Kieliopin opetus on helppo ujuttaa mukaan kylän elämään ja tapahtumiin, sillä tietyt tilanteet houkuttelevat tiettyjä rakenteita (sijoja, aikamuotoja, moduksia jne.). Opettaja voi tuoda opetukseen haluamiaan kielioppiasioita ryhmän tason mukaan. Mansikkalassa oppijoiden tarvitsemat rakenteet paljastuvat tietenkin myös silloin, kun oppijat itse keksivät, mitä kylässä tapahtuu tai mitä siellä tehdään. Alla on lueteltu tilanteita ja tapahtumia ja esimerkkejä niiden houkuttelemista rakenteista.

• Asemalla – kysymyslauseet, suunnanilmaukset, pre- ja postpositiot, ohjeet, kellonajat
• Kahvilassa – peruslauseet
• Kaupassa – omistuslause, kysymyslauseet, konditionaali
• Poliisiasemalla – kausaaliset ja temporaaliset suhteet, kerronnan aikamuodot
• Ravintolassa – tunteen- ja mielipiteenilmaukset, konditionaali
• Sairaalassa – yhdyslauseet, tunnekausatiivilauseet, tarkat kuvaukset, rektiot
• Lumimyrskyssä – nesessiivirakenne, tilalause
• Ihmissuhdekuvioita (mm. kysyä neuvoa, pelätä, auttaa, ystävystyä, ihailla) – verbien rektiot

Esimerkkejä kieliopin opettamisesta Mansikkalassa:

1. Tien kysymyminen
   • Opiskelijoiden tulisi hallita genetiivin muodostus ja siihen olennaisesti liittyvä astevaihtelu.
   • Alkeistasolla voidaan keskittyä tyypillisimpiin pre- ja postpositioihin ja niiden vaatimiin sijoihin:
     • edessä (- eteen – edestä), takana (- taakse – takaa), vieressä (- viereen – vierestä)
     • myös oikealle – oikealla, vasemmalle – vasemmalla
   • Edistyneemmille voidaan esitellä vaihtelevia tapoja ilmaista samoja asioita:
     • pitkin, sivussa, kohdalla, paikkeilla, tuntumassa, etuoikealla, takavasemmalla
   • Esimerkki tunnin kulusta:
     1. Kerrataan genetiivin muodostus.
     2. Katsotaan video/kuunnellaan teksti/laulu, jossa esiintyy runsaasti pre- ja postpositioita.
     3. Alleviivataan sanat, kerätään ne taululle ja tarkastellaan niitä sekä sitä, mitä sijoja ne vaativat. Muodostetaan sääntö.
     4. Tehdään pitkälle tuettu harjoitus tai pari.
     5. Opiskelijat voivat opastaa toverinsa luomansa hahmon luokse paikkakunnan kartan avulla tai neuvoa tien jonnekin.
2. Säästä puhuminen
   • Opiskelijoiden tulisi hallita verbin yksikön kolmannen muodon muodostus.
   • Alkeistasolla voidaan keskittyä tavallisimpiin sääilmiöverbeihin:
     • sataa lunta – vettä, tuulee, aurinko paistaa; on pilvinen – kaunis – kylmä – lämmin (sää)
     • ehkä myös ukkonen jyrisee – ukkostaa, salama – salamoi, myrsky – myrskyää; on pakkanen – helle, pouta
   • Edistyneempien kanssa voidaan käydä läpi myös vaihtelevampia ilmaisuja:
     • sataa räntää – rakeita; tuulee kovaa – navakasti, tuuli ulvoo; myrsky nousee, rajuilma; loska, nuoska, halla
   • Esimerkki tunnin kulusta:
     1. Kerrataan tarvittavien verbityyppien taipumista.
     2. Luetaan ja/tai kuunnellaan säätiedotus tai pari.
     3. Alleviivataan sääsanat ja kerätään ne taululle sekä harjoitellaan niitä esim. kuvien avulla.
     4. Tehdään ryhmittäin/yksitellen omat sääennusteet paikkakunnalle seuraavaksi päiväksi tai pariksi. Vaihtoehtoisesti voidaan kirjoittaa tarina päivästä, jolloin oli erikoinen sää.
3. Kioskidialogi
   • Opiskelijoiden tulisi hallita verbin taivutusta ja jonkin verran jokapäiväistä sanastoa.
   • Asiointikeskustelun avulla voidaan harjoitella kohteliaisuuden ilmaisemista sekä konditionaalia ja apuverbejä.
   • Esimerkki tunnin kulusta:
     1. Luetaan asiointiteksti/katsotaan asiointivideo.
     2. Tarkastellaan, millä tavoin kohteliaisuutta luodaan.
     3. Alleviivataan tärkeimpiä sanoja (tervehdykset, kiitos, ole hyvä).
     4. Harjoitellaan parin kanssa kohteliasta asiointia.
     5. Palataan teksteihin ja tarkastellaan, mikä muu luo kohteliaisuutta.
     6. Huomataan konditionaali ja apuverbejä (voida, saada). Alleviivataan ja tarkastellaan, miten toimivat. Muodostetaan sääntö.
     7. Tehdään pitkälle tuettuja harjoituksia konditionaalista ja apuverbeistä.
     8. Kirjoitetaan keksitty tai oikeasti tapahtunut asiointikäynti, jonka voi vielä vaikka esittää luokalle parin kanssa.
4. Terveyskeskuksessa asiointi
   • Opiskelijoiden tulisi osata muodostaa partitiivi ja illatiivi.
   • Terveyskeskusasioinnin avulla voidaan harjoitella sairaussanastoa ja aikasanoja sekä kohteliasta asiointia ja konditionaalia.
     • sattuu päähän – jalkaan – selkään – käteen; päätä – jalkaa – selkää – hammasta särkee
     • olla päänsärkyä, kuumetta, yskä; lääke, kuumemittari; lääkäri, sairaanhoitaja
   • Esimerkki tunnin kulusta:
     1. Luetaan/kuunnellaan/katsotaan terveyskeskustilanne.
     2. Tarkastellaan, miten kipu/sairaus ilmaistaan. Huomataan partitiivia ja illatiivia. Huomioidaan myös erilaiset sairauksiin ja kiputiloihin liittyvät sanat.
     3. Alleviivataan sanat ja kerätään ne taululle.
     4. Harjoitellaan esim. kuvien tai pitkälle tuettujen aukkotehtävien avulla.
     5. Harjoitellaan parin kanssa: toinen on vastaanottovirkailija, toinen potilas (keskustelu tai vaikkapa näytelmä).
     6. Kirjoitetaan tarina siitä, kun oli kipeänä.