Mallin soveltaminen

Alla olevassa kuviossa esittelemme tiivistetysti visuaalisessa muodossa ideoita suunnittelumallin soveltamiseen. Kuviossa on nähtävissä kaikki suunnitteluprosessin vaiheet ideoinnista tekniseen suunnitteluun. Olemme listanneet jokaiseen vaiheeseen esimerkkityötapoja, joita kyseinen vaihe voi pitää sisällään. Kuten kuviosta on nähtävissä, samoja työtapoja voi käyttää prosessin eri vaiheissa. Työtavat sinänsä eivät aina ole sidoksissa siihen, millä suunnitteluasteella mallissa ollaan. Valittu työtapa kuitenkin määrittää sitä, miten vaiheet lomittuvat ja missä vaiheessa mikäkin työtapa on sopivin. Erityisesti ideointi- ja työstövaiheet saattavat helposti mennä päällekkäin, mutta vaiheita erottava ajatus on se, että ideointi on ajatusten herättämistä ja työstö ajatusten konkretisoimista. Kuvion tarkoituksena on edelleen konkretisoida mallia ja tuoda sitä lähemmäs käytäntöä. Kuvion pohjalta opettaja voi ideoida oman ohjeistuksen suunnitteluprosessiin. Opettajan on syytä ideat poimittuaan tarkastaa suunnitteluprosessin kulku kokonaisuutena. (Ks. osio Suunnittelun esimerkkipolkuja.)

 

Loikka_Kuvio6

 

Seuraavaksi  annamme ehdotuksia Loikka-mallin neljän suunnitteluvaiheen opettamiseen erilaisissa suunnitteluprosesseissa. Suunnittelupolut on rakennettu siten, että ne antavat opettajalle väljän mallin työskentelyn perustaksi. Jokaisessa polussa opettajan päätettäväksi jää, missä suunnittelun vaiheessa oppilaille kerrotaan, mikä työskentelyn konkreettinen lopputulos tulee olemaan.

 

1. Kantoväline kierrätysmateriaaleista

Tässä polussa suunnitellaan kantoväline kierrätysmateriaaleista.

Ideointi

Suunnitteluprosessi laitetaan käyntiin tekemällä retki jätteenkäsittelylaitokselle. Laitoksella havainnoidaan ympäristöä katselemalla, kuuntelemalla ja tekemällä muistiinpanoja vapaavalintaisella tavalla (kuvaaminen, piirtäminen tai kirjoittaminen). Opettaja jakaa oppilaat ryhmiin, joista jokaiselle ryhmälle annetaan oma näkökulma havaintojen tekemiseen.

Havainnoitavia asioita: tunnelma, äänet ja materiaalit.

Työstö

Tässä vaiheessa on palattu takaisin koululle. Ryhmät kertovat muille havainnoistaan muistiinpanojensa avulla. Havaintojen jakamisen jälkeen oppilaat valitsevat jonkin heille retkeltä mieleen jääneen huomion tai ajatuksen. Näitä huomioita lähdetään työstämään sormivärimaalauksella. Oppilaita ohjeistetaan etsimään havainnoistaan värejä, muotoja ja rytmejä, joita työstetään maalaamalla.

Esteettinen selkeyttäminen

Tässä vaiheessa aletaan pelkistämään ja osittamaan maalauksissa syntyneitä visuaalisia elementtejä. Tämän vaiheen tavoitteena on luonnos, joka viittaa kantovälineen ulkonäköön. Tässä vaiheessa voidaan myös miettiä, mikä on lopullinen kantoväline, joka tullaan toteuttamaan.

Tekninen suunnittelu

Tässä vaiheessa tehdään päätös kantovälineen lopullisesta tyypistä ja mietitään teknisiä ratkaisuja.

 

2. Huppari

Tässä prosessissa lähdetään liikkeelle runojen kuvallisesta tarkastelusta.

Avainsanoja: runot, kielikuvat ja runotekstin visuaalisuus.

