Toisella kurssikerralla syvensimme ensimmäisen kurssikerran oppeja. Ensimmäisellä kurssikerralla avasimme QGIS-ohjelmistossa tietokoneille lataamamme aineiston, mutta tällä kertaa muodostimme QGIS:n kautta Tilastokeskuksen aineistoon yhteyden. Tätä kautta pääsimme käsiksi lukuisiin tietokantoihin. Kuitenkin työskentelyä ja muokkaamista varten aineisto tuli tässäkin tapauksessa ladata koneelle.
Perehdyimme myös karttaprojektioihin. Tunnilla tekemässämme harjoituksessa laskimme pinta-alat oikeapintaisessa projektiossa ja valitsemassamme projektiossa, joka vääristää pinta-aloja. Valitsin esimerkkiin Mercatorin projektion, sillä sen avulla erot oli helppo havaita. Kuvassa 1 on esitetty prosentteina kuntakohtaiset pinta-alan vääristymät Suomen kunnissa verrattuna todellisiin pinta-aloihin. Kuvasta voi huomata, että vääristymät ovat huomattavia kaikkialla Suomessa, mutta suurempia pohjoisessa. Pohjoisimmassa Suomessa Mercatorin projektio vääristää kuntien pinta-aloja suuremmaksi jopa 600-722%.
Varsinainen kotitehtävä oli esittää jotakin muuttujaa ja suhteuttaa se pinta-alaan. Valitsin väestötiheyden pinta-alaan suhteutettuna. Ensimmäisessä esimerkissä esitin väestötiheyttä Suomen kunnissa oikeapintaisella projektiolla (kuva 2). Tässä kuvassa siis Suomen väestötiheys pitäisi olla realistisesti kuvattuna.
Kuvassa 3 on esitettynä Suomen väestötiheys Mercatorin projektiolla kuvattuna. Kuvia vertailemalla voi huomata, että Mercatorin projektio pienentää asukastiheyttä radikaalisti. Koska Mercatorin projektio kuvaa napa-alueet pinta-aloiltaan todellista kokoa suuremmaksi, on tuloksena pinta-alaan suhteutetun muuttujan vääristyminen pienemmäksi. Kuvissa 2 ja 3 luokat ovat samanarvoiset ja esitystapoihin on valittu sama väri vertailua helpottamaan.
Kurssikerran oppi on karttoja tarkastelemalla ilmeinen. Projektion valinnalla on todella suuri merkitys maantieteellisen tiedon esittämisessä. Tiina Aalto toteaa blogissaan osuvasti: “Erilaisia ilmiöitä kuvaavia karttoja näkee valtavasti, eikä ilman tiedostavaa kritiikkiä niiden antamaa, monesti vääristelevää kuvaa useinkaan huomaa” (Aalto 2020).
Kokonaan toisen blogipostauksen voisin tehdä kaikista ongelmista, joita kohtasin tehtäviä tehdessä. Tyydyn tässä kertomaan muutaman sellaisen. Kuten Matti Katajistolla, myös minulla oli aluksi ongelmia laskennallisen projektion muuttamisessa (Katajisto 2020). Huomasin myös kotitehtävää tehdessä pitkällisen ihmettelyn jälkeen, että tietokannan tallennusvaiheessa tallennusmuoto oli vaihtunut ESRI Shapefilesta GeoPackage muotoon, eivätkä näin tallennetut tietokannat toimineet toivotulla tavalla. Kolmas ongelma oli Suomen kuntaliitokset. Työstin aluksi Kunnat 2020 -aineistoa, mutta viimeiseen tehtävään tarvittiin tietoja vuoden 2015 aineistosta. Huomasin, että osa kunnista oli lakannut olemasta tässä välissä, joten pinta-alatiedot eivät täsmänneet. Päädyin siis työstämään pinta-aloja uudestaan vuoden 2015 aineistolla.
En ole myöskään täysin vakuuttunut siitä, sainko kaikkia pinta-aloja laskettua oikein. Vaikka suurin osa pinta-aloista oli yksi yhteen Googlen mukaan ja QGIS oikeapintaisella projektiolla laskettuna, huomasin, että esimerkiksi Helsingin ja Maarianhaminan pinta-aloissa oli heittoa. Esimerkiksi Helsingin pinta-ala (ilman merialueita) Googlen mukaan on 213,8km2, mutta QGIS ilmoitti oikeapintaisella projektiolla 263,63km2. Maarianhaminan pinta-ala (ilman merialueita) on Googlen mukaan 11,8km2, mutta QGIS näyttää 64,94km2. Kaikki sisämaan kunnat, jotka tarkastin, olivat sijainnista riippumatta kuitenkin oikein laskettu. Mietinkin voiko merellisellä sijainnilla olla jotain tekemistä pinta-alan heiton kanssa?
Koska ongelmia oli jonkin verran, tein tehtäviä useampaan otteeseen ja näin ollen toistoja tuli huomattavasti. QGIS-ohjelmiston tähän mennessä opitut perustoiminnot alkavat siis olla jo melko tuttuja. Huomasin myös, että ilman erillistä hiirtä tehtävien tekeminen kotona kannettavalla tietokoneella oli haastavaa, joten kävin viikonloppuna hiirikaupoilla. Nyt onkin hyvä jatkaa geoinformatiikan perusteiden harjoittelua uuden ulkoisen hiiren kanssa.
KIRJALLISUUS:
Katajisto (2020). Mies vastaan kone. 26.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/mattikat/2020/01/24/mies-vastaan-kone/
Aalto (2020). Rajapinnalta pinta-alaksi. 26.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/