Rasti ruutuun

Kappas kehveliä, sehän on palannut sorvin ääreen!

Dodiin, josko taas puolen vuoden hiatuksen jälkeen olisi hyvä aika palata kurssitehtävien pariin ja saada tämäkin homma pois alta 😀 toinen tai kolmas tai ännännes kerta toden sanoo… (PS. Tottakai herra Paarlahti pamahti tietokoneluokkaan kun mä ja Inka tehtiin täällä muina mantsalaisina ja valot himmeinä rästitehtäviä erinäisille GIS-kursseille XD jäätiin siis verekseltään kiinni, mut sentään Arttu on ihana ja suhtautu meihin lempeydellä.)

Kiitin menneisyyden Helkaa, joka oli tehnyt neljännen kurssikerran tehtävän jo melkein valmiiksi, jee!
Olin valinnut ruututeemakartan aiheeksi pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaankansalaisten lukumäärän per neliökilometri. Syvällisemmin teemakarttaa voisi tulkita segregaation ilmentymänä (Kuva 1).

Kuva 1. Ulkomaankansalaisten lukumäärä kuvattuna värien avulla neliökilometreittäin pääkaupunkiseudulla. Huom. Kauniaisista ei dataa.

 

Segregaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ihmisryhmien eriytymistä ja eriyttämistä kansallisuuden perusteella. Pääkaupunkiseudulla se näkyy esimerkiksi asuinkeskittyminä. Myös kartasta on nähtävissä yksittäisiä keskittymiä, joissa ulkomaankansalaisten lukumäärä on selkeästi suurempi. Suurimmat keskittymät näyttävät sijoittuvan Itä-Helsinkiin, Helsingin keskustaan ja Espoon Suvelaan sekä junaradanvarsille.

Jouduin itse käyttämään paikkatietoikkunan karttaa paikantaakseni keskittymät tarkemmin omasta kartastani, joten ehkä omassa kartassani olisi myös sen lukijalle informatiivisempaa, mikäli siihen olisi merkattu kuntien lisäksi kaupunginosat. Toisaalta itse ruudukkokin tekee siitä jo melko sirpaleista, joten kaupunginosarajojen lisääminen saattaisi tehdä kartan luettavuudesta entistä huonomman. Kenties keskittymistä voisi tehdä omat tarkemmat karttansa kaupunginosakohtaisesti?

Tutkailin myös Venla Berneliuksen esitystä segregaatiosta. Hänen esityksessään keskityttiin segregaation lieveilmiöihin, kuten koulutustasoon ja työttömyyteen. Segregaation moniulotteisuus sekä alueellisena että sosiaalisena ilmiönä tekee siitä oivallisen – joskin viheliäisen – maantieteellisen tutkimuskohteen. Myös Berneliuksen esityksessä oli omaa karttaani tarkempi esitys ulkomaankansalaisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla kouluunottoalueittain (Segregaatioseminaari, dia 6)

Huomionarvoista on myös se, että Berneliuksen karttakuvassa (Kuva 2) ulkomaankansalaisten määrä on ilmaistu prosentteina, eli suhteena kaikkiin asukkaisiin kyseisellä alueella. Leo Kolev pohti blogissaan absoluuttisen lukumäärän ja suhteellisen määrän esittämisen eroja ja hyödyllisyyttä rasterikartassa, sillä hän oli verrannut omaa absoluuttisen määrän esittävää karttaansa Aino Pahkalan tekemään suhteellisen määrän ilmaisevaan karttaan. Komppaan tässä pohdinnassa Leon ajatuksia siitä, että suhteellisella määrällä kartasta voisi saada kuvaavamman ja informatiivisemman. Kuitenkin vertaillessani omaa ja Berneliuksen karttaa huomaan, että aiemmin mainitsemani keskittymät ovat molemmissa nähtävillä hyvin.

Kuva 2. Venla Berneliuksen karttaesitys Segregaatioseminaarista. Lähde: https://tem.fi/documents/1410877/0/Segregaatioseminaari+Bernelius+210421.pdf/da05602a-6dc8-51ee-7639-7fde93100ed4/Segregaatioseminaari+Bernelius+210421.pdf?t=1619075238463 Viitattu 21.9.2022

 

Myönnettävä on, että vaikka Berneliuksen kartassa kuvataan muunkielisten osuutta vain koulualueittain, on sen luettavuus paljon omaani parempi. Ruututeemakartassani luettavuus on hankalaa kenties tutkittavan aiheen vuoksi: ihmisiä ja heidän taustojaan ei ehkä ole hedelmällistä tutkia neliökilometreittäin vaan nimenomaan asuinalueittain. Sen sijaan joidenkin muiden kuin ihmisten lajiesiintymien tutkiminen neliökilometreittäin tai ruudukoittain ylipäänsä voisi olla mielekkäämpää, ja sitä käytetäänkin esim. riistalaskennoissa.

