Cobol – ohjelmointikieli, jota pomokin ymmärtää (Ohjelmointikielet kautta aikojen 4)

Seuraava teksti on julkaistu alunperin Linkin Facebook-sivulla 14.10.2022

Tämä julkaisu on neljäs osa syksyllä 2022 alkaneesta julkaisusarjasta, joka käsittelee erilaisia ohjelmointikieliä historian saatossa. Tervetuloa mukaan matkalle ohjelmointikielten maailmaan!

Cobol on vuonna 1959 julkaistu ohjelmointikieli, joka suunniteltiin kaupallisia ja hallinnollisia sovelluksia varten. Tietokoneet alkoivat yleistyä yrityksissä ja oli tarvetta kielelle, jonka avulla voisi käsitellä yrityksen toimintaan liittyvää tietoa ja tuottaa esimerkiksi raportteja. Tällaisten sovellusten luominen oli hankalaa esimerkiksi Fortranilla, joka oli suunnattu tieteelliseen laskentaan.
Cobol suunniteltiin nopeasti ja alun perin tarkoitus oli, että Cobol olisi vain välivaihe ennen kehittyneemmän kielen suunnittelua. Kielen kehityksen taustalla oli Yhdysvaltain puolustusministeriö, joka alkoi myös vaatia tietokoneiden valmistajia lisäämään Cobolin myytäviin koneisiin. Tämän seurauksena Cobolista tuli suosittu kieli, koska se oli valmiina monissa tietokoneissa.

Tavoitteena Cobolin suunnittelussa oli, että kieltä olisi helppo ymmärtää. Tämä näkyy Cobolissa siinä, että se on lähellä englannin kieltä. Esimerkiksi Cobol-kielinen komento “MULTIPLY PRICE BY AMOUNT GIVING TOTAL” sijoittaa muuttujaan TOTAL lausekkeen PRICE*AMOUNT arvon. Haaveena oli jopa, että ohjelmointia osaamaton yrityksen pomo voisi ymmärtää Cobolilla toteutetun ohjelman toiminnan.

Kuitenkin tavoite luoda ymmärrettävä ohjelmointikieli toteutui vain osittain. Vaikka laskutoimitukset voi ilmaista englannin kielen tapaisesti, monet muut asiat Cobolissa ovat vaikeita ymmärtää. Esimerkiksi komento “77 NAME PICTURE X(20)” määrittelee muuttujan NAME, jossa on 20 merkin pituinen merkkijono. Jopa kokeneen ohjelmoijan on vaikeaa ymmärtää, mitä 77, PICTURE ja X tarkoittavat.

Cobol saattaa olla pilkatuin kieli ohjelmointikielten historiassa. Vanhan ajan ohjelmointiharrastajat pitivät Cobolin käyttämistä jopa nolompana kuin Basicin käyttämistä (lisää tietoa Basicista on tulossa myöhemmin tässä sarjassa). Arvostettu tietojenkäsittelytieteen tutkija Dijkstra puolestaan totesi, että Cobolin käyttäminen aiheuttaa aivovaurion, joten kielen opettamista tulisi pitää rikoksena.

Toisaalta Cobol-osaaminen voi olla merkittävä etu ohjelmoijalle. Vuosituhannen alussa Cobol-ohjelmoijista tuli pula, kun kieltä osaavat ohjelmoijat alkoivat jäädä eläkkeelle mutta käytössä oli vielä paljon Cobol-sovelluksia. Joissain tapauksissa ainoa vaihtoehto on ollut houkutella eläkeläisiä takaisin töihin hinnalla millä hyvänsä. Cobol-osaajia koulutetaan edelleen, ja työpaikkailmoituksissakin Cobol saatetaan välillä mainita, erityisesti finanssialalla.

Kuva: Cobol-esimerkki kirjasta Computer Languages (Baron 1988, Penguin Books)