Ideointi

Opettaja on kerännyt oppilaille valmiiksi useita runoja, jotka ovat ulkoasultaan erityisen visuaalisia tai sisältävät visuaalista kieltä ja kielikuvia. Runoja luetaan yksin ja yhdessä. Runoista tehdään pieniä esitettäviä luonnoksia, joita näytetään toisille oppilaille pienissä ryhmissä. Esittämisen tavat voivat olla lukemista, lausumista ja liikkumista. Mietitään, miten runon rytmi tai visuaalisuus voi näkyä liikkeessä tai kuulua äänessä.

Työstö

Jokainen oppilas valitsee yhden runoista, jota hän alkaa työstämään tarkemmin. Työstövaiheessa oppilaan on mahdollista rikkoa runon rytmiä, etsiä runosta oleellisia sanoja tai lauseita, kielikuvia sekä symboleita. Työstöjä sanoista aletaan käsittelemään valokuvaamalla. Oppilaat jakautuvat ryhmiin, joissa he tekevät patsaita toisistaan perustuen runon sanoihin, lauseisiin ja symboleihin. Patsaat kuvataan. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä myös liikkuvia patsaita ja valokuvata niitä ja tarkastella sitä, miten liike näyttäytyy kuvassa.

Esteettinen selkeyttäminen

Kuvaamisen jälkeen oppilaat siirtävät kuvat koneelle ja niitä aletaan käsittelemään kuvankäsittelyohjelmassa. Ensimmäiseksi kuvien muokkaaminen mustavalkoiseen muotoon saattaa auttaa oppilaita hahmottamaan kuvasta ainoastaan muotoja. Kuvia voidaan suurentaa, pienentää, toistaa, pelkistää, monistaa kääntää ja kiertää sekä leikata. Lopuksi muokataan kuvan värejä sen perusteella, millaisia värejä oppilas löytää runon maailmasta. Kuvan muokkaamisen vaiheessa runoa voidaan pitää koko ajan työskentelyn rinnalla ja sen visuaalisuutta voidaan käyttää hyödyksi kuvan muokkaamisessa.

Tekninen suunnittelu

Tässä vaiheessa oppilaiden tehtävä on tarkastella käsiteltyjä kuvia ja runoa hupparin muodon suunnittelun lähtökohtina. Muokattujen kuvien ja alkuperäisten runojen pohjalta aletaan suunnitella hupparin muotoa, pituutta, hihoja, hupun kokoa, materiaalia ja väritystä. Kuvia ja runoa käytetään lähtökohtana konkreettiselle vaatteen suunnittelulle. Millaisia muotoja ja värejä kuvista on löydettävissä ja miten nämä huomiot ovat muokattavissa vaatteen muotoon. Mietitään, mitkä asiat kuvista siirtyvät lopulliseen suunnitelmaan ja mitkä elementit jäävät lopullisen suunnitelman ulkopuolelle. Tässä vaiheessa tehdään vähintään 3 erilaista luonnospiirustusta. Viimeiseksi tutkitaan sitä, miten lähtökohtaruno näkyy lopullisissa suunnitelmissa ja miten se on muokkautunut.

 

3. Kirjovirkattu tuote

Tämän polun tavoitteena on suunnitella pieni kirjovirkattu tuote. Kirjovirkkauksen suunnitteluun lähdetään liikkeelle kuvioista.

 

Ideointi

Opettaja on tuonut luokkaan printtikankaita, taidekortteja ja lehtiä. Oppilaat valitsevat materiaaleista itselleen mieluisia kuvia ja kuvioita.

 

Työstö

Mieluisia kuvia tarkastellaan. Oppilaat saavat piirtää, maalata tai muovailla kankaasta tai langoista niiden pohjalta erilaisia kuvioita.

 

Esteettinen selkeyttäminen

Maalataan tai tehdään kuvankäsittelyohjelmalla (toisto, kierto, kääntö) oma kuvio työstöjen pohjalta. Mietitään samalla värejä ja muotoja.

