Helsingin yliopisto
Kurssin viimeisellä opetuskerralla annettiin aika lailla vapaat kädet karttojen puuhasteluun. Vaikeinta tällä kertaa olikin aineistojen ja muuttujien valinta, sillä kiinnostavaa valikoimaa oli jo pelkästään ohjeissa ehdotettujen lähteiden puitteissa aivan valtavasti. Onneksi sentään noudatin ohjeita siltä osalta, että tarkastelin aineistoja etukäteen, sillä siihen hurahtikin reippaanpuoleisesti aikaa. Pääsin kurssikerralla saman tien karttojen työstämisen kimppuun, ja työskentely oli sen verran sujuvaa, että ehdin tehdä karttoja parikin kappaletta. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielekkäämpää valita aineistoja, joiden työstäminen olisi tuottanut enemmän haastetta ja vaatinut laajemmin QGIS:in eri työkalujen käyttöä, mutta taustatyön valmistumisen jälkeen aihetta on ikävää lähteä enää vaihtamaan.
Ilmastotoimia ja epätasa-arvoa
Valitsin tämän kerran karttoihin tarkasteluun itseäni kiinnostavia muuttujia EU-maihin liittyvistä tilastoaineistoista. Kuvan 1 kartassa on havainnollistettuna koropleettikartan muodossa kunkin maan kasvihuonepäästöt asukasta kohden, ja pylväsdiagrammein on kuvattu, kuinka paljon maa osaltaan rahoittaa teollistuneiden maiden yhteistä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja siihen sopeutumiseen tarkoitettua rahastoa. Vertailtavuuden vuoksi myös jälkimmäinen on esitetty lukuna asukasta kohden. Lopputulos on kaukana täydellisyydestä, sillä kaikista valtioista ei löytynyt samalta vuodelta tietoa molemmista muuttujista. Lisäksi ainoa suurimpien kasvihuonepäästöjen luokkaan kuuluva maa, Luxemburg, on kartalla niin pieni, että se jää kokonaan pylväsdiagrammin peittoon. Valitettavasti QGIS:issä vaikuttaisi olevan varsin rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa pylväiden sijoitteluun, ainakin yksittäisten pylväiden osalta.
Kuvan 2 kartassa puolestaan on vastaavalla koropleettikartta-diagrammi-asetelmalla vertailtu sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ja kansanedustajien sukupuolijakaumaa. Kartassa on käytetty vuoden 2018 aineistoja, sillä ne olivat kattavimmat, kohtuullisen tuoreet sarjat. Tämä kartta kärsii hieman samasta ongelmasta kuin edellinenkin, sillä piirasdiagrammit tuppaavat herkästi peittämään pienemmät valtiot alleen. Ajatuksena kartan taustalla oli pohtia, onko lainsäätäjien sukupuolella ja sukupuolten välisellä palkkatasa-arvolla selkeästi nähtävissä olevaa yhteyttä; silmämääräisesti tarkasteltuna näin ei näyttäisi olevan. On kuitenkin muistettava, että parlamenttitason toimenpiteet näkyvät käytännössä yleensä viiveellä, eivätkä epätasa-arvoa ylläpitävät yhteiskunnan rakenteet ylipäätään välttämättä korjaannu pelkästään lainsäädännöllisillä toimilla, vaan vaaditaan myös esimerkiksi muutoksia yleisiin asenteisiin.
Loppumietteet kurssista
Kurssin varsinainen sisältö – teknisen suorittamisen osalta siis – ei aiheuttanut kovin paljoa päänvaivaa, mutta blogin kirjoittaminen sen sijaan tuntui ainakin alkuun sitäkin haastavammalta. Hieman se sentään helpottui kurssin edetessä; uskoisin oppineeni jossain määrin päästämään irti vaistomaisesta tarpeesta tuottaa kuivaa asiatekstiä, ja löytäneeni sen rinnalle myös mielentilan, jossa voi astetta rennommin iskeä Word -dokumenttiin kaikki sekalaiset aiheesta heränneet ajatukset. Tästä huolimatta joudun komppaamaan Katariina Maijalaa, joka totesi blogin kirjoittamiseen liittyen: ”ajoittain tuntui, että eipä tässä paljoa sanottavaa löydy”. Kurssin alussa odotin mielenkiinnolla muiden opiskelijoiden blogien lukemista, ja mahdollisuus päästä näkemään kaikki erilaiset tuotokset ja pohdinnat olikin ehdottomasti blogimuotoisen suorituksen parhaita puolia.
Kokonaisuutena kurssi joka tapauksessa tuntui sen verran rennolta ja mielenkiintoiselta, että sen loppuminen melkein harmittaa. Käytetyt aineistot ja tehtävänannot tuntuivat omasta mielestäni varsin käytännönläheisiltä ja ne houkuttelivat aineistojen lähempään tarkasteluun. Harjoitusta ja uutta osaamista QGIS:in käytöstä kertyi paljon, mutta lisää työtä vaaditaan vielä ennen kuin ohjelmiston käyttö muuttuu todella sulavan tuntuiseksi. Yksinkertaiset perustoiminnot alkavat olla hyvin hanskassa, mutta vähemmän käytetyissä prosesseissa joudun pitkälti vielä turvautumaan kirjallisiin ohjeisiin. Kyseessä on toisaalta vasta geoinformatiikan harjoittelun alkutaival, joten uskoisin että kurssin oppimistavoitteet on melko hyvin täytetty.
Lähteet:
Eurostat. Haettu 4.3.2022 osoitteesta https://ec.europa.eu/eurostat/data/database
Maijala, Katariina. (19.3.2022). Viimeinen koetus. Geoinformatiikan harjoittelua. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/katariinagem/2022/03/19/viimeinen-koetus/