Ulkoilua ja interpolointia
Tällä viikolla aloitimme kurssikerran ulkoilemalla ja keräämällä paikkatietoa puhelimeen asennetulla Epicollect5-sovelluksella. Ideana oli liikkua lähiympäristössä ja tallentaa eri paikkojen sijainnit, jonka jälkeen tuli vastata kysymyksiin koskien muun muassa kyseisen paikan viihtyvyyttä, turvallisuutta ja saavutettavuutta. Kun tiedot oli kerätty, tuotiin ne yhdeksi tietokannaksi, jota käsittelimme QGIS:sä. Tarkastelimme pisteitä erityisesti koetun turvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tehdä interpoloimalla kartta, joka havainnollistaisi turvallisiksi ja turvattomiksi koettuja alueita, sekä niiden välimaastoa. Olin aiemmalla maantieteen menetelmäkurssilla harjoitellut interpolointia käsin pisteiden avulla, mikä oli työläs prosessi. Oli siis hauska huomata, miten vaivattomasti saatiin aikaan interpoloitu kartta, kunhan vain osasi käyttää työkalua oikein. Alla näkyy kurssikerran aikaansaannos (kuva 1).
Interpoloitu kartta on ihan havainnollistava, mutta täytyy muistaa, että havainnot kattavat vain pienen määrän alueita. Tämän vuoksi kartta ei todellisuudessa kerro kovinkaan paljon Helsingissä koetusta turvallisuudesta. Mikäli havaintoja olisi ollut suurempi määrä ja ne olisivat kattaneet useampia alueita, olisi interpoloinnilla voitu saada aikaan todella hieno ja havainnollistava karttaesitys. Halusin myös kokeilla kuvata perjantain kurssikertalaisten kokemaa turvallisuutta pistekartalla, jossa pisteiden väri kuvaa koettua turvallisuutta kyseisessä paikassa (kuva 2).
Pistekartta näytti ajatuksissani paremmalta, kuin mitä lopputulos todellisuudessa oli. Ongelmana oli se, että havaintoja oli kerätty melko laajalta alueelta, mutta eri puolilta Helsinkiä otetut havainnot olivat silti ns. ryppäissä. Tämän vuoksi pisteiden kokoa piti miettiä tarkkaan, jotta pisteet saataisiin erottumaan pienestä sumpusta, mutta samalla voitaisiin kuvata koko aluetta. Vaikka kuinka yritin säätää kokoa, jää silti osa pisteistä vierekkäisten pisteiden alle. Tämän lisäksi yhden kurssilaisen pisteet olivat pk-seudun ulkopuolella, enkä tämän vuoksi voinut ottaa niitä mukaan esitettävälle kartalle. Jos kartasta täytyisi jotain positiivista sanoa, niin kartan ulkoasu on selkeämpi ja visuaalisesti parempi, kuin ensimmäisessä, interpoloidussa kartassa. Halusin molempien karttojen legendan olevan kartta-alueen sisällä, mutta niin, että se peittäisi reunasta mahdollisimman pienen alueen. Katsellessani karttaa blogissa jäin kuitenkin pohtimaan, jäivätkö molempien karttojen legendoissa olevat tekstit kuitenkin turhan pieniksi ja onnistuuko niiden tarkastelu erilaisilla laitteilla.
Hasardeja
Tehtävänä oli tarkastella aineistoja eri hasardeista ja havainnollistaa niitä karttaesityksin. Ideana oli koota kolmen kartan sarja, jota voisi käyttää myös opetustarkoitukseen. Ensimmäinen kartta (kuva 3) esittää magnitudin 6–9,1 maanjäristyksiä vuosina 1940–2012. Kartasta voidaan havaita, että mitä voimakkaampia järistykset ovat, sitä harvemmin niitä esiintyy.
Kokeilin hakea samalta ajalta vähintään magnitudin 3 ja sitä suurempia järistyksiä, mutta asettamani 100 000 kohteen raja ylittyi. Kokeilin seuraavaksi magnitudilla 4 ja sama juttu. Edes 200 000 kohteen raja ei riittänyt. Koska halusin tarkastella myös heikompia järistyksiä ja niiden sijaintia, enkä halunnut käsitellä liian isoa aineistoa, päätin tarkastella vähintään magnitudin 4 järistyksiä lyhyemmällä aikavälillä. Seuraavassa kartassa (kuva 4) on siis näkyvissä vuosina 2000–1012 tapahtuneet maanjäristykset, jotka olivat voimakkuudeltaan vähintään magnitudin 4 järistyksiä. Lisäksi kartta korostaa magnitudin 6 ja sitä voimakkaampia maanjäristyksiä.
