Moi!
Kuudennella kurssikerralla päästiin sukeltamaan kenttätöiden makuun, sillä lähdettiin aamu kahdeksalta -12 asteen pakkasessa kiertämään kampuksen lähiympäristöä. Kerättiin kaupunkikohteista pistemäistä aineistoa Epicollect5 -nimisellä sovelluksella. Sovellukseen kirjattiin kohteen nimi, sekä vastattiin asteikolla 1-5 kysymyksiin esimerkiksi kohteen turvallisuudesta, visuaalisuudesta ja houkuttelevuudesta. Todettiin, että älypuhelinsovellukseksi sovelluksella oli suhteellisen hyvä sijaintitarkkuus koordinaatteja etsiessään. Navigointiin se ei kuitenkaan ihan kävisi, sillä sijainnit saattoivat heittää useammalla kymmenellä metrillä.
Sisälle päästyämme päästiin käyttämään kerättyä aineistoa QGIS:issä. Saatiin liitettyä keräämämme kaupunkikohteemme pistemuotoisena kartalle. Tämän jälkeen otettiin työkaluksemme interpolointi, jossa valittiin kartalla esitettäväksi attribuutiksi se, kuinka turvalliseksi tietty kohde koettiin. Tällä tavoin saatiin erilaiset värimaailmat kuvaamaan eri asteen turvallisuuden tunnetta kohteiden ympärillä (kuva 1).
Kuva 1. Kaupunkikohteiden koettu turvallisuus/turvattomuus Kumpulan ja Käpylän alueella.
Seuraavaksi päästiin soveltamaan pistemuotoisen aineiston käyttöä muihin tarkoituksiin. Seuraavissa kuvissa taustalla on maailmankartta, ja siihen päälle on tuotu pistemuotoista aineistoa tulivuorista ja maanjäristyksistä. Kuvassa 2 näkyy havainnollistavasti samaan aikaan sekä maanjäristykset (vuosilta 1898-2012), että tulivuoret. Tämä kuva auttaa havainnollistamaan näiden kahden ilmiön yhteyden toisiinsa. Erityinen yhteys toistensa kanssa voidaan huomata Tyynenmeren tulirenkaalla, sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan länsirannikolla. Kuten Liljefors (2023) toteaa blogissaan, Tyynenmeren tulirengas erottuu kartalta selkeästi, sillä se on tektonisesti ja vulkaanisesti hyvin aktiivinen. Kuvassa 2 vaaleanpunaisena kartalla näkyvät maanjäristyspisteet myötäilevätkin suurelta osin litosfäärilaattojen saumakohtia.
Kuva 2. Maanjäristykset (1898-2012) ja tulivuoret maailmalla.
Kuvien kautta opettamisen kannalta koin tärkeäksi tuoda ensin kartalla esiin kaikki tulivuoret ja tietyn ajan maanjäristykset. Täten seuraavia, räätälöityjä, karttaesityksiä tulkitessa voidaan aina palata takaisin karttaan, joka näyttää kaikki kyseiset ilmiöt. Näin voidaan vertailla karttoja ja tehdä helpommin johtopäätöksiä niistä. Mietin aluksi, että käyttäisin kuvan 1 tapaan interpolointia hyödyksi myös näissä kartoissa, mutta lopputuloksesta ei saa yhtä hyvin havainnollistavaa kuvaa kuin näistä normaalisti maailmankartan esittävistä kartoista. Seuraavissa kuvissa esitinkin siis tämän 1898-2012 aikavälin ajalla tapahtuneet yli 8 magnitudin (voimakkaat) maanjäristykset tulivuorten ohella (kuva 3), sekä 1-3 magnitudin (heikot) maanjäristykset tulivuorten ohella (kuva 4).
Käytössä on Richterin asteikko.
Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristykset (1898-2012) ja tulivuoret.
Kuva 4. 1-3 magnitudin maanjäristykset (1898-2012) ja tulivuoret.
Kuten kuvista voidaan huomata, voimakkaat ja heikot maanjäristykset sijoittuvat toistensa kanssa jokseenkin eri puolille maailmaa. Tämän lisäksi heikkoja maanjäristyksiä on huomattavasti enemmän kuin voimakkaita, yli 8 magnitudin maanjäristyksiä. Näitä voimakkaita maanjäristyksiä sijaitsee isolta osin samoilla alueilla, missä on myös suurimmat tulivuoriryppäät. Heikommat maanjäristykset muodostavat ryppään etenkin Pohjois-Amerikkaan. Kartoista voidaan huomata, että etenkin voimakkaat maanjäristykset sijaitsevat ennemminkin törmäysvyöhykkeillä ja erkanemisvyöhykkeille näitä ei sijoitu ollenkaan.
Opetuksen kannalta koen, että yllä olevat kartat antavat hyvän yleiskäsityksen tulivuorten ja maanjäristysten sijoittumisesta. Karttojen avulla pystyy ymmärtämään sen, että näillä kahdella tekijällä on yhteys toisiinsa. Karttojen taustalla olisi hyvä olla litosfäärilaattojen saumakohdat esitettynä, sekä mahdollisesti myös tieto siitä, onko kyseessä erkanemis- vai törmäysvyöhyke. Jotta kartat toimisivat hyvänä opetuksen lähteenä, tulisi opettavalla henkilöllä olla joko hyvin laaja tietämys karttojen ulkopuolelta, tai sitten käytössä näitä karttoja tukevia, informaation laajuudeltaan toisenlaisia, karttoja. Esimerkiksi tämän linkin takaa löytyy todella havainnollistava kuva litosfäärilaattojen saumakohdista, joka auttaa maanjäristysten ja tulivuorten sijoittumisen ymmärtämisessä. Tämän lisäksi karttojen ohella olisi tärkeää käydä läpi voimakkuudeltaan erilaisten maanjäristysten vaikutukset ympäristöön. Kuten tiedetään, mitä voimakkaampi maanjäristys, sitä suurempi tuho. Heikoimmat järistykset saattavat mahdollisesti vain kaataa esim. esineitä, kun taas voimakkaimmat sortaa rakennuksia ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa tsunameja jne.
Lähteet:
Geologia.fi
< https://www.geologia.fi/2018/06/29/miksi-suomen-kallioperassa-voidaan-nahda-litosfaarilaattojen-rajoilla-muodostuneita-rakenteita/ > Luettu 22.2.2023
Liljefors A. (2023). “Harjoitus 6”. Postaus blogissa 22.2.2023
< https://blogs.helsinki.fi/annalilj/2023/02/22/harjoitus-6/ > Viitattu 26.2.2023
NOAA, National Oceanic and Atmospheric Administration
< https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search > Luettu 22.2.2023
Northern California Earthquake Data Center
< https://ncedc.org/anss/catalog-search.html > Luettu 22.2.2023