Pascal – tehokas, mutta liiankin kompakti (Ohjelmointikielet kautta aikojen 7)

Tämä julkaisu on seitsemäs osa syksyllä 2022 alkaneesta julkaisusarjasta, joka käsittelee erilaisia ohjelmointikieliä historian saatossa. Tervetuloa mukaan matkalle ohjelmointikielten maailmaan!

Pascal-ohjelmointikielen kehitys alkoi 1960-luvun lopulla osana ALGOL-ohjelmointikielen uudistusprosessia. Vuonna 1970 Niklaus Wirth julkaisi projektinsa kuitenkin erillisenä ohjelmointikielenä, joka sai nimensä ranskalaiselta luonnontieteilijältä Blaise Pascalilta. Pascal-kielen tavoitteena oli olla tehokas ja kompakti, ja se saavuttikin suosiota 1960-70-luvuilla tietokoneiden levitessä oppilaitosten ja korporaatioiden ulkopuolelle pienempiin yrityksiin ja laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Pascal oli 1980-luvulla myös suosittu ohjelmoinnin opetuskieli sekä kouluissa että yliopistoissa. Pascalin tavoitteena oli olla riittävän helppo kieli aloittamiseen, mutta kuitenkin opettaa alusta alkaen hyvää ohjelmointityyliä. Esimerkiksi seuraava Pascal-ohjelma tulostaa ruudulle kymmenen merkin levyisen ja korkuisen neliön risuaita-merkeillä:

var
    n, i, j: integer;
begin
    n := 10;
    for i := 1 to n do
    begin
        for j := 1 to n do write('#');
        writeln();
    end;
end.

Koodissa näkyy, että muuttujan asettamiseen käytetään merkintää := eikä =. Merkintä = on puolestaan varattu vertailemiseen. Esimerkiksi “n := 10” asettaa muuttujan n arvoksi 10, kun taas “n = 10” tutkii, onko muuttujan n arvo 10. Tämä eroaa nykyään yleisemmästä käytännöstä, jossa muuttuja asetetaan yhtäkuin-merkillä =, kun taas vertailu tapahtuu kahdella merkillä ==.

Pascal-kielen menestykseen vaikutti Borlandin edullinen ja tehokas Turbo Pascal -kääntäjä, jonka avulla oli helppoa opetella ohjelmointia DOS-ympäristössä. Myöhemmin Borland julkaisi Windows-ohjelmointia varten Pascaliin pohjautuneen Delphi-kääntäjän, josta tuli myös suosittu.

Vaikka Pascal oli hyvin suosittu kieli 1990-luvulle asti, nykyään se on lähes tuntematon eikä kovin moni taho käytä sitä. Pascalin kompaktius koitui jossain määrin sen tuhoksi: kieli ei suoraan sopinut erikoistuneempiin käyttötarkoituksiin, joten käyttäjät kehittivät eri suuntiin leviäviä laajennuksia kieleen. Seurauksena oli useita virallisempia ja epävirallisempia kieliversioita, ja Pascal-ohjelmoijan täytyi käytännössä osata useaa eri ohjelmointikieltä voidakseen ohjelmoida Pascalilla. Lopulta paremmin standardisoidut ohjelmointikielet kuten C ja Java ajoivat Pascalin ohi.

Kuvassa Turbo Pascal 7.0 -asennuslevykkeitä, lähde Wikimedia.