Hybridiopetus ja vuorovaikutus: näkökulmia tutkimuskirjallisuudesta

Noin vuoden ajan koulutuksen järjestämiseen on vaikuttanut pandemian aiheuttamat sulkutilat ja karanteenit. Tänä aikana on alettu puhua entistä enemmän hybdridiopetuksesta. Hybridi-sanan taustalla on ajatus siitä, että kahta asiaa ei vain sekoiteta yhteen, vaan kaksi asiaa toteutuu yhdessä ja samaan aikaan niin, että syntyy jotakin uutta (Cohen et al., 2020). Aikaisemmin opetuksen tutkimuksessa on usein puhuttu sulautuvasta oppimisesta (blended learning) viittaamaan tilanteeseen, jossa osa opetuksen vuorovaikutuksesta siirtyy lähitapaamisen sijasta verkkoon. Hybridiopetus ymmärretään usein laajasti niin, että se on hybridiä tilan suhteen: vuorovaikutus tapahtuu samanaikaisesti vaikkapa luokkahuoneessa ja videopalaverissa. Tällöin myös käsitys tilasta muuttuu: ihmiset vuorovaikuttavat ns. hybridiverkossa (Cohen et al., 2020).

Viime aikoina on nostettu esiin vahvasti tarve tutkia ja kehittää vuorovaikutusta etä- ja hybriditilanteissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Opettajana virtuaaliluokassa -tutkimushankkeessa on nostettu esiin, että etäopetuksena on mahdollista toteuttaa laadukasta opetusta, mutta etäopetuksessa tulisi kiinnitttä erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemusten ja opiskelutaitojen edistämiseen (Lakkala & Ilomäki, 2019). Lisäksi esimerksiksi tuoreessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (Heinonen et al., 2020) korostetaan, että tulevaisuudessa tulemme siirtymään entistä enemmän hybridikouluun ja sähköiseen viestintään liittyvän vuorovaikutuksen tutkimus ja kehittäminen olisi jatkossa erittäin tärkeää.

Esimerkiksi Strauß & Rummel (2020) ovat esittäneet, että sosiaalinen läsnäolo (social presence) on vahvasti yhteydessä opiskelijan tyytyväisyyteen etäopetustilanteessa. Sosiaalista läsnäoloa voidaan heidän mukaansa edistää yhteisöllisellä oppimisella (collaborative learning), joka on myös meta-analyysien mukaan yhteydessä hyviin oppimistuloksiin (Strauß & Rummel, 2020). Toimivia käytänteitä yhteisöllisessä oppimisessa ovat heidän mukaansa erityisesti selkeiden oppimistavoitteiden asettaminen, sopivan tasoiset tehtävät ja yhteistoiminnallisuus, heterogeeniset ryhmät sekä mahdollisuudet monipuoliseen yhteydenpitoon verkossa.

Vastaavasti esimerkiksi Linder (2017) on esittänyt, että hybridiopetuksen tehokkuutta parantaa muun muassa saavutettavan opetuksen suunnittelu, yhteistyön ja keskustelun tukeminen ja mahdollisuus omatahtisuuteen. Linder (2017) korostaa, että luokkahuonekäytänteiden vieminen suoraan verkkoon ei usein toimi parhaiten, vaan teknologiaa on käytettävä tietoisesti niin, että teknologisten ratkaisujen valinta sidotaan oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Hankkeessamme pyrimme löytämään joitakin ratkaisumalleja toimivan vuorovaikutuksen löytämiseksi hybdriditilanteissa. Näitä ratkaisumalleja on varmasti vähintään yhtä paljon kuin opettajiakin, mutta toivomme, että löydämme hankkeessa sellaisia toimintatapoja, joista opettajat voisivat helposti ammentaa jotakin oman opetustyönsä tueksi.

Lähteet

Cohen, A., Nørgård, R. & Yishay, M. (2020). Hybrid learning spaces–Design, data, didactics. British Journal of Educational Technology, 51(4), 1039-1044.

