Moi!
Tällä viikolla sukellettiin taas uuteen aiheeseen; nimittäin ruutukarttojen tekemiseen QGIS:issä. Harjoiteltiin myös pintaraapaisuna rasteriaineistojen kanssa operoimista. Harjoituskerta sisälsi taas paljon uusia ja ennestään tuntemattomia työvaiheita, joten ilman kertausta ei taaskaan ole mahdollista kaikkea tekemäänsä muistaa. Käydään siis vähän tehtäviä läpi tässä postauksessa.
Luotiin ensin manuaalisesti piirtämällä ruudukko valmiin pääkaupunkiseutua kuvaavan pohjan päälle. Lisättiin karttaan myös aineisto, joka kertoi pisteiden muodossa kaikki ne alueet, joissa sijaitsi vuonna 2016 rakennus, jossa asui virallisesti vähintään 1 ihminen. Nyt kun meillä on aineistot ja ruudukko, on aika karsia ruudukoista jäljelle vain sellaiset ruudut, joiden sisällä on ylipäätään rakennuksia. Tähän erinomainen työkalu oli ”Select by location”. Koska rakennustiedot sisältävä attribuuttitaulukko koostui todella monista eri sarakkeista, oli järkevää hieman karsia niitä ennen teemakarttojen tekemistä. Alla näkyy tehdyt kartat pääkaupunkiseudun asukasmäärästä (kuva 1), muunkielisistä (kuva 2), sekä ruotsinkielisistä (kuva 3).
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun asukkaat.
Kuva 2. Muunkielisten määrä pääkaupunkiseudulla
Kuva 3. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla
Päätin luoda itsenäisesti kaksi jälkimmäistä karttaa. Molemmat kartat kuvaavat muiden kuin suomenkielisten määrää pääkaupunkiseudulla. Päätin valita nämä muuttujat, sillä on mielenkiintoista huomata näiden muuttujien erilaisen sijoittumisen kartalla, vaikka kyseessä onkin toistensa kanssa hyvin samankaltaiset muuttujat. Muunkieliset sijoittuvat suurimmaksi osaksi Helsinkiin, tarkemmin sanottuna itäiseen Helsinkiin. Myös Vantaan puolella muunkielisten lukumäärä on suuri. Parhaimmillaan Itä-Helsingissä ja Vantaalla yhden ruudun luku ylettyy jopa 2000 henkilön paikkeille. Ruotsinkielisiä taas ei juurikaan ole itäisessä Helsingissä, vaan ennemminkin paikoitellen Espoossa, Helsingin keskustan kupeessa sekä tietysti runsaasti Kauniaisissa. Molempien karttojen sinisiä sävyjä tarkastellessa voidaan huomata, että ruotsinkielisten kartassa syvää tummansinistä ei ole läheskään yhtä paljon kuin muunkielisten kartassa, ja asteikkokin on matalampi.
Vaikka kyseessä on teemakartta, on luvut esitetty absoluuttisina lukuina, eikä suinkaan suhteellisina osuuksina niin kuin yleensä koropleettikartoissa olisi tarkoitus. Koska meillä on käytössä ruudukko, on absoluuttisten lukujen käyttäminen mahdollista. Tällöin tiedämme aina, että tietty ruutu sisältää tietyn määrän ihmisiä. Vaikka absoluuttisten lukujen käyttäminen vaikuttaakin selkeältä, ei se kerro koko totuutta. Jos absoluuttisten lukujen karttojen vieressä olisi kartat, jotka esittäisivät saman asian suhteellisina osuuksina, olisi jakauma hyvin erilainen, ja muuttujien keskittymät aivan eri paikoissa. Tätä ilmiötä pääsin todistamaan Palmgrenin (2023) blogissa: hän toi esiin yllämainitsemani erittäin hyvän pointin ja hahmotteli asian vielä karttojenkin avulla.
Ruutukartta on luettavuudeltaan selkeä, mikäli ruutujen värit ovat tarpeeksi erilaiset toistensa kanssa, ja ruutujen viivat tarpeeksi selkeät niin, että ruudut erottuvat toinen toisistaan. Vaikka taustalla näkyykin kuntarajat, on ruutujen seasta vaikea erottaa jotakin tiettyä, tarkkaa sijaintia. Tämä vaikeuttaa hieman kartan lukemista. Koen, että kaikki edellä mainitut ruutukarttoihin liittyvät mietinnät pätevät myös minun tekemiini karttoihin.
…
Seuraavaksi siirryttiin pääkaupunkiseudulta Pornaisten seudulle ja rasteriaineistoihin. Yhdistettiin rasteriaineistot virtuaalisesti toiminnolla ”Build virtual raster”. Näin saatiin korkeustieto skaalattua yhteneväiseksi koko alueella yhdistämättä kuitenkaan varsinaista dataa. Lisättiin aineistoon korkeuskäyrät, sekä rinnevarjostus. Rinnevarjostusta hieman liioiteltiin, jotta se saatiin näkyvästi esiin karttalehdellä. Tämän kaiken jälkeen tarkoitus oli piirtää esimerkiksi teitä Pornaisten alueelle, mutta jostain syystä melkein kenelläkään kurssilaisella ei toiminut piirtotyökalu, joten ymmärsin tämän tehtävän siirtyneen ensi kurssikerralle. Kokeilin vielä läppärillä kotona piirtotyökalua; ei toiminut. Alla kuitenkin kuva korkeuskäyrien, rinnevarjostusten ja Pornaisten rajauksen lisäämisen jälkeen (kuva 4)
Kuva 4. Pornainen rajattuna korkeuskäyrät sisältävällä karttalehdellä.
Lähteet:
Palmgren A. (2023). “Neljäs kurssikerta”. Postaus blogissa 11.2.2023.
< https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/2023/02/11/neljas-kurssikerta/ > Viitattu 12.2.2023