Timantit on ikuisia – ja niin on QGIS tuskakin

I bless the rains down in africa // Toto

Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin suurien tiedostojen siistimistä merge-työkalulla, joka yhdistää tietyn ominaisuuden perusteella karttakohteita yhdeksi. Esimerkiksi Eritrean kymmenet pienet saaret Afrikan itärannikolla olivat attribuuttitaulukossa jokainen erikseen omassa sarakkeessaan, joten merge-työkalulla saimme kaikki pikkusaaret yhdistettyä Eritrean maan nimen perusteella yhdeksi sarakkeeksi. Tällä tavoin tietokannasta saadaan kevyempi ja helpompi käsitellä.

Afrikka-tietokannan siivouksen jälkeen harjoittelimme yhdistää vektorikarttatiedostoon myös muussa muodossa olevia tiedostoja, jotka on tehty eri ohjelmilla. QGIS kykenee lukemaan excel-tiedostoja huonosti, mutta excelistä jalostettu .csv -taulukkotiedosto onnistuu jo paremmin liittää joint-työkalulla karttatasoon. Vastaavaa toimintoa käytin myös liittäessäni Suomen tulvaindeksi-karttaan järvisyysprosenttitiedostoa.

Afrikka-tehtävän lopputuloksena on kokonaisuus, jossa oli tiedot hallinnollisten rajojen lisäksi timanttikaivosten, öljykenttien sekä konfliktien sijainneista (Kuva 1). Pohdimme kurssikerralla, onko konflikteja enemmän sellaisilla alueilla, joissa on myös paljon timanttikaivoksia tai öljyä. Ainakin joiden maiden kohdalla näin on, mutta Katariina huomasi esimerkiksi Etiopiassa olevan runsaasti konflikteja, vaikka siellä on vähän timanttikaivoksia. Vaikka siis ensisilmäyksellä näyttäisi, että missä on timantteja on myös konflikteja, ei voida suoraan tehdä johtopäätöstä jonka mukaan timanttikaivokset aiheuttaisivat konflikteja.

Kuva 1. Karttakuva Afrikasta, jonka laadin kurssikerralla.

Koska Afrikka-projektiin on tallennettu hurja määrä metadataa joka ei näy karttakuvassa, voisi tietojen avulla koittaa päätellä myös muunlaisia yhteyksiä ja mahdollisia syy-seuraussuhteita. Öljyn ja timanttien voisi kuvitella tuovan vaurautta ja esimerkiksi lisäävän internetin käyttäjien määrää, ja näin jälkiviisaana kyseistä tietoa olisi voinut olla mielenkiintoista käyttää ja kuvata myös karttakuvassa.

En itse tunne kovin hyvin tai tarkasti Afrikan valtioiden politiikkaa, mutta yleisellä tasolla allekirjoitan Miken ajatukset siitä, että timanttien ja öljyn mahdollisesti tuoma rikkaus taitaa jäädä vain vallassa olevien taskuihin. Muutoin monien kehittyvien maiden tilanne olisi noussut jo kohisten, mutta korruption ja pitkän kolonialismitaustan vuoksi vauraus ei leviä tasaisesti.

Konfliktien tapahtumavuosia ja timanttikaivosten sekä öljykenttien löytämisvuosia voisi myös vertailla ja koittaa löytää näistä mahdollisia yhteisiä tekijöitä. Ennakoiden voisi arvailla, että kaivosten ja kenttien löytymisen vuosien tienoilla olisi myös konflikteja.

 

Tulkoon tulva
Ja vieköön meidät // Apulanta

Ja sitten asiaan! Nyt olisi tarkoitus vielä harjoitella itsenäisemmin tietokantojen ja erilaisten tietolähteiden yhdistämistä. Laskentataulukoinnin, Joinien, csv:n ja monen vaiheen jälkeen sain pullautettua ulos koropleettikartan, joka ilmaisee Suomen valuma-alueiden tulvaindeksejä. Päälle sain kuin sainkin lisättyä histogrammeja, jotka kuvaavat alueiden järvisyysprosentteja (Kuva 2).

Kuva 2. Laatimani kartta Suomen tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista.

 

Tulvaindeksi on selkeästi korkeampi tiheään asutuilla alueilla rannikon tuntumassa. Samalla huomasin, että korkean tulvaindeksin valuma-alueilla on verrattain pieni järvisyysprosentti, kun taas järvisemmillä alueilla on alhainen tulvaindeksi. Tulvaindeksi ja järvisyys korreloivat käänteisesti, ja epäilisin sen johtuvan siitä, että järvien suuret “altaat” sietävät paremmin veden määrän kasvua kuin pienemmät joet. Järvet siis tavallaan puskuroivat tulvia. Samoilla jäljillä on myös Meri, joka ilmaisi järvien tasaavan virtaavan veden määrän vaihtelua.

Olin myös vuosi sitten tehnyt kurssitehtävät ainakin johonkin vaiheeseen, mutta esimerkiksi histogrammien tekeminen ei onnistunut läheskään yhtä sujuvasti, vaan niistä tuli kartalle hirmuinen sotku. Nyt osasin säädellä asetuksista QGIS:in omien ohjeiden mukaan pylväiden kokoja ja sijoittelua paremmin, ja kartta on visuaalisesti parempi. Kovin luettava se ei vielä kuitenkaan ole, sillä pienimpien järvisyysprosenttien havaitseminen pienillä valuma-alueilla on hankalaa. Myös järvisyyden prosenttiluvut helpottaisivat hahmottamista pelkän pylvään suhteellisen koon vertailun sijaan.

Oli ilo huomata, että kaikki muistijäljet eivät ole kadonneet jäljettömiin vuoden takaiselta kurssilta, vaan osasin joitakin työkaluja jo ennestään ja monen perusominaisuuden pyörittely tuntuu jo sujuvan melko hyvin. Tosin, koska olen käyttänyt 10 vuotta macia ja vasta nyt alkanut ymmärtää windowsien päälle, huomasin ettei windows avannut zip-tiedostoa automaattisesti kuten maccini aikoinaan (kepeet mullat, viime vuonna ongelmaksi osoittautui se ettei 10v vanha mac jaksanut pyörittää zoomia ja QGISiä samaa aikaa….).

Erikseen avaamattomasta ZIP-kansiosta QGIS ei osannut lukea tiedostojen “polkuja” täysin ja en pystynyt muokkaamaan kaikkia ominaisuuksia tai luomaan uusia attribuuttitaulukon sarakkeita normaalisti. Onneksi tämäkin hämminki selvisi ja jatkossa osaan availla zippereitä paremmin 😀

LÄHTEET

Katariina Maijalan blogi, viitattu 10.2.2022
https://blogs.helsinki.fi/katariinagem/2022/02/09/kolmas-viikko-dataa-ja-koropleettikarttoja/

Mikke Plattosen blogi, viitattu 10.2.2022
https://blogs.helsinki.fi/mikkepla/2022/02/08/viikko-3-timantteja-tulvii/ 

Meri Lehdon blogi, viitattu 10.2.2022
https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/2022/02/10/ympyrat-vs-pylvaat/

Leave a Reply

Your email address will not be published.