Heinonen, S., Elina, H., Aunesluoma, J. H., Meristö, T., Aunesluoma, J., Pantzar, M., Heiskanen, E., Hiilamo, H., Lonka, K., Vaattovaara, M. K., & Hukkinen, J. (2020). Koronakriisin yhteiskunnalliset vaikutukset: globaali järjestelmä ja Eurooppa. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu; Nro 1/2020). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf

Lakkala, M., & Ilomäki, L. (2019). Virtuaalisen luokkaopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia lukiokursseilla. 226-227. Abstraktin lähde: Kasvatustieteen päivät 2019, Joensuu, Suomi. https://www.uef.fi/web/kt-paivat2019/ohjelma

Linder, K. E. (2017). Fundamentals of hybrid teaching and learning. New Directions for Teaching and Learning2017(149), 11-18.

Strauß, S., & Rummel, N. (2020). Promoting interaction in online distance education: designing, implementing and supporting collaborative learning. Information and Learning Sciences.

Näkökulmia teknologian rooliin hybridiopetuksessa

Hybridilukio-hankkeen tavoitteena on kehittää mallia hybridiopetukselle. Lähtökohtana on ajatus opetuksen suunnittelemisesta siten, että opiskelijat ovat tasa-arvoisessa ja tasavertaisessa asemassa riippumatta heidän fyysisestä sijainnistaan. Kyse ei siten ole luokkaopetuksen välittämisestä verkon kautta luokan ulkopuolelle eikä toisaalta etäopetuksesta, johon voi osallistua myös luokasta käsin. Niiden sijaan tämän hankeen puitteissa rakennettavan mallin tavoitteena on löytää ja kehittää sellaisia pedagogisia käytänteitä, joiden lähtökohtana on riippumattomuus paikasta.

 

Kyse on pedagogiikasta, mutta myös teknologiasta. Tärkeä tekijä osallisuuden tunteen ja aidon, reaaliaikaisen vuorovaikutuksen syntymisessä on äänen ja kuvan laatu. Luokkahuoneesta verkkoyhteyden päässä etänä opiskelevien tulisi nähdä ja kuulla mahdollisimman hyvin samat asiat kuin he näkisivät ja kuulisivat luokassa eli ei vain opettajaa, jaettua esitystä ja opettajan puhetta, vaan myös muut opiskelijat ja heidän äänensä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan myös etäyhteydellä osallistuvat opiskelijat tulisi saada mukaan luokkahuoneeseen siten, että heidän osallistumisensa tuntiin ja vuorovaikutuksensa opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa olisi aktiivista ja luonnollista. Luokan kalustuksessa ja teknologisessa varustuksessa on tärkeää huomioida luokkatilan ja ryhmäkoon lisäksi mahdolliset ainekohtaiset tarpeet.

 

Vaikka teknologia on keskeinen tekijä hybridiopetuksen toteuttamisessa, ei ole mielekästä lähteä suunnittelemaan hybridiopetuksen mallia sen pohjalta, vaan pedagogiikan tulee luonnollisesti olla etusijalla. Koulujen resurssit vaihtelevat, minkä vuoksi on tarjota erilaisia ja eri hintaluokan vaihtoehtoja. Kevään 2020 nopea siirtyminen etäopetukseen osoitti, että opetuksen järjestäminen täysin perinteisestä poikkeavissa oloissa onnistui monella tapaa puutteellisen teknologian avulla. Tämän hankkeen myötä kehitettävän hybridiopetuksen mallissa tarkoituskin onkin tuoda esiin myös erilaisia ratkaisuja, joilla hybridiopetusta voi toteuttaa. Tavoitteena on hahmotella kolme eritasoista kokonaisuutta sisustuslehdistä tutun pihistä–panosta–satsaa -mallin mukaan.

