Paikallista havainnointia ja maailmanlaajuisia hasardeja

Tällä kertaa lähiopetus käynnistyi reippailulla kampuksen lähimaastoissa, mikä olikin mukavan piristävä aloitus perjantaiaamulle. Keräsimme Epicollect5 -sovelluksen avulla dataa kaupunkiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta, ja pääsimme sitten tarkastelemaan ja visualisoimaan tuloksia QGIS:in avulla. Oli hauskaa tällä tavalla itse tuottaa aineistoa, jota pystyi käsittelemään paikkatieto-ohjelmiston avulla, vaikka prosessi olikin varsin yksinkertainen ja opettajan toimesta pitkälle valmisteltu. Viikon toisessa tehtävässä kokeiltiin hetkeksi astua maantieteen opettajan saappaisiin, ja tuottaa käyttökelpoista opetusmateriaalia muutamiin globaaleihin hasardeihin liittyen.

Visuaalisesti jakautunut Kumpula

Valitsin kerätystä aineistosta tarkempaan tarkasteluun havaintopisteiden visuaalisen miellyttävyyden. Pisteaineisto on interpoloitu ja visualisoitu havainnollistamaan, kuinka visuaalisesti miellyttäviä kutkin alueet keskimäärin ovat. Kuvan 1 valmiissa kartassa nähdään, että erityisen miellyttäviksi on koettu esimerkiksi Kumpulanlaakson puistoalue ja Kumpulan puutaloalueet. Vähemmän miellyttäviä vaikuttavat olevan ainakin Kumpulan maauimala ja tietyt pisteet yliopistokampuksen ympäristössä. Visuaalinen miellyttävyys on toki pitkälti mielipidekysymys, mutta ainakin tässä aineistossa vaikuttaa olevan jonkin verran yhtenäisyyttä havainnoijien tarkastelupisteille antamissa arvoissa; vanhat puutalot ja luonto näyttäisivät olevan kurssilaisten suosiossa.

Kuva 1: Eri havaintopisteiden visuaalinen miellyttävyys Kumpulassa.

Melkein käyttökelpoista opetusmateriaalia

Kurssikerran itsenäisenä tehtävänä oli tuottaa karttoja hasardeista ja pohtia niiden soveltuvuutta opetusmateriaaliksi. Tarjolla oli pistemuotoista aineistoa tulivuorista, maanjäristyksistä ja meteoriitti-impakteista, ja päätin tehdä yhden kartan jokaisesta ilmiöstä. Haasteena tehtävässä oli lähinnä sopivan kokoisen aineiston valinta, sillä esimerkiksi dataa maanjäristyksistä löytyi todella pitkältä ajanjaksolta, ja etenkin pienten maanjäristysten määrä on valtava. Kartoilla esitettyjen pistemäisten havaintojen määrä olisi voinut vielä reilusti karsia esimerkiksi ajallisesti tai ilmiön voimakkuuden perusteella jotta lopputulos olisi selkeämpi, mutta en jaksanut kuluttaa hirveästi aikaa siihen, että olisin kokeillut, millaisella rajauksella paras lopputulos olisi syntynyt.

Kuva 2: Tulivuoret ja litosfäärilaattojen rajat.
Kuva 3: Yli 6 magnitudin maanjäristykset ja litosfäärilaattojen rajat.

Kuvan 2 kartassa on kuvattu kaikki tunnetut tulivuoret. Kuvan 3 kartalla taas on esitetty yli 6 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1900 alkaen. Opetuskäyttöä ajatellen kartoilla voisi havainnollistaa Maapallon erilaisten endogeenisten ilmiöiden yhteyttä toisiinsa; kartoilla näkyy hyvin maanjäristysten ja tulivuorten sijoittuminen pääasiassa litosfäärilaattojen raja-alueille. Kartat tuovat esiin maantieteellisille ilmiöille ominaisia syyseuraussuhteita, tässä tapauksessa mannerliikuntojen vaikutusta vulkanismin ja maanjäristysten syntyyn. Karttojen lisäksi erilaiset animaatiot ja videot, kuten Esri:n Animated Maps: Tectonic Plate Movement, toimivat hyvin apuna kun halutaan havainnollistaa mannerlaattojen liikettä Maapallon historiassa.

Helka Walldén kirjoitti blogissaan, että vastaavien karttojen avulla opetuksessa voitaisiin toisaalta pohtia myös, miksi jotkus tulivuoret ja maanjäristykset sijoittuvat laattojen sisäosiin. Tämä loisikin hyvän aasinsillan pluumien ja kuumien pisteiden käsittelylle, ja näiden yhdistäminen laattojen liikkeistä opittuun auttaisi ymmärtämään vaikkapa Havaijin kaltaisten tuliperäisten saariketjujen muodostumisprosessia.

Kuva 4: Meteoriitti-impaktit ja litosfäärilaattojen rajat.

Kuvan 4 karttaan on merkitty havainnoidut tai löydetyt meteoriitti-impaktit. Myös meteoriitti-impaktien kohdalla voisi pohtia, mitkä tekijät vaikuttavat havaintojen maantieteelliseen sijoittumiseen. Tässä yhteydessä olisi otollista tuoda esiin, millä tavoin esimerkiksi väestöntiheys ja tutkimusresurssit vaikuttavat tarkasteltavasta ilmiöstä saataviin tietoihin; impaktit ovat melko satunnaisesti Maapallon pinnalle jakautuva ilmiö, mutta tietyillä alueilla, kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa, tunnettujen impaktien tiheys on kuitenkin huomattavan suurta. Tähän vaikuttanevat havaintoja tekevän väestön suuri määrä, korkealuokkaiset havainnointilaitteet sekä järjestelmällinen tilastointi. Erittäin vaikeasti saavutettavilla maa-alueilla sekä merialueilla havaintoja sen sijaan ei löydy lainkaan. Havaintojen runsaus ei siis välttämättä tarkoita, että ilmiö olisi kyseisillä alueilla erityisen yleinen, vaan havaintoja on yksinkertaisesti tehty enemmän.

Lähteet:

Esri. (2019). Animated Maps: Tectonic Plate Movement. https://www.youtube.com/watch?v=q-ng6YpxHxU

Walldén, Helka. (4.3.2022). “Mitä jos meteoriitti tippuu päähäsi” (Pariisin Kevät – Meteoriitti). Helka ja QGIS. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/helkawal/2022/03/04/mita-jos-meteoriitti-tippuu-paahasi/

World tectonic plates and boundaries. (2014). https://github.com/fraxen/tectonicplates

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.