Viikko 7: Paluu omiin juuriin ja kohti uusia horisontteja

Tervehdys!

Haikein mielin kirjoitan tämän kurssin viimeisen blogikirjoituksen. Olisiko liioiteltua sanoa, että tämä on ollut yksi yliopistourani mulistavimmista kursseista? Koska se pitää paikkansa. En muista, milloin olisin viimeksi oppinut niin paljon konkreettisia taitoja ja samalla saanut fiiliksen, että haluaisin oppia vielä lisää (se ehkä kertoo enemmän omista kurssivalinnoistani, mutta silti!). Olen aina pienestä asti ihaillut erilaisia karttoja (kuten varmasti moni muukin mantsalainen) ja olen miettinyt pitkään, miten niitä tehdään. Tällä kurssilla olen saanut lukuisia uusia työkaluja ja ajattelutapoja, joista tulen hyötymään pitkään. Kurssi on ollut myös tosi innostava ja lisäksi osoittanut itselleni millaisia taitoja minun tulisi harjoitella lisää. Esimerkiksi matemaattinen hahmottelukykyni on tuntunut välillä vähän heikolta ja koen, että siihen panostamisesta olisi paljon apua, kun käsittelen paikkatietoaineistoja. Moni seikka (kuten esim. kohteiden valitseminen tietyn ominaisuuden mukaan) helpottuu, kun osaa ideoida järkeviä yhtälöitä ja hahmottaa mitä aineistojen luvut kertovat.

---

Tämän viikon tehtävänä oli valita itseään kiinnostava aihe ja tehdä siitä kartta tai karttasarja, jossa on kuvattuna vähintään kaksi eri muuttujaa. Mietiskelin pitkään, mistä tekisin karttojani. Nyt blogia kirjoittaessa on ollut todella mielenkiintoista nähdä mistä muut kurssilaiset ovat tehneet blogejaan. Kiia Korpinen (2023) päätyi tekemään kartan riista- ja villisikaonnettomuuksista Suomessa. Ihanaa, että tästäkin on helposti saatavilla paikkatietoaineistoja! Kanssakurssilainen Turkka (Häkkinen, 2023) osoitti kartoillaan Portugalin kuntien kesken olevan suuria taloudellisia eroja ja yhdisti tämän tiedon hienosti maan kärkiluokan jalkapallostadionien esiintyvyyteen. Nämä kaksi esimerkkiä todistaa miten äärettömästi GIS tarjoaa meille mahdollisuuksia käsitellä meidän maailmaa! Itse, ajattelin, että kun olemme kurssin aikana keskittyneet paljon Suomea ja sen pääkaupunkiseutua koskeviin aiheisiin haluaisin nyt siirtää katsettani kohti rakasta kotikaupunkini Atlantaa.

Aineistojen etsiminen oli itsessään melkoinen urakka enkä yhtään tiennyt mistä aloittaisin. Heitin hakukenttään sarjan satunnaisia paikkatietoon liittyviä sanoja ja toivoin parasta.

…ei välttämättä fiksuin esimerkki tiedonhakutaidoistani, mutta se tuotti tuloksia! Pääsin Atlantan kaupungin paikalliseen paikkatietopalveluun, jonka nimi on hämmentävästi ARC (Atlanta Regional Commission). Sieltä löysin loputtomasti tietoa sekä Atlantan kaupunkiseudusta että pienemmistä alueista ja naapurikunnista. Molemmissa kartoissani (ks. Kuvat 1 & 2) käytän valtakunnallisessa väestönlaskennassa käytössä olleet alueet (census tracts), jotka sijaitsevat Fultonin ja DeKalbin piirikunnissa. Atlantan kaupunki sijaitsee enimmäkseen Fultonin piirikunnassa, mutta kaupunki leviää luonnollisesti myös viereiseen DeKalbin piirikuntaan (mistä allekirjoittanut on kotoisin).

