Monitieteinen yliopisto ja kestävän kehityksen haaste (Turun yliopisto)

Yliopistojen tulisi lähettää maailmaan uusiutumattomien luonnonvarojen korvaajia, lajien häviämisen estäjiä, ilmastonmuutoksen hillitsijöitä sekä niukkenevilla resursseilla inhimillisen hyvinvoinnin turvaamiseen kykeneviä innovatiivisia nuoria. Turun yliopistossa on lähdetty siitä, että koska kukaan yksittäinen ihminen ei voi näin suuria ongelmia ratkoa, opiskelijat tarvitsevat oman tieteenalaosaamisensa lisäksi myös kykyä ymmärtää muiden alojen edustajia ja tehdä yhteistyötä näiden kanssa. Nämä kyvyt—jotka ovat myös työelämäkykyjä—kehittyvät opiskelijoilla, jotka saavat opiskella monitieteisesti ja vuorovaikutteisesti.

Tällaisen oppimiskokemuksen mahdollistava kestävän kehityksen sivuainetasoinen opintokokonaisuus KEKO saatiin aikaan Turun Yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä. Tämä tapahtui vuonna 2008, eli samoihin aikoihin kuin fuusioprosessi kauppakorkeakoulun ja yliopiston välillä alkoi. Ajatus KEKOsta lähti liikkeelle, kun Vastuullisen liiketoiminnan keskuksen vetäjä lähti pohtimaan, millaista osaamista opiskelijat tarvitsisivat. Hän löysi ajatukselleen tukea kauppakorkeakoulun lisäksi yliopiston eri tiedekuntien useista professoreista, lehtoreista ja hallintohenkilökunnastakin, mistä joukosta muodostettiin KEKOn monitieteinen johtoryhmä. Lisäksi vahvana tukena olivat yliopistofuusion rakentajat, jotka kaukaa viisaasti näkivät monialaisen yhteistyön edut ja mahdollisuudet.

Vuorovaikutteisesta, monitieteisissä pienryhmissä tapahtuvasta 10 op ydinkurssista ja eri tiedekuntien tuottamista kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa käsittelevistä vapaavalintaisista kursseista (15 op) koostuvalle opintokokonaisuudelle myönnettiin strategista rahoitusta vuosittain 2008-2013. Kokonaisuuden aito monitieteisyys, eri tiedekuntien professoreista koostuneen johtoryhmän tuki ja kokonaisuuden saama erinomainen opiskelijapalaute sekä näiden määrätietoinen kommunikointi yliopiston rehtoristolle vakuuttivat yliopiston johdon KEKO-konseptin yhteensopivuudesta yliopiston strategisen näkemyksen kanssa. KEKO vakinaistettiin osaksi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen organisoimaa yliopiston opetustoimintaa syksyllä 2013.

Useimmat Suomen korkeakoulut ovat vastanneet kestävän kehityksen opetushaasteisiin erilaisilla sivuaine- ja maisteritutkintokokonaisuuksilla. Useimmat näistä sisältävät korkeakoulun tieteenalapohjasta johtuen vain ympäristöpuolen ja/tai vastuullisen liiketoiminnan osaamista, tai ovat sivuuttaneet kestävän kehityksen osaamisen kannalta keskeisen tieteidenvälisen vuorovaikutteisuuden opetusohjelmissaan. Monitieteinen Helsingin yliopisto omaa potentiaalin tuottaa vielä paljon nykyistä monipuolisemman, omista vahvuuksistaan ponnistavan mallin kestävän kehityksen opiskelun toteuttamiseksi. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteistyönä olisi mahdollista nousta jopa alan kansainväliseen eturintamaan. Myös yhteistyö soveltavan puolen, eli esim. ammattikorkeakoulujen kanssa voisi tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia.

Uudistaminen kuitenkin edellyttää kolmea asiaa: ruohonjuuritason organisoitumista, asiaan uskovien professoreiden ja opettajien viitseliäisyyttä keskustella organisaatio- ja tiedekuntarajojen ylitse, sekä ennen kaikkea strategisen johdon sitoutumista kestävään kehitykseen.

Piia Nurmi, Koulutus- ja tutkimusvastaava, Resurssitehokas liiketoiminta tutkimusryhmä, Turun ammattikorkeakoulu (KEKOn koordinaattori 2008—2010)

Minttu Jaakkola, Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimuspäällikkö (KEKOn koordinaattori 2010—2014)

Maria Höyssä, Erikoistutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus (KEKOn koordinaattori 2014— )

Leave a Reply

Your email address will not be published.