Tekninen suunnittelu

Tässä vaiheessa mietitään, miltä suunniteltu kuvio näyttäisi virkattuna. Tehdään pieniä kokeiluja ja harjoitellaan tekniikkaa. Suunnitellaan, mikä valmistettava tuote on, minkä kokoinen se on ja millaisista silmukoista työ tullaan koostamaan (kiinteät silmukat, ketjusilmukat, pylväät jne.) Valmistettavan tuotteen suunnittelussa voidaan ottaa huomioon käytettävissä oleva aika, materiaali, josta tuote valmistetaan ja se, millaiseen tuotteeseen suunniteltu kuvio sopisi.

 

4. Oma kokemusmaailma: tuotepari

Suunnitellaan ja valmistetaan tuotepari, joka voi olla esimerkiksi koristetyynyt, patakintaat, pyyhepari tai olotossut. Opettaja voi päättää, että kaikki valmistavat samat tuotteet tai antaa tuotteen valintaan enemmän vapautta.

Ideointi

Prosessi lähtee liikkeelle siitä, että kuunnellaan erilaisia musiikkinäytteitä. Musiikin kuuntelun aikana oppilas maalaa paperille musiikin rytmejä ja kulkuja sekä kirjoittaa ylös, millaisia tunteita musiikki herättää.

 

Työstö

Oppilas valitsee kaksi tunnetta ja alkaa etsiä kuvia ja kankaita, jotka kuvastavat tunnetta. Tässä vaiheessa tehdään kaksi 2- tai 3-ulotteista kollaasia hyödyntäen tekstiilimateriaalia ja paperia. Oppilas voi valita myös muita materiaaleja kollaasin tekemiseen.

 

Esteettinen selkeyttäminen

esteettisen selkeyttämisen vaiheessa mietitään, mikä elementti yhdistää kumpaakin kollaasia ja mitkä elementit korostuvat kummassakin kollaasissa. Tarkastellaan kollaasin värejä, muotoja, rytmejä ja yksityiskohtia. Kollaaseista poimitaan yhdistävä tekijä ja erottava tekijä ja näiden pohjalta suunnitellaan kaksi samaa tuotetta, joiden visuaalinen ilme on kuitenkin jossain määrin erilainen, mutta ne voidaan lukea samaan tuoteperheeseen.

 

Tekninen suunnittelu

Mietitään, onko tuotteiden ero isoissa linjoissa vai pienissä yksityiskohdissa. Valitaan millaisin materiaalein tai tekniikoin erot ja yhtäläisyydet tuodaan esille.

 

5. Sovellus Mutku-opetusmateriaalin pohjalta: Origamimobile

Tässä polussa on muokattu Mutku- opetusmateriaalin origamimobilen suunnittelumallia vastaamaan Loikka-mallin suunnitteluprosessin vaiheita. Alkuperäinen ohje löytyy osoitteesta: http://www.muotoilukasvatus.info/Mutku/Docs/Mutku_tuntisuunnitelma_B2.pdf

Mutkun ohjeista suoraan otetut kohdat on merkitty polkuun kursiivilla.

Ideointi

Katsotaan kuvia origameista. Mukana on kuvia myös ns. arjen origameista eli taitelluista pakkauksista. Katsellaan myös eläimiä, kasveja, esineitä yms. Mistä kaikesta voisi tehdä origamin?

Työstö

Luonnoskirjaan voi myös suunnitella, millaisen origamin haluaisi itse tehdä. Piirretään itseä kiinnostavia vaihtoehtoja eläimistä, kasveista, esineistä yms.

Esteettinen selkeyttäminen

Yksinkertaistetaan piirroksia esimerkiksi geometrisiksi muodoiksi. Luonnostellaan origameja aluksi kaksiulotteisesti piirtämällä. Taitellaan paperia (ilman ohjeita) kokeilevasti.

Tekninen suunnittelu

Tehdään origami mallista, jotta tekniikka tulee tutuksi. Tehdään alustavia malleja kolmiulotteiseksi joko tietokone-ohjelmilla tai käsin eri materiaaleista. Valitaan mitä väripapereita käytetään.

Leave a Reply

Your email address will not be published.