Olin alunperin halunnut tutkia likenteeseen liittyvää teemaa, mutta päädyin tutkimaan alueellista eriarvoistumista. Ensimmäisessä kartassani esitän kaupungin mediaanituloja sekä ei-valkoisten kotitalouksien osuutta väestöstä väestönlaskenta-alueittain. Atlantassa, kuten monessa kaupungissa Kaakkois-Yhdysvalloissa, segregaatiolla on ollut suuri rooli kaupungin kehityksessä ja sen vaikutusta nähdään ja tunnetaan edelleen (Ruechel, 1997; Ambrose, 2004; AWBI, ei pvm.). Lisäksi olin viime syksyllä kirjoittanut aihetta käsittelevän esseen toiselle kurssille, joten taustatietoa oli jo valmiiksi. Kartoillani haluaisin tutkia ja näyttää visuaalisesti, miten tämä ilmiö näkyy ja muuttuu eri tilastoissa.

---

Ensimmäisessä kartassani (Kuva 1) näkyy huomattava yhteys mediaanitulojen ja ei-valkoisten kotitalouksien osuuden välillä. Alueilla, joiden mediaanitulot ovat korkeampia, asuu useammin vähemmän ei-valkoisia atlantalaisia. Tämä ei pidä täysin paikkaansa koko kaupunkalueella. Esimerkiksi Fultonin piirikunnan lounaisissa osissa on useampi hyväosainen alue, jolla asuu suhteellisesti vähän valkoisia ihmisiä. Rakenteellinen syrjintä sekä tiettyjen yhteisöjen mahdollisuus säilyttää ja kasvattaa sukupolvien välistä varallisuutta korostavat näitä eroja.

Toisessa kartassani esitän asuntojen mediaaniarvoa väestönlaskenta-alueittain. Toisena muuttujana on tilastojen keruuvuosi ja kokosin kartat gif-animaatioon esittääkseni ilmiön alueellista sekä ajallista vaihtelua. Karttaan lisäsin BeltLine-hankkeen vaikutusalueen. BeltLine on ympyrämuotoinen sarja kevytliikenneväylistä, viheralueista ja muista kaupunkiuudistusprojekteista, jotka rakennetaan pois käytöstä jääneiden rahtijunaratojen ympäristöön. Tarkoituksena on tuoda lisää tiivistä, luontevaa ja urbaania tilaa Atlantaan (Immergluck & Balan, 2017). BeltLinen rakentaminen alettiin 2010-luvulla ja valmistumisajankohdaksi arvioidaan vuosi 2030. Sen rakentamisen aikana hankkeen on huomattu aiheuttavan sen läheisyydessä olevien asuinalueiden asuntojen arvonnousua, mikä on kiihdyttänyt gentrifikaatiota (Immergluck & Balan, 2017; Housing Justice League & Research|Action Cooperative, 2017). Tämä on erityisen merkittävää, sillä BeltLine rakennetaan usean historiallisesti mustien asuttaman asuinalueen läpi. Monet atlantalaiset ovat jo joutuneet muuttamaan pois kaupungista lähiöihin nousseiden vuokrien ja kiinteistöverojen vuoksi (Raymond et al, 2021). Hypoteesini oli, että kun vertailen vuoden 2016 karttaa vuoden 2020 karttaan, BeltLinen lähellä olevien alueiden asuntojen mediaaniarvo olisi noussut huomattavasti. Näin ei ehkä olekaan käynyt, mutta asuntojen mediaaniarvo koko Atlantassa on noussut (asuntojen, joiden arvo on alle $150 000, osuus on pienentynyt). Asuntojen mediaaniarvojen alueellinen vaihtelu muistuttaa myös selkeästi mediaanitulojen sekä ei-valkoisten kotitalouksien osuuksien jakaumaa kaupungissa (Kuva 1). Voisin argumentoida, että nämä kolme tilastoa liittyy vahvasti toisiinsa.

---

Karttojen tuottamisessa oli muutama hetki, kun jaksamistani koeteltiin ja isosti. Muun muassa seuraavat asiat aiheuttivat harmaita hiuksia ja ryyppyjä otsaan:

• Useissa ARC:in aineistoissa ei käytetty tismalleen samaa aluejakoa, vaan yksittäisillä alueilla oli pieniä eroja, jotka vaikeuttivat niiden käyttöä päällekkäin (ks Kuva 3). Toisessa kartassani (Kuva 2) aluejaon muuttuminen vuosi vuodelta näkyy. Mietin eri tapoja, miten voisin ratkaista tätä ongelmaa (esim. lataamalla alueiden tiedot pisteinä ja yhdistämällä ne samaan aluejakoon (join by location), mutta lopulta jaksaminen ei ihan riittänyt tuollaiseen säätelyyn.
• Myös ominaisuustiedoissa oli eroja. Joissakin kohteet luokiteltiin piirikunnan mukaan, joissakin ei. Tämä vaikeutti kohteiden valikointia ja aineistojen yhdistämistä.
• Aineistot eivät olleet aina kalibroituja samaan koordinaatistoon. Niiden yhteen sovittaminen varmaan lyhensi elinajanodotettani parilla kuukaudella.

