Moi! Tällä kertaa päästiin ruutukarttojen pariin, kuten otsikosta varmaan käy ilmi. Ruututeemakartan luomisessa hyödynnetään samankokoisia ruutuja kuvaamaan esimerkiksi ilmiöitä tietyllä alueella. Tällä kerralla loimme ruututeemakartan itsepiirretyllä ruudukolla pääkaupunkiseudulla. Valitsin tällä kertaa ruutukooksi 500×500 metriä. Tämä tuottaa huomattavasti pienempiä ruutuja (puolet enemmän) kuin kurssikerralla käytetty 1kmx1km ruudukko. Soveltuu mielestäni hyvin pääkaupunkiseudun kokoiselle alueelle (ei tuota aivan hirveästi ongelmia prosessoinnissa).
Kartan tekniset risut ja ruusut
Valitsin ruutuaineistoksi rakennusten iän (rakennusvuosi) pääkaupunkiseudulla (kuva 1). Hetken aineistoa pyöriteltyäni päädyin lopputulokseen, että ruutuihin olisi mielekästä laskea rakennusvuoden mediaani keskiarvon sijaan. Ajattelin, että analyysin kannalta tämä antaisi yhtenäisemmän ja selkeämmän kuvan (yksi hyvin vanha/uusi rakennus ei vaikuttaisi liikaa). Tämän lisäksi keskiarvoa kokeillessani (piti tietenkin ensin kokeilla tuttua ja turvallista) huomasin, että jotkin arvot näyttivät lukemattomia yhdeksikköjä. Ilmeisesti samasta ongelmasta kärsi myös esimerkiksi Eero. Olimme tehneet kartan samasta aiheesta (onneksi ruutukoko on kuitenkin eri, joten voi käydä katsomassa miten vaikuttaa). Kuitenkin, päätin ennen mediaanin käyttämistä kitkeä aineistosta pois sellaiset pisteet joissa esiintyi tätä (yhä) selittämätöntä lukuarvoa. Onnistui helposti tutulla select by value komennolla :). Jälkeenpäin ajatellen en tiedä olisiko tätä tarvinnut tehdä mutta menköön. Luokat tuottivat myös hieman päänvaivaa, päädyin kuitenkin tasaluokkiin, jotka muokkasin mielestäni sopiviksi.
Ruutukartoista yleisesti täytyy sanoa, että lopputulos on hieman koropleettikarttaa epäselvempi. Tämä saattaa hyvin johtua myös tekijästä. Kuitenkin samankaltaisen kartan luominen koropleettikartaksi, jossa arvot on jaoteltu esimerkiksi kaupunginosien mukaan olisi luultavasti selkeämpi. Omaan ruutukarttaani olisi ollut lisätä mm. nimistöä (ilman tätä tietämystä analyysi on itselle ainakin nihkeää). Eero oli mielestäni hyvin käyttänyt wfs-tietokantaa hyväkseen ja yhdistänyt rautatiet ja päätiestön karttaansa. Saman teki myös Ilari. Joskin eri teemoilla. Ilarilla näkyy toisessa kartassaan (pks kerrostalojen määrästä) myös mielenkiintoiset kennoruudut, jotka ovat ainakin visuaalisesti hyvin miellyttäviä.
Pienet analyysit
Tarkemman analyysin kannalta pienemmät ruudukot onnistuvat kuitenkin jossain määrin erottelemaan alueita selkeästi. Yleisellä tasolla silmään pistää kartassa (kuva 1) heti se, että uudempi rakennus on selkeästi itään painottunut koko pääkaupunkiseutua ajatellen. Läntisen alueen asuntokanta on siis vanhempaa. Länsi-Helsingissä ja Espoossa ei myöskään erotu yhtä selkeitä uuden rakentamisen klustereita (yksittäiset alueet jossa paljon “uusia” rakennuksia). Näistä klustereista varteenotettavia olivat mielestäni Helsinki-Vantaan lentokentän alue (alue muuten rakentamaton/vanha, mutta lentokentän ja Aviapoliksen nousun huomaa selkeästi), koillis-Vantaa, Vuosaari ja ehkä hieman vähemmän mainittu Östersundomin alue aivan Helsingin itärajalla. Helsingin keskustasta pilkistää Jätkä- ja Lauttasaari.
Yhä tiiviimpi lähiörakentaminen näkyy mielestäni tuloksista hyvin. Mainitsemani alueet ovat ennen 1990-lukua olleet hyvin harvaanasuttuja (esimerkiksi Vuosaari kasvanut lähes kokonaan tämän jälkeen). Kartassa näkyy siis asuintilan tarve, jota on lähdetty hakemaan tyhjiltä alueilta. Lisäksi ilmiöön liittyy myös teollinen rakentaminen. Erityisesti lentokentän, Vuosaaren ja Jätkäsaaren tapauksissa suuret teolliset ja kaupalliset hankkeet ovat luoneet paljon uutta rakentamista. Jos haluaa nähdä hieman erilaisen kuvan rakentamisesta, kannattaa katsoa Ronin blogista kartta vanhimman asutun kiinteistön iästä. Se antaa perspektiiviä siitä, että vaikka asuntojen mediaani-ikä olisi suuri, voi samalla alueella sijaita myös hyvin vanhoja kiinteistöjä (esimerkiksi Aviapoliksen ympäristössä).
Lähteet
Helsinki.fi. (2021). Suunnistaja hyppii onnestaan – Eeron oma GIS-blogi. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/turkkiee/2021/02/15/suunnistaja-hyppii-onnestaan/ [Accessed 17 Feb. 2021].
Helsinki.fi. (2021). Ilarin Maantiedostusblogi – Tervetuloa 🙂. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/ [Accessed 17 Feb. 2021].
Helsinki.fi. (2021). ronikurv’s blog – MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/ronikurv/ [Accessed 17 Feb. 2021].