 

Hybridiopetusta suunniteltaessa pedagogiikka on muun opetuksen lailla suunnittelun keskiössä. Tehtyjen pedagogisten ratkaisujen tulee ottaa huomioon verkon kautta tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet, mahdollisuuden ja rajoitukset. Näiden lisäksi ja osin pedagogiikkaa sivuten merkittävässä roolissa ovat kurssin yhteiset käytännöt, jotka liittyvät esimerkiksi osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Etäopetusjaksot ovat osoittaneet selkeästi, että opiskelijoilla on taipumus pitää kameraa suljettuna, jos sitä ei erityisesti vaadita. Kuitenkin kuvayhteys on tärkeä yhteisöllisyyttä lisäävä tekijä, joka tuo etänä olevat opiskelijat mukaan luokkaan. Tämä on hyvä ottaa tuntisuunnittelussa huomioon ja miettiä, miten etänä olevat saadaan näkyviksi muulle ryhmälle.

 

Muotoilutyökalut hybridiopetuksen tukena

Lähdimme hankkeen alkumetreillä tekemään kirjallisuuskartoitusta verkko- ja hybridiopetuksen sudenkuoppiin ja hyviin käytänteisiin liittyen. Sekä kirjallisuuden että omien kokemuksiemme perusteella vaikutti täysin selvältä, että keskeinen kehittämishaaste erilaisissa luokkahuonetilan ulkopuolella tapahtuvissa opetustilanteissa on laadukkaan vuorovaikutuksen toteutuminen.

Lähdemme hankkeessa tarttumaan tähän haasteeseen. Kurssien suunnittelun tueksi muokkaamme FITechin julkaisemasta Verkko-oppimisen muotoilukirjasta löytyviä laadukkaita muotoilutyökaluja omaan kontekstiimme sopivaksi. Testaamme näiden työkalujen toimivuutta iteratiivisesti ja pyrimme kehittämään niistä mahdollisimman toimivia lukion hybridikurssin suunnittelun tueksi. Nämä työkalut löytyvät Verkko-oppimisen muotoilukirjan sivulta 17 lähtien. Mikäli nämä eivät ole tuttuja, kannattaa tutustua!

Jabra 710 MS, konferenssikaiutin, n. 250€

Tämä oli meidän ensimmäisiä tilauksiamme ja se on osoittautunut testeissä käteväksi laitteeksi. Kyseinen laite toimii usb-paikkaan asetettavalla lähettimellä langattomasti. Laitteessa on oma jalka, jolla mikrofoni-kaiuttimen saa optimaalisempaan asentoon. Luokkatilanteessa olemme käyttäneet tätä vain mikrofonina ja äänet olemme toistaneet luokan omista kaiuttimista. Mikrofoni ottaa hyvin äänet koko luokasta, kunhan luokassa on melko rauhallista. Meluisaan oppitunnin kuunteleminen tämän kautta on rasittavaa (niin kuin toki muutenkin). Laitteessa on myös kiinteä usb-johto, jolla laitteen saa läppäriin plug and play -tyyppisesti toimimaan. Olen asettanut mikrofonin luokan etuosaan opettajan pöydälle ja kuulijapalautteen mukaan opettajan ääni ja oppilaiden äänet kuuluvat hyvin.

Tervetuloa tutustumaan hybridimalli-hankkeeseemme

Tämä blogisivusto on tarkoitettu esittelemään Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen hybridiopetus-hankkeen toimintaa ja tuotoksia. Hankkeen yhtenä rahoittajana toimii opetushallitus. Näiltä sivuilta löydät hankkeen esittelyn lisäksi tulevaisuudessa erilaisia kirjoituksia laitevalinnoista, pilotoitavista malleista, työkaluista, jotka auttavat suunnitelemaan hybridiopetuskurssia, tuloksia ensimmäisistä kokeiluista ja muuta aiheeseen liittyvää. Tarkoituksena, että hankkeen päätyttyä täältä löytyy paljon oleellista tietoa, joka mahdollistaa muiden koulutuksen järjestäjien hybriopetus-kokeilut. Päivitämme sivuja melko tiheään, vähintään kolmen viikon välein.