Kuten huomataan, erottuu kartasta edelliseen karttaan verrattuna paljon enemmän yhtenäisiä linjoja. Kartta tuo esiin myös pienempien maanjäristysten valtavan määrän. Mitatulla aikavälillä tapahtuneista (vähintään magnitudin 4) järistyksistä ainoastaan 1 % oli voimakkuudeltaan magnitudin 6 ja sitä voimakkaampia järistyksiä.
Kolmas tekemäni kartta (kuva 5) on vähän erilainen. Siinä näkyy havainnollistettuna tulivuoret ja havaitut tsunamit, joiden maksimaalinen aallonkorkeus on ollut vähintään 4 metriä.
Mikäli karttoja käytettäisiin opetustarkoitukseen, olisi niiden avulla mahdollista esittää litosfäärilaattojen sijaintiin ja liikkeisiin liittyvää tietoa, sekä pohtia yhteyksiä tulivuorten sijaintiin ja maanjäristyksiin. Opetustilanteessa olisi hyvä tarkastella karttoja ja niiden sisältämää tietoa kiinnittäen huomiota erityisesti kartoilla esitettyjen kohteiden määrään, sijaintiin, magnitudilukuihin, sekä siihen, miltä ajanjaksolta tiedot on kerätty. Kysymykset liittyisivät esimerkiksi siihen, miksi toisen kartan esittämiä, reilun 12 vuoden aikana tapahtuneita järistyksiä näyttäisi olevan runsaasti enemmän, kuin ensimmäisessä kartassa olevia, reilun 70 vuoden aikana tapahtuneita järistyksiä. Kolmannen, tulivuoria ja tsunameja kuvaavan kartan, avulla voisi miettiä, onko näillä ja edellisillä kartoilla jotain yhteistä. Avuksi voitaisiin ottaa myös kartta, jossa olisi näkyvillä litosfäärilaattojen saumakohdat ja liikesuunnat (esimerkiksi tämän kaltainen kartta). Harjoitus sisältäisi asioiden oppimisen lisäksi hyvää kartanlukuharjoitusta, eri kartoilla näkyvän tiedon yhdistämistä ja omaa pohdintaa asioiden yhteyksistä.
P.S. Bongasin Sannan blogista erityisen hienosti ja kekseliäästi tehtyjä karttoja, joissa muun muassa maanjäristysten voimakkuuden esittämiseen oli yhdistetty tietoa suurkaupunkien väestöstä. Kannattaa käydä kurkkaamassa!
Lopputerkut
Tämä kurssikerta oli todella kiva ja aihe innostava! Harjoitus kehitti taitojani muokata ja tarkastella tietoa excelissä, sekä antoi uskallusta kokeilla jatkossa itsekin etsiä ja tuoda tietoa paikkatieto-ohjelmaan. Tämänkertaisten aineistojen tuonti QGIS:iin sujui ilman ongelmia, mutta uskon, että käyttämäni aineistot olivat helpoimmasta päästä ja pääsen kyllä tulevaisuudessa jumppaamaan myös haastavampien aineiston tuontiin liittyvien ongelmien kanssa. Huomasin myös sen, miten tärkeää on rajata asetuksissa aineisto sellaiseksi, että se pysyy kontrolloidun kokoisena, jotta esimerkiksi excel ja QGIS pystyvät pyörittämään sitä sujuvasti.
Lähteet
Korpi, S. 23.2.2021. Hasardit paikat. Viitattu: 3.3.2021.
< https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/>
Mäkinen, A. Litosfäärilaatat -diaesitys.
< https://slideplayer.fi/slide/13576476/>
NCEDC. 2014. Historic ANSS Composite Catalog Search.
< https://ncedc.org/anss/catalog-search.html>
NOAA. Earthquakes.
< https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/tsunami/event-data#>
NOAA. Tsunami events. <https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/tsunami/event-search>