Omassa kartassani onnistuin mielestäni tekemään selkeän väriskaalan sopivilla määräväleillä, ja kuvattavan ilmiön perusidea tulee kuitenkin ilmi.

Pintaa syvemmälle

Nyt voidaankin sukeltaa ns. teräsverkon läpi itse betonivaluun; mitä tekemäni ruututeemakartta oikein kuvastaa, mitkä ovat siihen johtaneet syyt yhteiskunnassa ja onko kyseisen tiedon esittäminen ihan ok?

Etenkin näin sensitiivisessä aiheessa kuin segregaatio ja yhteiskunnallinen eriytyminen tulee pohtia, onko absoluuttisten määrien kuvaaminen kartalla kannattavaa. Osaltaan syrjintä ja yhteiskuntaan integroitumisen haasteet ovat juurisyitä maantieteellisen tai alueellisen segregaation syntyyn, ja toisaalta tällainen kartta voi ennestään aiheuttaa kantaväestössä ajatuksia siitä, että tuonne en ainakaan muuta tai tuossa kaupunginosassa en haluaisi käydä kouluja tai työskennellä (HS:n artikkeli “Keskiluokkaiset karttavat jo tiettyjä lähiöitä myös pikkukaupungeissa: ‘Etnisesti eriytyneempiä kuin pääkaupunkiseudun kaupungit'”).

Kartta voi siis tarjota haitallisesti käytettävää informaatiota, mutta toisaalta myös segregaatiota vastaan tehtävien toimien kannalta hyödyllistä tietoa. Tässäkin aiheessa “kauneus on katsojan silmässä” tai kartan tarjoama tieto käyttäjänsä käsissä.

Se, miksi ulkomaankansalaisia on keskittynyt tietyille alueille voi johtua hyvinkin erinäisistä syistä. Suomen asuntorakenne perustuu pitkälti siihen, että kalliit asunnot sijoittuvat keskenään samaan paikkaan ja helpommin kustannettavat halvemmat asunnot tai tuetut asunnot keskittyvät omille alueilleen. Karttaa katsoessa voidaan olettaa, että Helsingin keskustaan sijoittuneet ulkomaankansalaiset voisivat olla esimerkiksi suurlähettiläitä ja mahdollisesti länsimaista kotoisin olevia ulkomaankansalaisia ja siirtotyöläisiä, sillä rakenteellisen syrjinnän, kulttuurierojen ja kielimuurien takia länsimaiden ulkopuolelta tulevien ihmisten on vaikeampi saada koulutusta ja töitä, jolloin he saavat myös heikommin palkkaa ja ovat siten todennäköisemmin tuetuissa ja halvemmissa asunnoissa syrjäisemmillä asuinalueilla kuten aiemmin mainitut Suvela ja Itä-Helsingin kaupunginosat.

Yhteiskuntaan integroitumisen haastavuus saattaa myös ajaa ulkomaankansalaiset ausmaan samoille alueille yhteenkuuluvuuden takia, sillä omiensa kaltaisessa yhteisössä on helpommin saatavilla tukea ja ymmärrystä. Vaikka Suomessa segregaatio ei ole vielä yhtä vakavalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, on se jo huomattavissa oleva ilmiö ja myös kasvanut varsinkin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana

 

Lähteet:

SEGLI- hankkeen nettisivut
https://www.kaikkienduuni.fi/ksitteet
Viitattu 21.9.2022

Bernelius Venla, 2021
Segregaatioseminaari https://tem.fi/documents/1410877/0/Segregaatioseminaari+Bernelius+210421.pdf/da05602a-6dc8-51ee-7639-7fde93100ed4/Segregaatioseminaari+Bernelius+210421.pdf?t=1619075238463
Viitattu 21.9.2022

Kolev Leo, GEM2022-kurssin blogi

Neljäs kurssikerta – Rasterin palapeli


Viitattu 21.9.2022

Pahkala Aino, GEM2022-kurssin blogi

Neljäs kurssikerta


Viitattu 21.9.2022

Helsingin Sanomat, 2022, artikkeli Keskiluokkaiset karttavat jo tiettyjä lähiöitä myös pikkukaupungeissa”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008866876.html
Viitattu 21.9.2022

Helsinin Kaupunki, 2019, Helsingin tila ja kehitys 2019: Alueellinen eriytyminen
https://tilajakehitys.hel.fi/alueellinen_eriytyminen
Viitattu 21.9.2022

 

 

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.