Ympyrät vs. Pylväät

Kurssikerta 3.

Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin tietokantojen muokkaamista ja yhdistelyä QGIS-ohjelmistossa. Parhaiten mieleen jäi esimerkiksi se, miten helposti QGIS kaatuu tietokantoja yhdistäessä ja toisaalta se, miten paljon erilaista tietoa tietokantaan voi sisällyttää. Harjoitusaineistona käytimme Afrikan karttaa ja siihen liittyviä tilastoaineistoja esimerkiksi timanttikaivoksista, öljykentistä ja konflikteista. Havainnollistamalla tällaisia asioita kartalla voidaan helposti hahmottaa niiden mahdollisia suhteita toisiinsa. Pelkän kartan avulla ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä ilmiöiden varsinaisesta kausaliteetista.

Visualisoimme Afrikan kartalla esimerkiksi timanttikaivosten ja öljykenttien sijaintia suhteessa konflikteihin. Olisi helppo tehdä päätelmä siitä, että kamppailu luonnonvaroista aiheuttaa konflikteja, mutta pelkkää karttaa tarkastellessa ei voida mennä analysoinnissa näin pitkälle. Konfliktit ovat monimutkaisia ilmiöitä, jotka voivat liittyä paitsi luonnonvaroihin myös esimerkiksi Afrikan siirtomaahistoriaan ja varallisuuden epätasaiseen jakautumiseen. Aineiston avulla voidaankin lähinnä saada osviittaa siitä, mitkä voisivat olla kiinnostavia kohteita laajempaan tutkimukseen.

Timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijainnin lisäksi aineisto sisältää myös ominaisuustietoa niistä sekä esimerkiksi internetkäyttäjien määrän vuosittain eri valtioissa. Kiinnostavia tutkimuskohteita voisi löytyä myös esimerkiksi luonnonvarojen ja internetkäyttäjien määrän väliltä, ja niiden välistä yhteyttä voisikin selittää esimerkiksi varallisuuden lisääntymien. Tämäkin vaatisi kuitenkin laajempaa tutkimusta, sillä varallisuus voi olla jakautunut hyvin epätasaisesti ja toisaalta siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät timanttikaivokset ja öljykentät.

Toisena tehtävänä oli kuvata Suomen valuma-aluekartalla tulvaindeksin suuruutta ja järvisyysprosenttia. Tein kartasta kaksi eri visualisointia, sillä halusin kokeilla sekä ympyrä- että pylväsdiagrammien tekemistä, enkä ollut tyytyväinen ensimmäisen karttani luettavuuteen. Ympyrädiagrammit havainnollistaisivat ehkä paremmin sitä, että järvisyys on ilmoitettu prosentuaalisena osuutena alueen pinta-alasta, mutta en saanut niiden kokoa ja sijaintia säädettyä niin, että sekä tulvaindeksi että järvisyysprosentti olisivat selkeästi luettavissa kartasta (kuva 1). Siksi päädyin kokeilemaan saman kartan toteuttamista myös pylväsdiagrammeilla (kuva 2).

 

Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyys Suomen valuma-alueilla. Versio 1.

 

Kuva 2. Tulvaindeksi ja järvisyys Suomen valuma-alueilla. Versio 2.

 

Kartoista voidaan havaita, että tulvaindeksin ja järvisyyden välillä vaikuttaa olevan yhteys. Tulvaindeksillä havainnollistetaan virtaaman vaihteluita (keskialivirtaama jaettuna keskiylivirtaamalla). Karttojen perusteella tulvaindeksi on suurinta rannikkojen pienillä valuma-alueilla ja pienintä laajemmilla valuma-alueilla sisämaassa. Niillä valuma-alueilla, joilla järvisyys on suurta, tulvaindeksi on yleensä pienempi kuin alueilla, joilla järviä on pinta-alaan suhteutettuna vähän. Tämä johtuu luultavasti siitä, että järvet varastoivat paljon vettä itseensä, jolloin ne myös tasaavat joissa virtaavan veden määrän vaihteluita.

Monilla muillakin asioilla voi kuitenkin olla vaikutusta tulvaindeksiin. Eeva Raki toteaa blogissaan, että myös esimerkiksi virtaama, topografia, korkeuserot ja valuma-alueen koko voivat vaikuttaa tulvaindeksin suuruuteen. Victoria Rumbin pohtii blogissaan tämän lisäksi myös sulamisvesiä, jotka voivat vaikuttaa virtaavan veden määrään keväisin erityisesti Lapissa. Kaiken kaikkiaan tulvaindeksi vaikuttaa siis moniulotteiselta ilmiöltä, johon liittyy järvisyyden lisäksi monia muitakin tekijöitä.

Kolmannella kurssikerralla opin esimerkiksi esittämään tietoa diagrammeina koropleettikartan päällä. Tietokantoja olin päässyt yhdistämään jo ensimmäisellä viikolla kunta-aineiston kohdalla, mutta näin toisella kerralla sekin tuntui jo paljon selkeämmältä. Sen sijaan monta teknistä asiaa kartan visualisoinnissa jäi vielä oppimatta – esimerkiksi se, miten ympyrädiagrammit saa siirrettyä pois koropleettikartan päältä.

 

Lähteet:

Eeva Raki (2022). Kurssikerta 3: Paineen alla. Oppimassa geoinformatiikkaa -blogi. Lainattu 10.2.2022. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/2022/02/02/afrikka/

Victoria Rumbin (2022). Kurssikerta 3 – Afrikan konfliktit ja Suomi -tuhansien järvien maa. Matka GIS-guruksi -blogi. Lainattu 10.2.2022. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/vrumbin/2022/02/03/kurssikerta-3-afrikan-konfliktit-ja-suomi-tuhansien-jarvien-maa/