Koettelemuksista huolimatta tämä kurssikerta haastoi ajattelemaan ja yhdistelemään viimeisten 7 viikkon aikana oppimiamme taitoja. Itse en tällä kertaa käyttänyt kaikkia toimintoja, mitä olemme kurssin aikana käyttäneet, kuten join (osittain aineistojen yhteenkuulumattomuuksien takia) tai buffer. Muiden blogeja lukemalla havahduin vielä uusiin tapoihin käyttää näitä “tuttuja” toimintoja. Esimerkiksi, kanssakurssilainen Leo käytti karttansa tuottamisessa buffereita rajaamaan toisistaan 20 km säteellä olevat koralliriutat (Mäklin. 2023). Oikeastaan tosi looginen tapa käyttää kyseistä työkalua, mutta en olisi itse välttämättä keksinyt! Myös kartan esittämisessä olen saanut uusia ideoita ja havahtumisia kurssikavereilta. Elin käytti ympyrädiagrammeja kartoissaan esittämään COVID-19:n aiheuttamien ja itsemurhista aiheutuvien kuolemantapausten osuudet hyvinvointialueittain (Stråhlmann, 2023). Pääkaupunkiseudun kohdalla Elin lisäsi Vantaa-Keravan ja Helsingin alueista selkeyttävän kartan, jotta alueiden väritys sekä niiden ympyrädiagrammit näkyisivät paremmin. Tämä on myös hyvin looginen ratkaisu, mutta ei ole tullut itelläni kurssin aikana kokeiltua. Kiitos kurssikamut inspiksestä!

---

tl;dr Tavoitteenani kurrsin alussa oli selvittää haluanko oikeasti GIS-velhoksi, ja kurssin jälkeen voin todeta että voisin jopa ehkä mahdollisesti haluta!

Lähdeluettelo

Ambrose, A. (2004). Atlanta. Noudettu 9.1.2023 osoitteesta New Georgia Encyclopedia: https://www.georgiaencyclopedia.org/articles/counties-cities-neighborhoods/atlanta/

Atlanta Wealth Building Initiative. (ei pvm.). About: Racial Welath Gap. Noudettu 12.01.2023 osoitteesta Atlanta Wealth Building Initiative:
https://www.atlantawealthbuilding.org/racial-wealth-gap

Häkkinen, T. (2023). Jalkapalloa yliopistotehtävässä? Viikko 7Noudettu osoitteesta Turkkaha’s Blog: https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/2023/03/03/53/

Immergluck, D., & Balan, T. (2017). Sustainable for whom? Green urban development, environmental gentrification, and the Atlanta Beltline. USI Publications, 14. doi:10.1080/02723638.2017.1360041

Korpinen, K. (2023). Kurssikerta 7. Noudettu osoitteesta GEOINFORMATIIKAN MENETELMÄT 1, 2023: https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/2023/03/03/kurssikerta-7/

Mäklin, L. (2023) Harjoitus 7. Noudettu osoitteesta LMaklin’s blog: https://blogs.helsinki.fi/lmaklin/2023/03/03/harjoitus-7/

Raymond, E. L., Miller, B., McKinney, M., & Braun, J. (2021). Gentrifying Atlanta: Investor Purchases of Rental Housing, Evictions, and the Displacement of Black Residents. Housing Policy Debate. doi:10.1080/10511482.2021.1887318

Ruechel, F. (1997). New Deal Public Housing, Urban Poverty, and Jim Crow: Techwood and University Homes in Atlanta. The Georgia Historical Quarterly, 81(4), 915-937.

Stråhlmann, E. (2023). Vecka 7 – QGis-färdigheter på prov. Noudettu osoitteesta Elins kursblogg: https://blogs.helsinki.fi/stel/2023/03/06/vecka-7-sista-sjalvstandiga-uppgiften/