Viimeinen koetus

Seitsemännen eli viimeisen kurssikerran tehtävänä oli tuottaa itse oma kartta datasta, joka itseään kiinnostaa. Jouduin tekemään kurssikerran kotoa käsin, ja vaikka monia asioita onnekseni muistinkin, vaikeuksia tuli rutkasti eteen. Vaikka QGISin mystinen kieli ei olekaan enää niin mystinen, on sen ymmärtämisessä yhä joitakin hankaluuksia. 

Suurimmaksi haasteeksi koitui ominaisuustiedon lataaminen QGISiin siten, että sitä pystyi hyödyntämään. Hankalaa oli myös datojen yhdistäminen ja oikeastaan moni muukin asia olisi vaatinut vielä auttavaa kättä. Vaikka tehtävänantona oli pääasiassa kartan tuottaminen alusta asti itse hakemista aineistoista, oli vaihtoehtona myös käyttää valmiita kurssilla käytettyjä aineistoja. Päätin kokeilla ja leikkiä valmiilla maailmankarttapohjalla. 

Tarkastelin mangrovemetsiä, sillä löysin kiinnostavaa ja ymmärrettävää dataa siitä täältä: https://gma-panda.opendata.arcgis.com/. Ongelmaksi tuli rasteriaineisto, sillä se ei näkynyt maailmankartalla, vaan siihen piti zoomata reilusti. Jokatapauksessa aineistoa oli kiinnostava tarkastella ja tutkia. Maailmankartasta havaitaan, että muun muassa Australiassa, Indonesiassa, Bruneissa, Brasiliassa, Meksikossa ja Nigeriassa on eniten mangrovemetsää. Brunein kartasta näkee mangrovemetsien sijoittuvan ainoastaan rannikolle. 

Kuva 1: Mangrovemetsäiset maat maailmankartalla.

Kuva 2: Mangrovemetsien sijoittuminen Bruneissa.

Kartat ovat mielestäni ok, ja olen tyytyväinen, että osasin tuottaa tällaista aineistoa täysin kotoa käsin ja vielä suhteellisen vähäisillä QGIS-taidoilla. Kartat eivät ole ihanteellisia esimerkiksi opettamiseen (sillä asteikot eivät ole kovin selvät), mutta uskon, että jo näillä eväillä tulevilla kursseilla pääsen todella pitkälle. 

Tämä kurssi on kieltämättä ollut antoisa ja tunnen oppineeni paljon. On ollut mukavaa päästä tutkimaan aineistoja ja kokeilemaan, miten esimerkiksi eri arvojen tai värien muuttaminen vaikuttaa kartalla esitettävän asian mielikuvaan. Erilaisten tiedostojen ymmärtäminen ja käsittely on tullut jokseenkin tutuksi. 

Blogin kirjoittaminen on ollut mukavaa, vaikka ajoittain tuntui, että eipä tässä paljoa sanottavaa löydy. Toisaalta on ollut hyvin kiinnostavaa lukea muiden opiskelijoiden blogeja ja tietää, ettei ole yksin kamppailussaan QGISin kanssa. Viimeisen kerran karttoja on ollut myös mielenkiintoista lukea. Esimerkiksi Meri Lehto (https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/) on tehnyt hienon kartan liito-oravien esiintymisestä. Myös Arttu Granat (https://blogs.helsinki.fi/garttu/?lang=en) tuotti todella kiinnostavan kartan urbaanista asutuksesta ja väestöntiheydestä. 

Näissä tunnelmissa uusiin maisemiin! 🙂 

Viittaukset

Meri Lehto, https://blogs.helsinki.fi/lehtomer

Arttu Granat, https://blogs.helsinki.fi/garttu/?lang=en

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.