Kolmannella kurssikerralla teimme aluksi ohjatun harjoituksen, joka käsitteli Afrikkaa. Käsittelimme tietokantaa, jossa jokainen pienikin alue oli merkitty omaksi kohteekseen. Aloitimme harjoituksen yhdistämällä kohteet maakohtaisesti, jolloin jäljelle jäi noin 50 kohdetta. Toiminto onnistui helposti Dissolve-työkalulla, jonka avulla pystyi ryhmittelemään kerralla tietokannan kohteet yhdistävän saraketiedon perusteella. Tässä tapauksessa käytimme country-saraketta.
Afrikka-harjoituksessa laskimme vielä QGIS:n avulla konfliktien lukumäärää, vuosien lukumäärää, jolloin konflikteja on tapahtunut, timanttikaivosten lukumäärää ja öljykenttien lukumäärää, sekä toimme Excel-pohjaista tietoa ohjelmistoon. Tietojen avulla olisi mahdollista analysoida timanttikaivosten ja öljykenttien suhdetta konflikteihin.
Kotitehtävänä kurssikerralta oli tutustua Suomen valuma-alueisiin, laskea tulvaindeksi alueille ja avata Excel-pohjainen järvisyystietokanta CSV-muotoisena QGIS:ssä. Tietojen pohjalta tuli laatia koropleettikartta tulvaindeksistä ja pylväsesitys valuma-alueiden järvisyydestä.
Yhdistin tietoja useista tietokannoista, jolloin sain laskettua tulvaindeksin (MHQ/MNQ, eli tulvahuippujen keskiarvo jaettuna kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvolla). Tallensin järvisyyttä käsittelevän Excel-tiedoston CSV-muotoon, jolloin sain sen avattua QGIS:ssä. Tiedot avautuivat ensin QGIS:ssä tekstimuotoisena, jolloin se ei osannut käsitellä järvisyysprosentteja numeroina, eikä järvisyyttä kuvaavien pylväiden luominen onnistunut. Kun avasin järvisyystietokannan uudelleen ja lisäsin tietokannan avaamisen yhteydessä valinnan kohtaan ”Decimal separator is comma”, onnistui pylväiden lisääminen normaalisti. Tällöin QGIS tunnisti järvisyysprosentin double-muotoisena tietona, joka vaikutti toimivan normaalisti numeerisen tiedon tapaan. Loppu olikin visuaalisen tulkinnan hienosäätöä: värien ja jakauman valintaa, sekä pohjoisnuolen, legendan ja mittakaavan lisäämistä.
Kuvassa 1 on nähtävillä lopputuotos, josta selviää Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys. Suomen tulvaherkimmät alueet ovat karttaesityksen mukaan pinta-alaltaan pieniä valuma-alueita, jotka sijaitsevat rannikolla ja joiden järvisyysprosentti on pieni.
Tämän viikon tehtävän osalta erityisen haastavalta tuntui värien valinta esitykseen. Tehtävä itsessään tuntui aiempien viikkojen tehtäviin verrattuna helpolta. Voi siis olla, että minulla oli vielä käyttämätöntä GIS-energiaa värien valintaan tehtävän loppuvaiheessa. Niinpä kokeilin useita vaihtoehtoja väreiksi, eikä oikein mikään tuntunut hyvältä. Kuten Venla Moisiokin blogissaan pohti, sininen valinta tuntui minustakin luonnollisimmalta kuvaamaan tulvaindeksiä (Moisio 2020). Halusin kuitenkin esittää kartallani myös joet ja järvet ja sininen väri tulvaindeksissä sekoittui liikaa sinisiin jokiin ja järviin. Niinpä päädyin esittämään tulvaindeksin punaisella ja joet, järvet ja järvisyyden sinisellä. Sain myös Moision onnistuneesta karttatulkinnasta idean esittää järvisyyspylväät hieman läpikuultavina (Moisio 2020).
KIRJALLISUUS
Moisio (2020). Viikko 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja laskutoimitusten tekemistä. 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/moivenla/