain samankokoisia ruutuja ja niiden kokoja ei tarvitse vertailla. Toisaalta, ruututeemakartan sisältöä täytyy pohtia jopa tarkemmin avatakseen sitä, koska informaation esitys on pelkisetympi kuin vaikkapa koropleettikartassa, jossa alueet jaetaan mm. informaation mukaan, eikä alueelle välttämättä anneta informaatiota vasta kun alue on määritelty (vaikka tällaisiakin koropleettikarttoja on olemassa).

Kurssikerran toinen tehtävä liittyi Pornaisten alueeseen, korkeusmalliin siitä, ja tekniseen osaamiseen korkeuskäyrien ja rinnevarjostuksen tekemisen suhteen. Alempana on samalta alueelta kartalta kuvat 2 ja 3, joista voi verrata korkeuskäyriä. Kuva 3 on Paitulin aineistosta saadun karttalehden korkeuskäyrät, ja kuvan 2 korkeuskäyrät on Qgis-sovelluksella asetettu 5 m etäisyyksille.

Kuva 2: Pornainen, korkeuskäyrät

Kuvista 2 ja 3 huomataan selkeä ero korkeuskäyrien tarkkuudessa. Ne vastaavat toisiaan, mutta Paitulista saadun aineiston korkeuskäyrät ovat selkeästi tarkemmat. Samanlaisen havainnon teki myös Annika blogissaan, eli en ole ihan niin huolestunut siitä, että olisin tehnyt jotain väärin itse korkeuskäyriä tehdessä.

Lähteet:

Leinonen, A. (luettu 21.3.2022): Ruututeemakarttoja ja korkeuskäyriä